AJANKOHTAISTA
Urho-klubin uutishuone 19.5.2012
Kaatuneitten muistopäivä
20.5.2012
Arvoisat kansalaisemme! Tänä sunnuntaina vietetään
tasavallassamme vakavahenkistä juhlaa eli kaatuneitten
muistopäivää. Tätä juhlapäivää vietetään toukokuun kolmantena
sunnuntaina ja se on nykyisin vakiintunut liputuspäivä. Muutama vuosi sitten juhlinta oli ehkä tavallistakin vakavamielisempää, sillä naapurimme
Venäjän alueella suoritetuissa etsinnöissä löydettyjä, kentälle jääneitä
suomalaisia sankarivainajia haudattiin Kaatuneitten muistopäivänä 18.5.2008
Lappeenrannassa. Suomen ja Venäjän valtioiden kesken vuonna 1992 solmitun
valtiosopimuksen nojalla on Venäjän alueella vuodesta 1993 alkaen etsitty kentälle
jääneiden suomalaisten sotilaitten jäänteitä. Etsintöjen tuloksena tuotiin
Suomeen haudattavaksi noin 1 000 sotilaan jäänteet.
Kaatuneitten muistopäivän oikea nimi muuten on Kaatuneitten muistopäivä eikä Kaatuneiden muistopäivä, kuten se monesti nykyisin näkyy kirjoitettavan! Jälkimmäinen muoto viittaa enemmän johonkin aivan muuhun kuin sodissa kuolleisiin.
Entä historia tämän muistopäivän takana? Päivän viettäminen sai alkunsa 12.
huhtikuuta 1940 pidetystä piispainkokouksesta, missä oli ehdotettu suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämistä
talvisodan sankarivainajien muistoksi 19. toukokuuta 1940. Mannerheimin antamassa päiväkäskyssä ilmoitettiin, ettei 16. toukokuuta 1940 vietetä enää puolustusvoimain lippujuhlapäivänä, vaan 19. toukokuuta 1940 vietetään 1918 ja 1939-1940 aikana käytyjen sotien henkensä antaneiden muistoa. Käsky koski vain puolustusvoimia, mutta se sai yleisen luonteen myös puolustusvoimien ulkopuolella.
Kaatuneitten muistopäivän nimi oli vuoteen 1945 saakka sankarivainajien
muistopäivä. Päivien valtakunnallisesta viettämisestä vastasivat Aseveljien liitto yhdessä
Sotainvalidien veljesliiton kanssa 1942. Aseveljien liitto lakkautettiin 1944 ja sen työn jatkajaksi perustettiin
Sotaleskien Huolto -niminen järjestö, joka muutti nimensä Kaatuneiden Omaisten
Liitoksi.
Kaatuneitten muistopäivään kuuluu pääjuhla, muistotilaisuuksia jumalanpalveluksineen
eri paikkakunnilla sekä sankarihaudoilla käymiset.
Suomalaisuuden liitto julkaisi 1956 liputusoppaan, missä mainitaan, että liputtaminen puolitangossa on yleistynyt kaatuneitten muiston kunnioittamiseksi.
Suomen viralliseen Helsingin yliopiston ylläpitämään kalenteriin kaatuneitten muistopäivä merkittiin 1974. 1977 päivä merkittiin vakiintuneeksi liputuspäiväksi.
(Wikipedia)
Vaikka aina vuoteen 1994 saakka liputuskäytännön mukaan
lippua pidettiin osa päivästä sekä puolitangossa että lopun aikaa
kokotangossa, nykyisin muistopäivänä noudatetaan normaalia liputuskäytäntöä.
Tämän mukaan liput nostetaan salkoon aamulla kello 8.00 ja lasketaan kello
21.00!
UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 18.5.2012
Ravintolapäivä 19.5.2012
Suomesta alkunsa saanutta Ravintolapäivää on vietetty aiemmin LA 4.2.2012, LA 19.11.2011, SU 21.8.2011, LA 21.5.2011. Ravintolapäivä on yhden päivän karnevaali ravintola- ja ruokakulttuurin puolesta. Yksityisten ihmisten aloitteesta syntynyt tapahtuma kannustaa ihmisiä perustamaan väliaikaisia ravintoloita yhden päivän ajaksi. Pop-up -ravintoloiden joukkotempaus on tiettävästi ainoa laatuaan maailmassa.
Ravintolapäivä, kannustaa yksittäisiä ihmisiä, kaveriporukoita, järjestöjä – ketä tahansa – toteuttamaan unelmansa omasta ravintolasta. Osallistumalla Ravintolapäivään elävöität omaa ympäristöäsi ja osallistut aktiivisena toimijana oman elinmiljöösi kehittämiseen.
Päivän ajaksi sadat ihmiset ympäri Suomea perustavat omia ravintoloitaan koteihinsa - mielikuvitustaan hyödyntäen. Alkoholin anniskelun suhteen pitää kuitenkin noudattaa olemassa olevia lakeja, kysehän on kuitenkin ruokaravintoloista!
Urho-klubin uutishuone 18.5.2012
Museopäivä 18.5.2012
Asiasta uutisoimme jo aikaisemmin, katso juttu täältä.
Kulturillutteli UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 16.5.2012
Helatorstai 17.5.2012
Tätä kristikunnan juhlapäivää vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä Pääsiäisestä laskien ja Helatorstain sanomana on Jeesuksen taivaaseenastuminen, joka oli myös ennen muinoin päivän nimenäkin.
Miksi tuo juhla siis onkaan nyt keskellä viikkoa ja aina silloin tällöin melko eri aikoina vuotta? Viime vuonna sen paikka kaksi viikkoa myöhemmässä. No, koska pääsiäinen liikkuu muinaisen kuukalenterin mukaan, niin täytyyhän myös Helatorstain ajankohdan muuttua; sehän on neljäskymmenes päivä pääsiäisestä ja osuu muuten juuri sen takia torstaille joka vuosi, vaikkakin eri aikaan toukokuuta, joskus jopa kesäkuuta, kuten viime vuonna. Siis Pääsiäinenhän on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Että silleen, laskekaa allakasta vaikka!
Nimen alussa oleva hela viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan helg ja se oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Helatorstaita on ennen vanhaan pidetty tosi pyhänä torstaina, jopa niin pyhänä, ettei silloin maassa oleva ruohokaan Luojan tahdosta kasva! Tästä näet lisää Helatorstain merkityksestä vanhalle kansalle.
Samana vuonna kuin Lieksan Kauppalasta tehtiin kaupunki toisen kerran (aiemmin se oli kaupunkina 1600-luvulla) eli 1973, joku eduskunnan älypää muutti työnantajajärjestöjen painostuksesta Helatorstain sijainnin lauantaiksi. Säästyihän näin yksi arkipäivä lisää työlle ja tuotannon maksimoinnille! Samalla päivän virallisena nimenä oli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Siirto suututti tuolloin monia tahoja ja viimeistä kertaa Helatorstaita vietettiin lauantaina vuonna 1991. Tuolloin tämä juhlapäivä sai palata omalle paikalleen kalenterissa. Tämä tapahtui evankelis-luterilaisen kirkon vaatimuksesta, jolloin eduskuntamme siirsi sen takaisin torstaiksi. Tuolloin muuten Tasavallan presidenttimme Mauno Koivisto, vara Ismo Kallio, kieltäytyi allekirjoittamasta kyseistä lakia, mutta kun eduskunta ei antanutkaan asiassa periksi, Helatorstai siirtyi lopulta takaisin omalle paikalleen torstaiksi.
UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 16.5.2012
Yö
tön yö alkaa Suomessa 16.5.2012Polaaripäivä on nyt sitten alkanut Suomen Utsjoella ja Norjan Alattiossa eli Altassa ja se kestää siellä heinäkuun lopulle 29. päivään saakka. Tämä ilmiö eli keskiyön Aurinko on sellainen fyysinen tilanne, jossa Aurinko ei laske horisontin alapuolelle vuorokauden aikana ollenkaan.
Tämä ilmiö on täydellisesti kaamoksen eli polaariyön vastakohta ja se johtuu maapallon pyörimisakselin kaltevuudesta kiertorataan nähden. Ilmiö esiintyy ainoastaan napapiireillä ja sitä korkeammilla leveysasteilla. Polaaripäivä on sitä pidempi, mitä lähempänä napa-alueita havaintopaikka on. Esimerkiksi Suomen pohjoisimmassa kohdassa, Nuorgamissa, Aurinko on horisontin yläpuolella yhtäjaksoisesti toukokuun 16. päivästä heinäkuun 29. päivään saakka eli 74 päivän ajan.
Jos valo kulkisi suoraan ja taipumatta ilmakehässä, napapiiri olisi sen alueen rajana, jossa auringon keskipiste pysyy osan vuodesta horisontin yläpuolella ympäri vuorokauden. Pohjoisella napapiirillä tämä tapahtuisi kesäpäivänseisauksena 21. tai 22. kesäkuuta. Samoin napapiiri olisi myös kaamoksen rajana syksyllä marraskuun lopulla. Auringon suuri koko ja valon taipuminen saavat kuitenkin aikaan sen, että ainakin auringon yläreuna näkyy ympäri vuorokauden suunnilleen yhden leveysasteen verran napapiirin eteläpuolella. Suomessa tämä raja kulkee hieman Kemin eteläpuolella ja sitäkin etelämmässä korkeammilla paikoilla. Aina Oulun seuduille asti voidaan ajatella keskiyön Auringon vaikuttavan, sen verran kirkas yön pimeinkin kohta Juhannuksen aikoihin Oulussa on, vaikkei itse Aurinkoa silloin näykään. Taivaanranta kuitenkin loimuaa liki Auringon kirkkaudella ja etelän immeisillä riittää ihmettelemistä ja unilääkkeiden napsimista. Virallisten määritysten mukaan yötä ei enää Oulussa ole, viimeisin yö oli viime yö (katso alla):
Utsjoella:
Päivän pituus: 23:37
Ei yötä!
Auringonnousu: 00:20
Auringonlasku: 23:57
Keskiyö: 24:08
Auringonkorkeus 39°23 keskipäivällä klo 12:08
Auringon deklinaatio: 19°15
Auringonkorkeus 28°17, atsimuutti 247°41 (UTC 06:17)
Auringon säteilyteho 736 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Utsjoki, latitudi 69°52, longitudi 27°00
Oulussa:
Päivän pituus: 18:55
Ei yötä Oulussa enää!
Auringonnousu: 02:47
Auringonlasku: 21:42
Keskiyö: 00:14
Auringonkorkeus 44°14 keskipäivällä klo 12:14
Auringon deklinaatio: 19°15
Auringonkorkeus 29°01, atsimuutti 252°40 (UTC 06:13)
Auringon säteilyteho 822 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30
ja Lieksassa:
Päivän pituus: 18:19
Porvarillinen hämärä alkaa: 01:32
Auringonnousu: 03:09
Auringonlasku: 21:28
Nauttinen hämärä alkaa: 23:05
Auringonkorkeus 45°45 keskipäivällä klo 12:18
Auringon deklinaatio: 19°15
Auringonkorkeus 35°39, atsimuutti 238°03 (UTC 07:18)
Auringon säteilyteho 847 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30
ja Espoossa:
Päivän pituus: 17:22
Porvarillinen hämärä alkaa: 02:30
Auringonnousu: 03:37
Auringonlasku: 21:00
Nauttinen hämärä alkaa: 22:07
Auringonkorkeus 48°51 keskipäivällä klo 12:18
Auringon deklinaatio: 19°15
Auringonkorkeus 37°22, atsimuutti 239°45 (UTC 07:19)
Auringon säteilyteho 897 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30
Tietopaketin teille antoi Vice President UJ
Urho-klubin uutishuone 14.5.2012
Kansainvälinen perheiden päivä 15.5.2012
YK:n vuoden 1993 yleiskokous päätti, että 15. toukokuuta huomioidaan kansainvälisenä perheiden päivänä (päätöslauselma 47/237, joka annettiin 20.9.1993). Päivän viettämisen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta perhekysymyksistä ja parantaa kansakuntien valmiutta ratkoa perheisiin liittyviä ongelmia erilaisten toimintamallien avulla.
Kansainvälistä perheiden
päivää on vietetty vuodesta 1994, mikä oli samalla
Kansainvälinen perheiden
vuosi. Muistakaamme erityisesti
Urho-klubin uutishuone 13.5.2012
Museoviikko 14. - 20.5.2012
Museoviikkoon osallistuivat toki museot kautta maan, joten ei muuta kuin itseä niskasta kiinni ja menoksi! Museot odottavat tiedon- ja kulttuurinnälkäisiä kansalaisia sankoin joukoin paikalle ilmestyviksi. Lisää tietoa täältä.
Kulturillutteli UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 12.5.2012
Äitienpäivä 13.5.
Täällä uljaassa isänmaassamme vietetään sunnuntaina 13.5.2012 äitienpäivää. Ja sehän tarkoittaa tasan tarkkaan sitä, että te, arvoisat klubimme miespuoliset jäsenet, pidätte äitiänne / puolisoanne niin hyvänä kuin vain suinkin! Muistakaa rakkaitanne vaikkapa viemällä aamukahvi/tee sänkyyn (mieluummin kupissa tai pannussa) kukkasten kera! Ja jos talossanne / kartanossanne / linnassanne on lipputankoja, on ne komeat siniristiliput vedettävä niihin juhlasalkoihin päivää komistamaan!
Mutta mistä tämä kaunis rakkaidemme muistamispäivä on saanut alkunsa? Onko perinne vanhakin? Onko se vain kauppiaiden keksintöä? No, eipä se ole sitä ainakaan kokonaan, sillä tämän tavan aloitti Philadelphiassa vuosisatamme alussa elänyt Ann Jarvis niminen nainen. Hän oli nimittäin menettänyt oman äitinsä herran vuonna 1907 ja pyysi seurakuntansa papilta, että ryhdyttäisiin viettämään kaikkien äitien yleistä muistopäivää. Pappi oli ylen ystävällistä laatua ja kuuli Annia järjestämällä tämän äidille muistojuhlan. Tämä johti pian kuitenkin siihen, että muutkin halusivat äitiään muistettavan.
Tätä juhlaa alettiin käyttää sekä kuolleiden että elävien äitien kunnioittamiseen. Pieni Suomi seurasi pian perässä (1918) ja kotikasvatusyhdistys alkoi jakaa meillä Suomessa tarkkoja ohjeita näiden päivien vietosta. Viimeistään 1920-luvulla Suomessa kansakoulut opettajineen levittivät juhlatavan nopeasti maan kaukaisimpiinkin sopukoihin. Toukokuun toinen sunnuntai vakiintui äitienpäivän juhlapäiväksi vuonna 1927 aiemmin käytetyn toukokuun kolmannen sunnuntain tilalle.
Juhliminen sai virallisempiakin piirteitä aikain saatossa. Mm. vuonna 1942 kaikille Suomen äideille päätettiin myöntää vapaudenristi ja neljä vuotta myöhemmin 1946 ansioituneille äideille ryhdyttiin jakamaan Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitaleja. Niin on myös presidentti Sauli Niinistö luvannut tehdä tänä vuonna perinteisesti.
Lopulta äitienpäivästä tuli vuonna 1947 virallinen liputuspäivä. Tietääkseni viimeisin protokollamuutos otettiin käyttöön 1993; ansioituneiden äitien muistaminen siirtyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja ministeriön järjestämään äitienpäiväjuhlaan valtioneuvoston juhlahuoneistoon.
Muuten, kaikissa maissa äitienpäivä ei ole suinkaan toukokuun toisena sunnuntaina. Suomen käytännön päivämäärässä jakavat mm Australia, Itävalta, Belgia, Brasilia, Kanada, Kiina, Tanska, Viro, Saksa, Hongkong, Italia, Japani, Latvia, Malta, Alankomaat, Uusi-Seelanti, Peru, Singapore, Slovakia, Tšekki, Sveitsi, Taiwan, Turkki, Yhdysvallat, Kuuba ja Filippiinit.
Mm. Puolassa äitienpäivä on vasta toukokuun 26. päivä ja naapurissamme Ruotsissa äitienpäivää vietetään toukokuun viimeisenä sunnuntaina.
Kalenterivuoden ensimmäinen äitienpäivä on tiettävästi toisessa naapurimaassamme Norjassa jo helmikuun toisena sunnuntaina ja viimeisimpänä juhlivat Indonesialaiset vasta 12. joulukuuta.
Tietopläjäytteli UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 12.5.2012
Kukanpäivä
13.5.
- Flooran päivä -
Flooran päivä tunnetaan Suomessa myös nimellä Kukanpäivä. Tätä kukkaisjuhlaa vietetään vuosittain aina toukokuun 13. päivänä ja sitä pidetään myös ylioppilaiden perinteisenä juhlapäivänä. Suomen historiaankin Floran päivä on saanut oman merkittävän paikkansa, sillä herran vuonna 1848 Flooran päivän ylioppilaiden kokoontumisessa Kumpulassa Kumtähden kentällä laulettiin ensimmäistä kertaa Maamme-laulu (klikkaa linkkiä)!
Myöhempinä vuosina, varsinkin 1900-luvulla, kukanpäivän vieton merkitys opiskelijajuhlana on hiipunut. Syynä lienee osittain ollut vapun paikan ja merkityksen vakiintuminen myös ylioppilaiden juhlana. Pientä yritystä Flooran päivän merkityksen palauttamisesta on viime aikoina ollut havaittavissa, mutta tuloksia odotellaan yhä.
Urho-klubin uutishuone 11.5.2012
Suomalaisuuden isän, Johan Wilhelm Snellmanin päivä 12.5.
Samalla juhlimme Suomalaisuuden päivää!
Suomessa vietetään 12.5. suomalaisuuden isän, Johan Wilhelm Snellmanin syntymän 206-vuotissynttäreitä yhdessä Suomalaisuuden Päivän kanssa. Ja jos joku teistä kielenvartijoista on huolissaan hänen nimensä oikeinkirjoituksesta, totean, että hänen etunimensä kirjoitetaan useissa nykyisissä lähteissä todellakin yksinkertaisella V:llä (Vilhelm), mutta alkujaan se lienee kuitenkin kirjoitettu W:llä eli Wilhelm. Ja niinpä se tässä yhteydessä (Urho-klubin sivuilla) kirjoitetaan W:llä.
| Tämä urhojen urho, senaattori, professori,
filosofi ja
Suomen kansallinen hereille potkija syntyi Tukholmassa (sitä ei voida laskea
hänelle synniksi) toukokuun 12. päivänä 1806 ja kuoli Kirkkonummella heinäkuun 4. päivänä
1881. Hänet on haudattu Helsinkiin. Tämän Suomen kieltä julkisuudessa
puolustaneen kansallissankarin isä oli merikapteeni Kristian Henrik Snellman ja
äiti Maria Magdalena Roering. Hänen vaimonsa oli vuodesta 1845 Johanna
Lovisa Wennberg kuolinvuoteensa 1857 asti.
J.W. asui lapsena puolessa tusinassa eri paikassa, mm. Oulussa (tämä taas voidaan lukea hänelle kunniaksi), jossa on mm. hänen nimeään kantava puisto muistuttamassa suurmiehemme uljaista uroteoista. "Onni on oppimista – oppiminen on kärsimistä.” J. W. Snellmanin omakätisesti kirjoittama mietelmä kertoo sekin jotain tämän suurmiehemme huumorintajusta. Vieressä muuten hiukkasen harvemmin nähty kuva Snellmannista, uskokaa tai älkää. Eipä siinä J.W. muistuta juurikaan kuvaansa entisessä Suomen vuoden 1963 tai vuoden 1976 uudemmassa satasessa (siis setelissä, siinä violetissa), siis sellaisessa markka-ajan setelissä. |
Kuva: J.W.Snellman, 1806-1881 |
Tarkemmin asiasta kiinnostuneet, olkaa ystävällisiä ja tutustukaa kansallisuusaatteeseen ja Snellmaniin (klikkaa linkkiä!) klubimme kunniakkaalla HISTORIA-palstalla (tästä taas pääsee historia-palstalle!).
UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 11.5.2012
Maailman muuttolintujen päivä 12. - 13.5.2012
Toukokuun toisena viikonloppuna 12.-13.5. vietetään maailmanlaajuista muuttolintujen teemapäivää (World Migratory Bird Day), jonka on tarkoitus herätellä ihmisten tietoisuutta muuttolintujen ja niiden elinympäristöjen säilyttämisen ja hoidon merkityksestä. Tänä vuonna teemana on muuttolintujen vuotuisen kierron sekä lintujen ja ihmisten ikiaikaisen yhteiselon juhlistaminen.
Itse asiassa YK:n tapahtumakalenterin mukaan muuttolintujen päivä vuonna 2012 on toukokuun 9. - 10. päivä, mutta meillä Suomessa sitä vietetään siis johdannon mukaisesti toukokuun toisena viikonloppuna. Syytä tähän ei toimituksemme tiedä.
Runsasluminen talvi on taittunut, ja suuri osa muuttolinnuista on jo saapunut Suomeen pesimään. Erityisesti kosteikkolinnuilla on pesäpaikassa etsimistä, sillä niiden elinympäristöjä on kadonnut viime vuosikymmeninä merkittäviä määriä. Onneksi aktiivisella luonnonhoidolla lintujen pesimäympäristöjä on mahdollista palauttaa maisemaan, mikä on edellytys lintukantojen tulevaisuudelle. Koska merkittävä osa Euroopan muuttavista vesilinnuista pesii suomalaisessa kosteikkoluonnossa, Suomella on merkittävä kansainvälinen rooli kosteikkoluonnon suojelussa.
Urho-klubin uutishuone 11.5.2012
Valtakunnallinen siivouspäivä 12.5.2012
Huomenna vietetään Suomen ensimmäistä SIIVOUSPÄIVÄÄ!
Siivouspäivä on kierrätyksen, vanhojen tavaroiden ystävien ja kaupunkikulttuurin
uusi juhlapäivä! Siivouspäivä muuttaa lauantaina 12.5. kaupungit isoiksi
kirpputoreiksi ja markkinoiksi, joille kuka tahansa voi tuoda ylimääräiset
tavaransa myytäväksi tai annettavaksi. Siis vaikkapa perävaunukirppareita saa
rakennella minne tahtoo, kunhan tietenkin pitää järjen käsissään. Oma piha on
ihan kiva kirpparipaikka.Tule mukaan!
Urho-klubin uutishuone 9.5.2012
|
Eurooppa-päivä 9.5.2012 |
|
Muistutan teitä, rakkaat lukijani, että nyt 9.5.2012, Timon päivänä, vietetään Eurooppa-päivää jo kahdeksattatoista kertaa! Vaikka moni isänmaatamme hengellään puolustanut ei juuri EU:sta ilahtunutkaan, velvollisuutemme on, rakkaat Urholandialaiset, kunnioittaa ja viettää myös tätä juhlapäivää liputuksin! Eläköön Eurooppa! Kun kerran olemme mukana, ollaan sitten kunnolla!
Eurooppa-päivä on vuosittain 9. toukokuuta Euroopan Unionin jäsenmaissa vietettävä merkkipäivä, jota juhlitaan liputuspäivänä jo vuodesta 2003. Euroopan Unionihan voidaan katsoa syntyneeksi 61 vuotta sitten 9.5.1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schumanin puheella, jota "julistukseksikin" puhutellaan.
Kuva: Robert Schumanin 9.
toukokuuta 1950 esittämä julistus, joka oli itse asiassa yhdeksäs lopullinen
versio. Kuva suurenee klikkaamalla.
Lähde: Fondation Jean Monnet pour l'Europe, Lausanne.
Jos tuo Ranskan kieli ei oikein kunnolla avaudu, niin tässä seuraavassa tuo julistus nyt sitten on kokonaisuudessaan suomennettuna:
|
Maailmanrauha voidaan turvata vain luovin ponnisteluin, joilla pystytään vastaamaan rauhaan kohdistuviin uhkiin. Järjestäytyneen ja elävän Euroopan sivistykselle antama panos on välttämätön, jotta rauhanomaiset suhteet kyetään säilyttämään. Ranska on yli kahdenkymmenen vuoden ajan puhunut yhdistyneen Euroopan puolesta ensisijaisena tavoitteenaan palvella rauhaa. Euroopan yhdistyminen epäonnistui, ja sota syttyi. Eurooppaa ei rakenneta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Siihen tarvitaan käytännön toimenpiteitä, joilla luodaan ensin aito yhteisvastuullisuus. Euroopan kansakuntien yhdistäminen edellyttää, että Ranskan ja Saksan vuosisatoja kestänyt vastakkainasettelu saadaan poistetuksi. Aloitteen on ensisijaisesti koskettava Ranskaa ja Saksaa. Tämän päämäärän saavuttamiseksi Ranskan hallitus ehdottaa välittömiä toimia, jotka koskevat rajoitettua mutta ratkaisevan tärkeää asiaa: "Ranskan hallitus ehdottaa Ranskan ja Saksan koko hiili- ja terästuotannon asettamista yhteisen korkean viranomaisen alaisuuteen. Tämän järjestön toimintaan voivat halutessaan osallistua muutkin Euroopan maat." Yhdistämällä hiilen ja teräksen tuotannon valvonta varmistetaan välittömästi yhteinen perusta taloudelliselle kehitykselle. Tämä merkitsee ensimmäistä askelta kohti Euroopan liittovaltiota ja muuttaa tulevaisuuden suuntaa näillä alueilla, jotka ovat kauan keskittyneet takomaan aseita sotiin, joiden uhreiksi ne ovat ennen muita päätyneet itse. Tuotannosta otetaan näin yhteinen vastuu, ja siitä seuraa, että sota Ranskan ja Saksan välillä ei ole enää ajateltavissa eikä käytännössä mahdollinen. Kun perustetaan tällainen vahva tuotantoyksikkö, jonka toimintaan kaikki halukkaat maat voivat osallistua, nämä maat saavat yhdenvertaiset perusedellytykset teolliselle tuotannolleen, ja niiden taloudelliselle yhdentymiselle muodostetaan todellinen perusta. Tämän tuotannon tulokset koituvat koko maailman hyväksi ketään hylkimättä tai syrjimättä, jotta yhdessä voidaan nostaa elintasoa ja edistää rauhantyötä. Lisääntyneine voimavaroineen Eurooppa voi ryhtyä toteuttamaan yhtä keskeisistä tehtävistään: Afrikan mantereen kehittämistä. Näin voidaan yksinkertaisin toimin ja nopeasti sovittaa eri näkökohdat toisiinsa, mikä on talousyhteisön perustamisen edellytys, ja antaa kipinä laajenevalle ja syvenevälle yhteisölle, jonka muodostavat veristen ristiriitojen pitkään toisistaan erottamat kansakunnat. Tämä ehdotus johtaa perustuotannon asettamiseen yhteiseen valvontaan sekä sellaisen uuden korkean viranomaisen perustamiseen, jonka päätökset sitovat Ranskaa, Saksaa ja muita mukaan liittyviä maita. Ehdotus merkitsee siis perustan luomista Euroopan liittovaltiolle, joka on pysyvän rauhan edellytys. Saavuttaakseen edellä määritellyt tavoitteet Ranskan hallitus on valmis aloittamaan neuvottelut seuraavalta pohjalta. Yhteisen korkean viranomaisen tehtävänä on taata mahdollisimman nopeasti tuotannon uudenaikaistaminen ja sen laadun parantaminen, hiilen ja teräksen toimittaminen samoin ehdoin Ranskan ja Saksan sekä muiden mukaan liittyvien maiden markkinoille, muualle suuntautuvan yhteisen viennin kehittäminen ja näiden teollisuudenalojen työntekijöiden olojen yhtenäistäminen. Vaikka mukaan liittyvien maiden tuotannolliset lähtökohdat poikkeavatkin nykyisin toisistaan melkoisesti, näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on pantava täytäntöön joitakin väliaikaisia määräyksiä, jotka koskevat tuotanto- ja investointisuunnitelman toteuttamista, hintojen tasausjärjestelyn aloittamista ja sopeutusrahaston perustamista tuotannon järkiperäistämisen helpottamiseksi. Hiilen ja teräksen liikkuminen mukaan liittyvien maiden välillä on välittömästi vapautettava kaikista tullimaksuista, eikä siihen saa soveltaa erisuuruisia kuljetustariffeja. Vähitellen muodostuvat olosuhteet, joissa ikään kuin itsestään varmistuu, että tuotanto jakautuu mahdollisimman järkevästi ja mahdollisimman korkealla tuottavuuden tasolla. Päinvastoin kuin kansainvälinen kartelli, joka pyrkii kansallisten markkinoiden jakamiseen ja hyödyntämiseen kilpailua rajoittavien toimien ja suurten voittojen avulla, ehdotuksessa hahmoteltu korkea viranomainen takaa samalla sekä markkinoiden yhdistämisen että tuotannon kasvun. Edellä määritellyt keskeiset periaatteet ja sitoumukset sisällytetään osallistuvien valtioiden allekirjoittamaan sopimukseen. Täytäntöönpanossa käytettävän menettelyn täsmentäminen edellyttää neuvotteluja, jotka käydään yhteisellä sopimuksella nimetyn välittäjän avustuksella. Välittäjän tehtävänä on valvoa, että sopimukset ovat periaatteiden mukaisia, ja ratkaisemattoman erimielisyyden ilmetessä välittäjä vahvistaa hyväksyttävän ratkaisun. Yhteinen korkea viranomainen, jonka tehtävänä on vastata koko hallintajärjestelmän toiminnasta, muodostuu riippumattomista henkilöistä, jotka hallitukset ovat nimenneet tasa-arvoiselta pohjalta. Puheenjohtaja valitaan hallitusten yhteisellä sopimuksella. Korkean viranomaisen päätökset ovat lainvoimaisia Ranskassa, Saksassa ja muissa mukaan liittyvissä maissa. Tarvittavat mahdollisuudet valittaa korkean viranomaisen päätöksistä taataan asianmukaisin määräyksin. Yhdistyneiden Kansakuntien edustaja seuraa korkean viranomaisen toimintaa ja antaa siitä YK:lle kahdesti vuodessa julkisen kertomuksen, jossa selostetaan tämän uuden elimen toimintaa ja erityisesti sitä, kuinka hyvin korkea viranomainen toteuttaa rauhanomaisia päämääriään. Korkean viranomaisen perustamisella ei puututa yrityksiä koskevaan omistusoikeusjärjestelmään. Tehtäväänsä toteuttaessaan yhteinen korkea viranomainen ottaa huomioon kansainväliselle Ruhrin viranomaiselle annetut valtuudet ja kaikenlaiset Saksalle määrätyt velvoitteet, niin kauan kuin ne ovat voimassa.
|
Tuolla yllä olevalla "julistuksellaan" Luxemburgissa syntynyt Schuman (29.6.1886 - 4.9.1963) yritti saada Euroopan maita perustamaan yhteisen elimen maiden hiili- ja terästuotannon hallinnointiin. Tämä johti viisaiden immeisten arvailujen mukaan myöhemmin laajempaan yhteiseurooppalaiseen yhteistyöhön ja jopa Euroopan Unioniin. 25.3.1957 kuusi Euroopan maata allekirjoittikin Roomassa Euroopan yhteisön perustamisasiakirjan, ns. Rooman Sopimuksen.
Eurooppa-päivä yrittää tuoda Eurooppaa lähemmäksi tavallisia kansalaisia. Tarkoitus olisi välittää tietoa ja synnyttää porinaa ja puhetta Eurooppaa ja EU:ta koskevista aiheista. Lisäksi juhlavuotta ja Eurooppa-päivää juhlitaan Suomessa, kuten muissakin valtioissa, järjestäen kelvokkaita juhlatilaisuuksia, jotka yrittävät lähentää kansoja ja kulttuureja yhteen.
UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 7.5.2012
Valonia haastaa varsinaissuomalaiset koulut Pyörällä kouluun
-kampanjaan viikolla 19 eli 7.–13.5.2012 Pyörällä töihin -kilpailun yhteydessä.
Kampanjassa koulumatkan voi taittaa pyörällä, kävellen, rullalaudalla,
-luistimilla tai muulla lihasvoimaan perustuvalla kulkumuodolla.
Tuumiskeli
Urho-klubin uutishuone 7.5.2012
Pyörällä töihin -kilpailu 7. - 14.5.2012
Pyörällä töihin -kilpailu on varsinaissuomalaisten työpaikkojen välinen kisa, johon nimestään huolimatta voi osallistua kaikin moottorittomin kulkumuodoin. Miljoonan kilometrin rajapyykki ohitettiin viime vuonna ja nyt menossa on kilpailun 15-vuotisjuhlavuosi!
Nyt vietetään valtakunnallista Pyörällä töihin -kilpailua, jolloin kaikki tietenkin fillaroivat duuniin. Kaikille työmatkapyöräily ei tietenkään sovi vaikkapa liikuntaesteisyyden, pitkien työmatkojen tai "roudattavien" ravaroiden painon tai määrän takia, mutta niille, joille pyöräily on mahdollista, se olisi myös suotavaa. Paitsi ekoteko, pyöräily on myös terveellistä, mutta muistattehan pyöräillessänne myös kypärän käytön!
Urho-klubin uutishuone 7.5.2012
Valtakunnallinen pyöräilyviikko 5. - 13.5.2012
- Suomi pyöräilee -kampanja -
Valtakunnallista Pyöräilyviikkoa vietetään tänä vuonna jo 22. kertaa. Viikon tavoitteena on yksinkertaisesti pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistäminen. Pyöräilyviikolla eri puolilla Suomea järjestetään retkiä, kilpailuja, seminaareja ja muita pyöräilyyn liittyviä tempauksia. Ennen muuta viikon aikana tietysti pyöräillään.
Pyöräilyviikon teema on tänä vuonna "Polkupyörä -autoa parempi
kulkuneuvo!" Teemalla halutaan korostaa pyöräilyn potentiaalia liikennemuotona
ja sen lukuisia hyvinvointivaikutuksia niin yksilölle, ympäristölle ja
yhteiskunnalle.
Pyöräileminen on edullinen, terveellinen, nopea ja mukava tapa
liikkua. Arkipyöräily on harvinaisen tehokas tapa parantaa omaa elämänlaatua ja
samalla se on aina merkittävä terveys- ja ympäristö- ja kansantalousteko.
Tanskassa on laskettu, että jokainen pyöräilykilometri tuottaa yhteiskunnalle
0,16 € ja henkilöautoilu puolestaan kuluttaa 0,10 € / kilometri.
10 syytä pyöräillä:
Pyöräile sinäkin iloa elämään edes Pyöräilyviikon aikana! Eri päiville on tiedossa erilaisia teemoja, joista voit lukea lisää päivittäin täältä.
Urho-klubin uutishuone 7.5.2012
Punaisen Ristin viikko 7. - 13.5.2012
Punaisen Ristin viikolla korostetaan ensiaputaitojen
tärkeyttä. V
Suomessa vietetään nyt Punaisen Ristin viikkoa. Yksittäisen pienen ihmisen teolla on merkitystä; kun riittävän moni tekee pieniä tekoja, maailmasta tulee parempi paikka. Tälläkin hetkellä Punaisen Ristin vapaaehtoiset toimivat kaikkialla Suomessa ja ympäri maailman. Tällainen toiminta on juuri sitä, mitä Urho-klubin hallitus suosittelee kaikille jäsenilleen! Lue vapaaehtoistoiminnasta lisää täältä.
Urho-klubin uutishuone 5.5.2012
Älä laihduta -päivä 6.5.2012
Tätä Älä laihduta -päivää vietetään nyt viidettä kertaa meillä Suomessa. Itse päivä on alkujaan kansainvälinen ja sen vieton toi meille vuonna 2008 Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry.
Laihdutuskeskeinen kulttuurimme on luonut käyttäytymis- ja ajatusmalleja, jotka hallitsevat monien ihmisten elämää. Älä laihduta -päivä antaa mahdollisuuden purkaa näitä ajatusrakennelmia ja luoda positiivisempaa, lempeämpää asennetta itseensä.
Älä laihduta -päivä pyrkii
- vahvistamaan mielikuvaa siitä, että kauneus, terveys, hyvä kunto ja onnellisuus ovat yksilön koosta riippumattomia
- takaamaan jokaiselle ihmiselle oikeuden syödä normaalisti, liikkua ilosta haluamallaan tavalla ja voida hyvin
- lisäämään yleistä tietoutta laihdutuksen ja laihuuden pakkomielteen vaaroista
- lisäämään tietoa syömishäiriöistä: aina laihduttaminen ei ole merkki syömishäiriöstä, mutta syömishäiriön puhkeamisen taustalla on usein halu ”pudottaa muutama kilo”.
- tuomaan esille sen, miten yhteiskunta usein syrjii ja arvostelee standardikoosta poikkeavia ihmisiä.
Urho-klubin uutishuone 5.5.2012
Maailman astmapäivä 6.5.2012
Huomenna sunnuntaina vietämme Maailman naurupäivän lisäksi myös maailman astmapäivää.
Maailman Astmapäivää vietetään vaihtelevana päivämääränä, nyt tänä vuonna 6.5. Tapahtumalla halutaan lisätä astmatietoisuutta sekä parantaa astman hoitoa kaikkialla maailmassa. Kansainvälisellä tasolla tapahtumaa organisoi GINA (Global Initiative for Asthma) yhdessä eri terveysalan toimijoiden kanssa. Myös Suomessa vietetään Astmapäivää. Osa Allergia- ja Astmaliiton paikallisyhdistyksistä järjestää tapahtumia Asmapäivän merkeissä. Seuraa oman yhdistyksesi tiedotteita ja allergia.fi -sivustoa.
Hiukan vajaalla puolella (42 %) astmaatikoista ei
ole riittävästi tietoa astman hoidosta ja he kaipaavat
terveydenhuollolta tukea sairauden omahoidon toteuttamiseen.
Urho-klubin uutishuone 4.5.2012
Kansainvälinen Maailman naurupäivä 6.5.2012
Toukokuun ensimmäinen sunnuntai on kansainvälinen Maailman Naurupäivä. Sen kunniaksi naurujoogaohjaajat ympäri maapallon järjestävät ILMAISIA, KAIKILLE AVOIMIA naurujoogatapahtumia.
Näitä naurujoogatapahtumia järjestetään myös ympäri Suomea, esimerkiksi vaikka Helsingissä Ruttopuistossa (vanhassa kirkkopuistossa), Kouvolassa ja Oulussa Kaakkurissa ja Hallituskadun Valveella. Naurujooga on fyysinen tapa aloittaa nauru ja saada aikuisetkin nauramaan kuin lapset, ilman syytä ja vatsanpohjasta saakka.
Urho-klubin uutishuone 2.5.2012
Sananvapauden päivä 3.5.2012
Suomessa
vietetään 3.5. sananvapauden päivää. Suomalaiset sanomalehdet korostavat
sananvapauden merkitystä lehdissä.
Lehdet järjestävät paikallisesti omia sananvapauden päivän tapahtumia ja
aktivoivat lukijoita ilmaisemaan mielipiteitään sekä paperilehdessä että
verkossa. Monilla alueilla lehdet ovat myös kysyneet lukijoiltaan, mistä
aiheista lehti on vaiennut ja mistä sen pitäisi kirjoittaa.
Liekö onnekas sattuma vaiko ei, mutta tänä samaisena kunniakkaana päivänä juhli nimipäiväänsä suomenruotsalaisen kalenterin mukaan myös yksi sanan- julkaisuvapauden ritareistamme eli Linus Torvalds, avoimen lähdekoodin "isä". Onnea Linus!
Perustuslakimme toteaa 12 §:ssä:
"Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta."
Lisäksi ehdotus Euroopan Unionin
perusoikeuskirjaksi määrittelee sananvapauden 11. artiklassaan
seuraavasti:
"Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus
1. Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta.
2. Tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta kunnioitetaan."
Sananvapautta on siis oikeus kertoa omista ajatuksistaan ja mielipiteistään, oikeus julkaista niitä ja oikeus tulla kuulluksi. Sananvapauden rajoittamista on mm. estää ihmisiä kuuntelemasta tai lukemasta toisen mielipiteitä, estää ihmisiä löytämästä toisten julkaisuja, toisten julkaisujen tuhoaminen ja julkaisujen esittämisen evääminen.
Sanomalehtien maailmanjärjestö WAN ja monet
muut sananvapautta puolustavat järjestöt kehottavat hallituksia huolehtimaan
toimittajien turvallisuudesta ja vapaudesta tehdä työtään.
Meillä Suomessa sanomalehdet korostavat Sananvapauden päivänä rooliaan
sananvapauden puolustajina ja toteuttajina sekä kansalaisten vaikutuskanavana ja
mielipidefoorumina. Sanomalehtien verkkopalvelut ovat lisänneet huomattavasti
lukijoiden mahdollisuuksia mielipiteidensä esittämiseen ja keskustelemiseen.
Sananvapaudessa on kyse paitsi oikeudesta julkaista tietoja, myös yksilöiden
oikeudesta saada tietää.
UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 30.4.2012
Ilosta vappua, glada vappen!
Tätä päivää, huhtikuun 30. päivää, on juhlittu vuosittain 1. toukokuuta (valpurinpäivä, valpuri) vietettävän kansainvälisen juhlapäivän ja Suomessa yleisen vapaapäivän aattona. Se on erityisesti alkavan kevään, ylioppilaiden ja kansainvälinen työväen juhlapäivä (engl. Labour Day), joskin ylioppilaiden vappuhan alkaa yleensä jo aaton aaton aattona (ainakin teekkareilla). Ja syystä tai toisesta, mikäli vain nyt toimittajan muisti ei pahemmin pätki, vappu on ollut yleensä kylmä ja tuulinen, joten tämänvuotinen ennustettu vappusää voi olla keskimääräistä parempi!
Tiesittekö muuten, että vappu on saanut nimensä 700-luvulla eläneen (710
- 25.2.779) baijerilaisen abbedissa Walburgan
mukaan (kuva vieressä). Hänen nimensä EI siis
ollut Valburg vaan Walburga,
Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien Suomessakin 1. toukokuuta, mikä on samalla Walburgan pyhimykseksi julistamisen päivä. Vapun vietto osui näin yksiin pakanallisen kesänalkajaisjuhlan eli Viikinkien hedelmällisyysjuhlan kanssa ja näin kirkollisesta pyhäpäivästä tuli Pohjoismaihinkin levinnyt kesäkauden alkamispäivä. Vieressä tuntemattoman taiteilijan tekemä patsas ko. abbedissa Walburgasta.
Kesän saapuessa ja valon määrän kasvaessa keskisessä Euroopassa järjestettiin hurjia noitamenoja ja
mahtavien ritarien turnajaisia. Vaikkakaan Suomessa kesä ei tuohon maailman
aikaan ollut vielä vapun tienoilla talvea yleensä kokonaan voittanut, ns. herrasväki omaksui siitä huolimatta satojen vuosien ajan vietetyn vapun kesäkauden alkujuhlakseen.
Vappunakin polteltiin kokkoja, eikä tapa ole hävinnyt vieläkään. Mm.
Ylitorniolla ja Muonion ja Tornion välillä näkyy joka vuosi monta kokkoa
rajan molemmin puolin. Näihin vuodenaikoihin ei nimittäin tuo metsäpalovaara
ole vielä kovinkaan ilmeinen. Esimerkiksi Pellossa pipotetaan joka vuosi Eero Mäntyrannan
patsas ja vappukokko palaa. Samoin on meininki Ruotsissa mm. Sveanmaalla.
Esimerkiksi toissa vuonna Riddarholmenilla, Tukholmassa, poltettiin komia
kokko!
No, takaisin historiaan: siellä täällä
polteltiin vapputulia ja soiteltiin kelloja, torvia ja
muita kovaäänisiä soittimia pahojen voimien torjumiseksi. Tuolloin myös karja
pyrittiin laskemaan ensi kertaa ulos ja aloittamaan kevätkylvöt. Kirkolliset ohjeet
tosin kielsivät tekemästä työtä vappuna - silloin oli esimerkiksi
kiellettyä kalastaa!
Vapun juhlimisen ylioppilaiden päivänä toivat Suomeen Lundin yliopistolla juhlineet suomalaisylioppilaat
luultavasti jo herran vuonna 1865, jolloin nähtiin tiettävästi myös
ensimmäiset mustalippaiset valkolakit Urholandiassa. 1870-luvulla
tämä perinne yleistyi laajemminkin Suomessa.
Teekkarilakki on muuten melko samanlainen kuin tuo em. valkolakki. Sitä käyttävät teekkarit eli tekniikan ylioppilaat. Lakkia käytetään ainakin Urholandiassa ja sen länsinaapurissa Ruotsissa. Suomessa lakin perusväri on valkoinen ja sen oikealle puolelle on kiinnitetty tupsullinen naru. Naru ja tupsu ovat mustaa silkkiä.
Monet pitävät teekkarilakkia teekkarikulttuurin tärkeimpänä esineenä. Lakin käyttämisestä on usein määritelty hyvin yksityiskohtaisella ohjesäännöllä. Yleisen säännön mukaan teekkarilakki on kesälakki, jonka käyttöaika alkaa 1.5. klo 00.00 ja päättyy syksyllä lakinlaskiaisiin 30.9. klo 24.00. Lakin ulkomuoto, lakin käyttöön liittyvät perinteet ja lakkia koskevat säännöt vaihtelevat jonkin verran paikkakunnittain.
Otaniemen teekkarilakki on lakeista vanhin: ensimmäiset maininnat lakista ovat vuodelta 1874 , ja nykyisen muotonsa lakki sai jo vuonna 1893. Otaniemessä teekkarilakki on kuusikulmainen, ja sen päällinen on ommeltu kahdesta kappaleesta. Tupsun naru on kiinnitetty lakin keskikohtaan ja reunukseen oikealle puolelle. Lakista löytyy kaksi hieman eriävää versiota:
1. TKY-Teekkarilakin vuori on tekniikanpunainen, ja sen kokardina käytetään TKY:n tunnusta. TKYn lakki on selvästi tavallisempi Otaniemessä ja sen fuksiwappuna saamiseksi vaadittavien fuksipisteiden myöntämisestä vastaa kukin kilta jäsenilleen.
Solmu otaniemeläisen lakin tupsun narussa on
muuten yleensä merkki
avioitumisesta.
Oulussa teekkarilakki otettiin käyttöön Wappuna 1960 ja lakki lienee Urholandian toiseksi vanhin. Oulun yliopiston sen hetkinen rehtori Pentti Kaitera ja hallintokollegio olivat omaa lakkia vastaan! Oululainen teekkarilakki lienee joidenkin lähteiden mukaan saanut vaikutteita sekä ruotsalaisesta teekkarilakista että pohjoisesta neljäntuulenhatusta. Oulun teekkarien lakki on pyöreä, ja tupsu on kiinnitetty sen oikealla reunalla olevaan ulkonemaan. Lakin vuori on sinivalkoinen. Lakin kokardina käytetään kunkin killan omaa kokardia, mm. sähköinsinöörikillalla se on maadoitettu salama. Tupsun juureen liitetään lisäksi hallituskokardi, mikäli lakin kantaja toimii tai on toiminut jonkin oululaisen teekkarikillan hallituksessa. Oululaiset teekkarit solmivat lakkinsa tupsun naruun solmun jokaisen vietetyn TeekkariWapun merkiksi. Viidennestä wapusta alkaen solmut korvataan lenkillä tai yhdellä isolla solmurykelmällä. Solmut avataan teekkarin valmistuessa diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi.
Teekkarilakin käyttöaika on siis kertauksen vuoksi vielä tässä: 01.05. klo 00:00 — 30.09. klo 24:00, muulloin tarvitaan erikoislupa lakin käyttöön (mm. teekkaritempausten alkaminen vapun aaton aaton aattona on muodostunut sellaiseksi). Faktana haluan mainita teille, kaikki armaat lukijani, että teekkarilakin tupsulla ei sinällään ole mitään kovin syvällistä merkitystä. Se lisättiin lakkiin joskus 1890-luvulla, koska silloisten teekkarien mielestä tupsu vetosi naisiin, kuinkas muuten!
Vapun suosikkijuomia olivat punssi ja booli, mutta
alkavan raittiusliikkeen myötä väkijuomat saivat väistyä siman tieltä.
Myös ns. tippaleipä "keksittiin" 1700-luvulla, ja
siitä tuli nopeasti vapun oma "kestohitti".
Yhdysvalloissa tapahtuneiden työselkkausten vuoksi tuli toukokuun ensimmäisestä päivästä työväen mielenosoituspäivä Euroopassa
herran vuonna 1889 (siis kaupungeissa, ei maaseudulla, jossa viljelijäväestö
ei halunnut samaistua kaupunkien "punaiseen" työväenluokkaan).
Tämän "mielenosoituspäivän" jälkimainingeista on siis syntynyt
nykyinen tapa vappuun kuuluvista työväen marsseista! Itse USA:ssa vietetään
nykyisin vapun sijaan työläisten juhlapäivää eli Labor Daytä syyskuun 1.
maanantaina; syynä lienee amerikkalaisten mielestä päivämäärän 1.5. liian
kommunistinen historia. Kommunismihan on yhdysvalloissa pahempi kuin kirosana!
1980-luvulle päästäessä vapusta oli lisäksi tullut Suomessa lähes kaikkien poliittisten puolueiden
yleinen puhepäivä,
huoooh hohhoijaa! Silloin kaikki kynnelle kykenevät poliitikonalut lupailevat
perinteisesti ainakin kuuta taivaalta janoiselle ja hurmioituneelle (kuka nyt
mistäkin) kansalle, mutta vapun mentyä ohitse kukaan lupaajista ei
perinteisesti pidäkään lupauksiaan (jos nyt sitten muulloinkaan). Tosin
kaikki sivistyneet (ainakin Urhoklubilaiset) sen jo etukäteen saattoivat
arvatakin.
Että silleen tällä kertaa!
UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 27.4.2012
Kansainvälinen kuurojen taikureiden festivaali 22. - 29.4.2012
Kansainvälinen 14. kuurojen taikurien festivaali järjestetään
Helsingissä 22.–29.4.2012.
Tapahtuma järjestetään ensi kertaa Suomessa. Luvassa
on mielenkiintoinen festivaaliviikko: kuurojen taikurien
maailmanmestaruuskilpailut pidetään maanantai-, tiistai- ja
keskiviikkoiltana klo 18 alkaen Valkea Talon auditoriossa ja
lauantaina Messukeskuksessa klo 18 alkaen.
Urho-klubin uutishuone 26.4.2012
Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2012
Tätä armon päivää, huhtikuun 27. päivää, on vuodesta 1987 lähtien vietetty kansallisena veteraanipäivänä. Meillä Suomessa on siis perjantainaa ihan virallinen liputuspäivä. Tänä vuonna Kansallisen Veteraanipäivän teemana on:
"Jälleenrakentamisen sankarit - Återuppbyggnadens hjältar”.Me suomalaiset olemme vapaita kansalaisia sen ansiosta, mitä sotaveteraanit ovat tehneet maamme hyväksi. Menneisyyttä ei saa unohtaa, veteraanien uhrauksia pitää muistaa ja vaalia arvokkaalla tavalla. Kansallisen Veteraanipäivän päätoimikunta toivoo, että koulut ja oppilaitokset osallistuvat tänäkin vuonna aktiivisesti Veteraanipäivän viettoon sekä teeman käsittelyyn päivittäisessä työssään. Lisäksi erityisesti nuorten odotetaan näkyvän tänä vuonna erityisesti.
Veteraanien työn vaalimisen kannalta on tärkeää, että veteraaneja kutsutaan mahdollisuuksien mukaan kouluihin ja oppilaitoksiin. Samoin vierailut veteraanien luona sekä erilaiset tukitoimet heidän kotiolossaan, hoivapaikoissa tai paikallisissa veteraanipäivän juhlissa välittävät veteraanien perintöä uusille sukupolville.
Nyt 26. veteraanipäivän koittaessa suurimman ryhmän muodostavatkin jo
taivaalliset sotajoukot, joille ei eläkettä enää tarvitse maksaa! Vaikka
maaottelumme Neuvostoliittoa (ja lopussa pikkuisen Saksaakin) vastaan on siis jo
loppunut piakkoin jo lähes seitsemänkymmentä vuotta sitten, sotavuosien raskaimmat hetket ja niiden aikainen asetoveruus
ovat veteraanien mielessä
öin ja päivin... Lopultakin noista ajoista eletyistä saattaa puhua julkisesti eikä häveten. Mutta
Veteraanien toimintaa voi tukea myös lahjoituksin.
Koulujen sekä oppilaitosten toivotaan ottavan Kansallisen Veteraanipäivän ja veteraanit huomioon opetus- tai muussa toiminnassa itselleen sopivalla tavalla.
Päättäjiemme puolesta häveten ja anteeksipyytäen UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 26.4.2012
Kansainvälinen opaskoirapäivä 25.4.2012
Suomessa on noin
200 opaskoiran kanssa liikkuvaa näkövammaista. He eivät välttämättä käytä
valkoista keppiä. Näkövammaisten Keskusliitto kehottaa pyöräilijöitä ja
rullaluistelijoita sekä muita kävelyvauhtia nopeammin kulkevia ottamaan
opaskoiran kanssa liikkuvat huomioon, jotta vältytään ikäviltä onnettomuuksilta.
Kuva: Kun opaskoiralla on valjaat, se on työssä eikä sitä
saa häiritä.
Koiran huomio voi herpaantua taputtelusta tai lepertelystä ja isännän
turvallisuus vaarantuu.
Silloin kun opaskoira ei ole valjaissa, se viettää tavallista
koiranelämää.
Kuva suurenee klikkaamalla (Photo: Näkövammaisten keskusliitto)
Myös autoilijoita muistutetaan, että heidän tulee noudattaa varovaisuutta nähdessään näkövammaisen jalankulkijan. On hyvä pitää mielessä, että näkövammainen kulkija ja opaskoira pysähtyvät aina kadun reunaan, ennen kuin käyttäjä antaa kadunylityskäskyn. Kannattaa siis hidastaa nähdessään koirakon suojatien alkupäässä.
Kansainvälistä opaskoirapäivää vietetään vuosittain huhtikuun viimeisenä keskiviikkona Kansainvälisen Opaskoirakoulujen liiton (International Guide Dog Federation) aloitteesta. Suomessa päivää on vietetty vuodesta 1992 lähtien.
Opaskoirayhdistyksen yhteyshenkilöt järjestävät paikallisia tapahtumia eri puolella Suomea. Yhdessä yhteinen tavoite, opaskoira -kampanja näkyy eri yhteyksissä koko vuoden. Näkövammaisten Keskusliiton Opaskoirakoulu viettää kansainvälistä opaskoirapäivää tänä vuonna lauantaina 28.4.2012 kello 12-18. Koululla on silloin avoimet ovet. Ohjelmassa on muun muassa pentujen ja tilojen esittelyä, makkaranpaistoa, ongintaa lapsille ja yhdessäoloa posetiivin säestyksellä. Lisää tietoa täältä.
Urho-klubin uutishuone 24.4.2012
Valtakunnallinen Markunpäiväjuhla
Kalenteri kertoo myös, että Markun päivä on nyt tiistai, ja sinne
enteillään
runsasta osallistujajoukkoa.
Oravanhännän huisketta on siis luvassa.
Hiukan leikkimieliset Markunpäiväjuhlat löytyvät täältä!
Urho-klubin uutishuone 22.4.2012
Unescon
kirjan ja tekijänoikeuksien päivä 23.4.2012
Alunperin nimeltään Kirjan ja ruusun päivä on kirjaa juhlistava päivä, jota on useimmiten vietetty juuri otsikon mainitsemana 23. päivänä huhtikuuta. Ajankohta valittiin päivän kirjallisen historian ansiosta: 23. huhtikuuta herran vuonna 1616 kaksi maailmankirjallisuuden klassikkokirjailijaa, Miguel de Cervantes sekä William Shakespeare kuolivat.
Meillä Suomessa Kirjan ja ruusun päivää vietetään yleisestä tavasta poiketen monesti vasta toukokuussa. Ihmisten palaute paremmista sääoloista ajoi muutama vuosi sitten siirtämään päivän huhtikuusta toukokuuhun. Vaihtoehtoina ovat olleet päivät 23.4., 3.5. ja 24.5.... Päivää juhlittiin Suomessa virallisesti ensimmäistä kertaa toukokuussa vuonna 2003; päivän vietto oli tosin aloitettu Suomessa eurooppalaisen esikuvan mukaisesti jo 1998.
Tänä vuonna, eli 2012, päivää vietetään meillä 23. huhtikuuta YK:n säätämän viettopäivän, 23.4., mukaisesti. Monissa maailman maissa viettopäivä on kuitenkin 28. huhtikuuta. Erityistä Kirjan ja ruusun päivää alettiin viettää Pyhän Yrjön päivänä (23.4.), ja tavaksi otettiin, että mies antaa naiselle ruusun ja nainen miehelle kirjan. Kataloniassa, jossa ajatus päivän vietosta keksittiin 1930-luvulla, Pyhän Yrjön päivä onkin omistettu täydellisesti kirjoille ja ruusuille.
Myös muualla Euroopassa juhlitaan Kirjan ja ruusun päivää vähän miten sattuu, esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Irlannissa tapahtumaa vietetään jo 6. maaliskuuta. Vuonna 1995 UNESCO julisti katalonialaisen Kirjan ja ruusun päivän kansainväliseksi kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi.
Suomessa vietettävän väärän päivämäärän Kirjan ja ruusun päivää pääset tavailemaan täältä (linkki tulevaisuuteen).
Urho-klubin uutishuone 22.4.2012
Partioviikko
23. - 29.4.2012
- Kutsu kaveri partioon -
Partioviikon aikana partiolaiset voivat pukeutua partiohuiviin ja muihinkin tamineisiinsa esimerkiksi kouluun, työharjoitteluun tai vaikkapa töihin mennessään. Lisäksi näin partioviikon aikana juhlistetaan perinteisesti Yrjönpäivää (maanantaina 23.4. tänä vuonna), sillä lohikäärmettäkin vastaan tarujen mukaan taistellut Pyhä Yrjö (heikkojen auttaja) on tunnetusti kaikkien partiolaisten suojelupyhimys. Itse asiassa partioviikkoa vietetäänkin juuri sillä viikolla, johon edellä mainitun Yrjön päivä kalenterissamme kulloinkin osuu. Tänä vuonna partioviikon päättää partiolaisten kirkkopyhä 29.4.
Entä mikäs se onkaan tämän tapahtuman takana oleva
historiallinen tapahtuma? Jo Herran vuonna 1907 Robert Baden-Powell järjesti
maailman ensimmäisen partioleirin Brownsean saarella Englannissa. Mukana oli
tiettävästi 22 poikaa ja he edustivat eri yhteiskuntaluokkia, mikä oli
tuolloin melkoinen saavutus. Jo partioliikkeen alusta asti Baden-Powell luotti
näihin nuoriin poikiin, koska hän uskoi, että he pystyvät ylittämään
itsensä vastuuta saadessaan.
Partiosta tuli pian myös tyttöjen harrastus, ja se levisi ympäri maailmaa.
Itse asiassa Suomi kunnostautui tässäkin asiassa kuulumalla ensimmäisten
partiomaiden joukkoon maailmassa; ensimmäiset partioryhmät perustettiin tänne
kolme vuotta myöhemmin eli vuonna 1910. Vuonna 1972 tyttö- ja poikajärjestöt
yhdistyivät Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry -nimiseksi järjestöksi.
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 15.4.2012
Maailman äänipäivä 16.4.2012
- World Voice Day -
Huomenna huhtikuun 16. päivänä vietetään Maailman Äänipäivää teemalla Ääni ja työ - työ ja ääni. Itse asiassa sitä vietetään meillä Suomessa nyt vasta viidettä kertaa (ja Tampereella nääs, puheopin laitoksella), vaikka sen historia alkaa jo yhdentoista vuoden takaa Brasiliasta vuodelta 1999. Äänipäivän tarkoituksena on jakaa tietoa ihmisen äänestä ja äänihäiriöistä sekä edistää äänen parissa työskentelevien välistä yhteistyötä.
Tietoa ja ohjeita äänestä ja sen käytöstä tarvitsevat sekä tuottavat esimerkiksi näyttelijät, lausujat, laulajat, opettajat, TV- ja radiotoimittajat ja puhelinneuvojat ja -myyjät. Tämän äänipäivän pääpuheenaihetta eli puhetta ja ääntä tutkivia tieteenaloja ovat mm. puhetekniikka ja vokologia, fonetiikka, musiikintutkimus sekä lääketieteen, fysiikan ja eri insinööritieteiden alat.
Puheen ja äänen häiriöitä tutkivat ja hoitavat puhe- ja äänihäiriölääketieteen erikoislääkärit eli foniatrit sekä puheterapeutit.
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 16.4.2012
Nuukuusviikko 16.4. - 22.4.2012
Mikähän se
tällainen nuukuusviikko oikein on? Liekö laihialaisten keksintöä koko juttu? No
sehän on jokavuotinen järkevän kulutuksen teemaviikko, jota vietetään näin
huhti- toukokuussa.
|
|
Suuri osa suomalaista on yhden tai useamman järjestön
vaikutuspiirissä. Järjestöissä voidaan tehdä merkittäviä ympäristövastuullisia
valintoja ja samalla kannustaa jäseniä toteuttamaan niitä myös muilla
elämänaloilla”, toteaa Nuukuusviikon projektikoordinaattori Meri Heinonen. Kestäviä toimintatapoja kannattaa edistää Nuukuusviikon jälkeenkin. Niiden kautta voidaan säästää sekä ympäristöä että rahaa. Vuoden 2012 Nuukuusviikolla tullaan palkitsemaan järjestöjen parhaita ideoita ja ekotekoja. Nuukuusviikon tapahtumia – seminaareja, näyttelyitä, tavaranvaihtopäiviä ja kursseja – järjestetään ympäri Suomen. Maan ystävät lanseeraa ekologinen velka- kaupunkikävelyt Nuukuusviikolla. Eri puolilla Suomea on vapaaehtoisten järjestämiä kävelyjä, jotka on suunnattu oppilas- ja nuorten ryhmille. Kävelyt ovat ohjattuja, osallistujat pysähtyvät eri kauppojen ja julkisten tilojen eteen ja tutustuvat sen toiminnan ympäristö- ja sosiaalisiin vaikutuksiin globaalissa etelän näkökulmasta (esim. ruokakauppa, bensa-asemat jne) ja tietenkin antaen esimerkkejä, miten voimme elää kestävämmin. |
|
|
|
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 15.4.2012
Valtakunnallinen sydänviikko
Sydänviikko muistuttaa terveellisten elintapojen merkityksestä ja tänä vuonna sen teema on Yksi Sydän. Jokaisen kannattaa selvittää perusterveyttä määrittävät arvonsa mittauksin. Kohonnut verenpaine ei näy eikä tunnu, sen saa selville vain mittaamalla.
Useimmiten huomattavastikaan kohonnut verenpaine ei aiheuta oireita. Jokaisen on siis tiedettävä verenpaineensa. Ihanteellinen verenpaine on alle 120/80 mmHg (elohopeamillimetriä). Normaaleina pidetään vielä arvoja alle 130/85 mmHg. Verenpaine on kohonnut, kun arvot ylittävät 140/90 mmHg.
Maailman terveysjärjestön mukaan kohonnut verenpaine on kolmanneksi suurin terveysongelma maailmassa - nälän ja tupakoinnin jälkeen. Suomessa yli puolella miljoonalla ihmisellä on sairausvakuutuksen erityiskorvausoikeus kroonisen verenpainetaudin lääkehoitoon.
Sydänviikkoa on vietetty joka vuosi yli 20 vuoden ajan.
Vuoteen 2008 saakka Sydänviikkoa vietettiin näkyvimmin lounaskampanjan muodossa.
Kampanja johti lopulta Sydänmerkki-aterioiden kehittämiseen.
Nykyään Sydänviikkoa organisoi sydänyhteisö, eli Suomen Sydänliitto
jäsenjärjestöineen. Yli 200 paikallista sydänyhdistystä viettää Sydänviikkoa
erilaisten tempausten ja tapahtumien merkeissä. Ruohonjuuritasolla järjestetään
esimerkiksi terveysmittaus-, neuvonta- ja kauppatapahtumia. Vuosittain
sydänjärjestöjen terveysneuvontatilaisuuksiin osallistuu noin 200 000 henkilöä.
Urho-klubin
uutishuone 13.4.2012
Perjantaina 13.4.2012
Tapaturmapäivä
Tänä vuonna Tapaturmapäivä on perjantaina 13. huhtikuuta teemalla “Ennakoi, etteivät jäisi viimeisiksi sanoiksi”.
Töiden suunnittelussa on syytä miettiä mihin asti omat taidot ja voimat riittävät ja milloin on tarpeen hankkia ammattilaisten apua.
Turvallisuuden
peruslähtökohtana on huolellinen
ennakkovalmistelu. Mieti huolella seuraavat
asiat:
- vakuutukset, vastuut, luvat
- aikataulut
- resurssit
- työ-, apu- ja suojavälineet.
Urho-klubin
uutishuone 8.4.2012
9.4.2012
Agricolan kuolinpäivä,
Suomen kielen päivä ja Lönnrotin syntymäpäivä
Tuo alla olevan patsaan esittämä perusurhomme, veli Mikael Agricola, kuoli tänään täsmälleen 455 vuotta sitten! Ja itse asiassa Elias Lönnrot sattui sopivasti syntymään myös tänä samaisena päivänä vuonna 1802 (se siis vain 210 vuotta sitten), joten säästymme yhdeltä ylimääräiseltä juhlalta tämän onnekkaan sattuman takia.
Ja
tämän kolmoisjuhlan takia liput tänään
liehuvatkin valkoisissa lipputangoissa pitkin Suomenniemeä, sillä kolmantena
juhlana
vietämme samalla myös Suomen kielen päivää: olihan talonpoikaista alkuperää ollut
Mikael Agricola Suomen kirjakielen ensimmäinen kehittäjä ja käyttäjä.
Lisäksi hän omaksui Lutherin uskonpuhdistuksen, ja hänestä tuli näin
meidän uskonpuhdistajamme. Hän pääsi loppujen lopuksi myös arvostetuksi
Turun piispaksi. Eikä Agricolan julkaisutoimintakaan ollut mitenkään pientä;
hän julkaisi noin 2400 painosivua suomenkielestä kirkollista tekstiä, ja
kaiken tuon lisäksi hän keksi ja kehitti satoja uusia sanoja kansamme
käyttöön.
Joten:
Lakit päästä ota! Asento! Lepo!
Mikael
Agricola (1510 - 1557) on itsenäisyytemme yhden peruspilarin,
suomen kielen perustaja. Tämän vuoksi Agricolan päivä on myös
suomen kielen päivä. Lisäksi Agricola on kirjoittanut ensimmäisen
suomenkielisen kirjan, ABC-kirjan, vuonna 1543. Mikael Agricola,
uskonpuhdistaja, Uuden testamentin suomentaja ja suomen kirjakielen perustaja
syntyi ja vaikutti Pernajassa 1500-luvun alkupuolella.
Agricolan syntyi varakkaaseen pernajalaiseen talonpoikaistaloon, joka oli yksi
kotikylän Torsbyn viidestä verotilasta. Mikael oli säilyneen tiedon mukaan jo
poikasena ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas. Perimätiedon mukaan
Mikaelin ensimmäinen opettaja, joka sivumennen sanoen oli myös seurakunnan
kirkkoherra, suostutteli vanhemmat lähettämään rakkaan taaperonsa Viipuriin
latinalaiseen kouluun. Siellä hän sai sukunimekseen Agricola eli
maanviljelijä isänsä ammatin mukaan (tuolloinhan lapsilla ei
ollut varsinaisesti sukunimeä).
Lopulta 18-vuotiaana nuorukaisena Mikael pääsi Suomen kirkon
piispan lähipiiriin ja tuli tuntemaan luterilaisten uudistusten tuulet. Papiksi
Mikael vihittiin herran vuonna 1531.
Viisi vuotta myöhemmin 1936 Agricola lähetettiin Wittenbergin
yliopistoon Saksaan, jossa uskonpuhdistaja Martti Luther eleli ja
vaikutti. Agricola sai valmiiksi maisterintutkinnon keväällä 1539; pian sen jälkeen
hänet valittiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Hän hoitikin tätä
virkaansa vuoteen 1548 asti tehden uutterasti kirjoitustöitä. Tämän
tuloksina häneltä ilmestyivät suomenkielinen aapinen "ABC
kiria" vuonna 1543, "Rucouskiria"
vuonna 1544 ja Uusi testamentti "Se Wsi Testamenti"
vuonna 1548. Muuten, ABC-kirja eli 16-sivuinen aapinen sisälsi aakkoset,
kymmenen käskyä, Isä meidän -rukouksen ja muutamia muita uskonnollisia
tekstejä. Kuvia siinä ei sen sijaan ei ollut lainkaan
Yllä olevissa kuvissa ABC-kirjan alkuruno (vasen kuva) ja Albert Edelfeltin piirros
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 5.4.2012
Kirkkokansan suurjuhla - Pääsiäinen
Pääsiäistä vietetään vuosittain vaihtuvana ajankohtana; kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Se siis määrää monien muiden juhlapyhien paikat. Yleisesti tämä Pääsiäinen sattuu em. syyn takia 22.3.-25.4. väliselle ajalle. Malttakaahan hiukan mämminsyönniltänne ja munien maalailuiltanne ja lukekaapas seuraava yleissivistävä tietopläjäytys:
Tämä juuri nyt tuleva juhla, pääsiäinen, on juhla jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen ja siihen johtaneiden tapahtumien juhlana. Tuo äsken mainittu ylösnousemus on kristillisen uskon ydinkohtia, ja pääsiäinen täten virallisen kirkkovuotemme vanhin ja tärkein juhla.
Tätä Pääsiäistä edeltää ns. Hiljainen viikko. Sitä kutsutaan monissa piireissä myös nimellä piinaviikko tai suuri viikko. Jokainen päivä hiljaisella viikolla on saanut omat erikoisnimensä. Sunnuntai on palmusunnuntai eli virposunnuntai, jolloin lapset käyvät virpomassa pienen palkkion toivossa naapuritaloissa, maanantai on nimeltään malkamaanantai, tiistai tikkutiistai ja keskiviikko kellokeskiviikko.
Hiljaisen viikon torstai on nimeltään kiirastorstai. Se on pyhän ehtoollisen asettamisen päivä. Kiirastorstain iltana vietetään seurakunnissa messu eli ehtoollisjumalanpalvelus. Kiirastorstai-ilta aloittaa kolmen päivän juhla-ajan (ns. triduum), joka ulottuu pääsiäispäivän iltaan. Tämä ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen on kirkkovuoden keskus.
Kiirastorstaita seuraava päivä on pitkäperjantai, Kristuksen ristiinnaulitsemisen, kuoleman ja hautaamisen päivä. Pitkäperjantaina jumalanpalvelus on yksinkertainen ja karu. Monissa seurakunnissa virret lauletaan ilman urkujen säestystä eikä kirkonkelloja soiteta. Myöskään sakramentteja tai muita kirkollisia toimituksia ei vanhan kristillisen perinteen mukaan vietetä pitkäperjantaina eikä sitä seuraavana lankalauantaina, jolloin liturginen väri on musta, murheen ja kuoleman väri.
Lankalauantaita seuraa pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Tällöin liturginen väri muuttuu valkoiseksi haudasta ylösnousemisen kunniaksi. Välittömästi sen jälkeinen maanantai on toinen pääsiäispäivä (pyhä ja myös yleinen vapaapäivä), jolloin muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä.
Pääsiäisyöstä (lauantain ja sunnuntain välinen yö) alkaa pääsiäisviikko, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Pääsiäisviikon viettäminen on myös ikivanha kristillinen perinne. Se otettiin luterilaisessa kirkossamme uudelleen kirkkokäsikirjaan jumalanpalvelusuudistuksen yhteydessä adventtina 2000. Pääsiäisyöstä alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.
Hiljaisella viikolla kristityt keskittyvät muistelemaan Jeesuksen kärsimystä. Itse asiassa tämä hiljaisen viikon viettäminen kristillisessä kirkossa on ikivanha tapa. Jerusalemissa sitä vietettiin jo 300-luvulla. Kristikunnan läntisessä perinteessä hiljaisen viikon vietto kehittyi kuitenkin vasta jonkin verran myöhemmin.
Hiljaisen viikon jokaisena päivänä kokoonnutaan seuraamaan kärsimyshistorian tapahtumia. Kärsimyshistoria on perinteisesti jaettu kuuteen lukuun eli ahtiin, joista saarnattiin jumalanpalveluksissa hiljaisen viikon päivinä. Näitä tilaisuuksia onkin sen takia nimitetty ahtisaarnoiksi. Ahteja voidaan käyttää edelleen, mutta nykyisessä Evankeliumikirjassa niiden sijalla ovat katkelmat Luukkaan, Johanneksen ja Matteuksen evankeliumeista.
Viime vuosina suosituiksi ovat tulleet useat erilaiset kärsimysnäytelmät. Tällaisissa Via Dolorosa- tai Via Crucis -näytelmissä esitetään Kristuksen kärsimystien tapahtumia draaman keinoin. Monin paikoin on alettu pitää myös vanhoja Ristin tien rukoushetkiä. Niissä pysähdytään rukoillen ja mietiskellen Kristuksen kärsimystien vaiheita esittävien kuvien ääreen. Näitä kuvia on vanhan tavan mukaan yleensä 14.
Entä historia tämän juhlan takana? Juutalaiset viettävät kuukalenterin mukaan vaihtelevaa juhlaa, ja kristityt ovat sijoittaneet oman juhlansa sen mukaan. Juutalaisuudessa pääsiäistä vietetään hiukan eri syystä, eli juutalaiset juhlivat vapautumista Egyptin orjuudesta (mistä johtuu alunperin myös sana pääsiäinen; orjuudesta pääseminen) . Juutalaisten juhlan nimi on PESAH ja siihen liittyvä happamattoman leivän juhla. Euroopassa pääsiäisen aikoihin on muinaisuudessa ollut kevätjuhla, joka on Välimeren maissa sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja jota pohjoisissa maissa on vietetty hieman myöhemmin.
Muuten, Jehovan todistajat eivät vietä varsinaisesti pääsiäistä, mutta heidän ainoa uskonnollinen juhlansa, Jeesuksen kuoleman muistonvietto, osuu useimmiten ajankohdaltaan pääsiäisen aikaan. Ja vanhan kansan mietteitä asiasta näet täältä.
Tietopaketin teille antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 5.4.2012
Kansainvälinen romanien kansallispäivä 8.4.2012
Perjantaina 8.4.2012 juhlistetaan kansainvälistä romanien kansallispäivää, jota vietetään vuosittain 8.4. Romanit eivät ole ainoa kansa joilla on kansallispäivä ja –laulu, mutta ei omaa valtiota. Euroopassa esim. saamelaisilla tilanne on sama, mutta muitakin kansoja vielä on. Tässä yhteydessä mainittakoon vaikkapa esim. kurdit ja inuitit.
Urho-klubin uutishuone 2.4.2012
Maailman terveyspäivä
7.4.2012
-
World Health Day -
The Global brief for World
Health Day 2012 takes a fresh look at health data on ageing to
help us better understand the needs of older people. Sections
include key points, the demographics of ageing and the
epidemiology of population ageing. The document also outlines
four key actions that governments and societies can take now for
healthier and more active ageing. Theme in this year is
Maailman terveyspäivänä halutaan muistaa 64-vuotiaan YK:n alaisen Maailman terveysjärjestön WHO:n elintärkeää toimintaa. Maailman terveyspäivinä 7. huhtikuuta on vuosittain eri teema; näiden teemojen avulla parannetaan tietoisuutta terveysasioista kansallisella ja globaalilla tasolla. Tänä vuonna, 2012, teemana on "Terve ikääntyminen".
Maailma ja sen terveystilanne olivat järjestön
perustamisen aikaan varsin erilaiset, mutta sen
merkitys ja tavoitteet ovat yhä samat: Taudit eivät
tunne poliittisia tai maantieteellisiä rajoja.
Menestyksellinen tautien torjunta edellyttää
kansainvälistä yhteistyötä!
Urho-klubin uutishuone 3.4.2012
Microsoftin ensimmäinen kansainvälinen toimisto avattiin 1. marraskuuta 1978 Japanissa nimellä ASCII Microsoft (Microsoft Japan). Vuoden 1980 alkupuolella, puolitoista vuotta ennen PC:n voittokulun alkua, Microsoft teki MSX-kotitietokonejärjestelmän yhteistyössä monien yhtiöiden kanssa. Siitä tuli hyvin suosittu Euroopassa ja Japanissa, mutta pian IBM PC:n, joka julkistettiin 12.8.1981, suosio sai MSX:n ja monet muut samantapaiset tietokoneet lopulta kuolemaan pois.
Tässä uudessa henkilökohtaisessa tietokoneessa oli upouusi Microsoftin toteuttama käyttöjärjestelmä nimeltään MS-DOS 1.0. Virallisesti nimi MS-DOS tuli sanoista MicroSoft Disk Operating System. Mutta kuinkas tähän tilanteeseen olikaan tultu?
Tilanne starttasi suuren sinisen, IBM:n yhteydenotosta Bill Gatesiin jo vuonna 1980. Tuolloin IBM oli kuullut pienen Microsoftin menestyksestä ja halusi neuvotella kotitietokoneiden ja Microsoftin tuotteiden yhteistyökuvioista ja kenties tulevan uuden kotitietokoneen käyttöjärjestelmästä. Kannattanee jo tässä vaiheessa mainita, että toimistotietokoneiden markkinoilla valtakäyttöjärjestelmänä oli noihin aikoihin CP/M. Gates antoi IBM:lle muutamia hyviä ideoita siitä, millainen hyvän kotitietokoneen tulisi olla, jotta siitä tulisi menestys.
Yksi uusista ideoista oli ohjelmointikieli Basic kirjoitettuna pysyvään ROM-muistiin. Tämä ehdotus oli Gatesille hyvä, sillä Microsoft oli toteuttanut useita Basic-versioita monille muille "kotitietokoneille", mm. alussa mainitulle ALTAIRille. Gates suositteli PC:n käyttöjärjestelmäksi Digital Research -yhtiön CP/M-järjestelmästä kehitettävää "keveämpää" versiota, koska MS:llä itsellään ei ollut mitään kokemusta käyttöjärjestelmistä. DR:n Gary Kildall, joka oli CP/M:n takana, ei ollut kuitenkaan kovin kiinnostunut IBM-yhteistyöstä. Niinpä IBM kääntyi uudestaan Gatesin puoleen ja Gatesin taitavien myyntipuheiden jälkeen antoi MS:lle tilauksen uudesta käyttöjärjestelmästä.
No nyt meni Mikkisoftan muilla pojilla sormi suuhun! Mitäs ihmettä nyt oikein tehtäisiin? Eihän uutta käyttöjärjestelmää voi tuosta vain kirjoittaa... No Gatesilla oli suunnitelma valmiina: Hankitaan oikeudet käyttöjärjestelmään, jonka oli ohjelmoinut uuden 8086-prosessorin testausta varten Tim Paterson sen nimisestä yhtiöstä kuin Seattle Computer Products.
Eikä tässä vielä läheskään kaikki! Kun tämä uusi käyttöjärjestelmä oli vain kokeilukäyttis, niin se oli "kloonattu" Kildalin CP/M:stä yksinkertaisesti lukemalla CP/M:n manuaalia ja käyttämällä sitä ja sen peruskomentoja pohjana. Tuohon "tuotekehitykseen" Parterson oli käyttänyt aikaa kuutisen viikkoa, jona aikana kloonista oli saatu riittävän erilainen CP/M:n kanssa, ettei oikeuteen jouduttaisi. Tuota käyttöjärjestelmää Gates (ja luultavasti Patersonkin) kutsui nimellä Quick and Dirty Operating System eli QDOS.
Gates tarjosi kokeilukäyttiksestä tuohon aikaan
yksityiselle huikeat 50.000
Uutta käyttöjärjestelmää ei toki sopinut kutsua "likaiseksi", joten sen nimeksi tuli DOS (virallisesti sanoista Disk Operating System). Tämä uusi käyttöjärjestelmä oli yhtiön ensimmäinen suuri menestys. Siitä tuli IBM PC:n käyttöjärjestelmästandardi, ja se toi Gatesin mestarisopimuksen takia Microsoftille ja Gatesille valtavat lisenssitulot IBM PC -kloonien tultua markkinoille.
Urho-klubin uutishuone 3.4.2012
Washingtonissa 4.4.1949 allekirjoitetulla Pohjois-Atlantin sopimuksella perustettu sotilasliitto NATO (the North Atlantic Treaty Organisation) oli kylmän sodan vuosikymmeninä ennen kaikkea Yhdysvaltain johtama liittokunta, joka keskittyi Länsi-Euroopan alueelliseen puolustukseen Neuvostoliiton uhkaa vastaan. Vuonna 1955 Nato sai sotilaalliseksi vastapuolekseen Neuvostoliiton johtaman Varsovan liiton. Sotilaalliset näkökohdat hallitsivat Naton toimintaa vuosikymmeniä.
Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajottua Naton näkyväksi tehtäväksi nousi eurooppalainen kriisinhallinta. Rautaesiripun repeämistä Nato hyödynsi laajenemalla sille suopeisiin Itä-Euroopan maihin. Ovia availtiin muutenkin: Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994.
Syyskuun 11. päivän terrori-iskut vuonna 2001 muuttivat Naton luonteen globaaliksi. Tuskin liiton perustajatkaan olisivat uskoneet, että Naton kollektiivisen turvallisuuden perustaan, järjestön peruskirjan viidenteen artiklaan turvautuisi ensimmäisenä Yhdysvallat jouduttuaan hyökkäyksen kohteeksi. Iskuista alkanut terrorismin vastainen sota lopetti puheet Naton hiljaisesta hiipumisesta päävihollisen kadottua kylmän sodan jälkeen. Terrorismin vastainen sota jatkuu nyt Afganistanissa, jossa kiistan välittäjäksi mennyt Nato on joutunut sodan osapuoleksi ja yhä ahtaammalle.
Yhdysvaltain eurooppalaisten Nato-kumppanien haluttomuus lähettää lisävoimia Afganistaniin on ollut amerikkalaisille uusi osoitus täkäläisten liittolaisten heikosta suorituskyvystä ja motivaatiosta. Tosin Naton ikuinen jarrumies Ranska teki vastikään merkittävän linjamuutoksen päättäessään vuosikymmenien jälkeen palata Naton sotilaallisiin rakenteisiin, mikä voi parantaa Naton ja Euroopan unionin yhteistyötä.
Neuvostoliittoa seurannutta Venäjää Nato on yrittänyt eri tavoin lähentyä, mutta taannoinen Georgian sota palautti pintaan vanhoja viholliskuvia sekä jäädytti Georgian ja Ukrainan jäsenyyspyrkimykset.
Naton elinvoiman ja muuntumiskyvyn lähteenä on pidetty sen peruskirjaan kirjattuja yhteisiä demokratia-arvoja. Tosiasiana pysyy silti se, että Nato on kaikessa toiminnassaan ennen kaikkea Yhdysvaltain voimaan ja takuisiin nojaava järjestö. Selvimmin tämä ilmenee siinä, että Naton ylin sotilaskomentaja tulee aina Yhdysvalloista, vaikka poliittinen pääsihteeri valitaankin Euroopasta.
Urho-klubin uutishuone 1.4.2012
- World Autism Awareness Day -
Päätöslauselmallaan YK haluaa edistää autismin kirjon henkilöiden
ihmisoikeuksien toteutumista kaikkialla maailmassa.
Urho-klubin uutishuone 1.4.2012
Aprillipäivähän se taas!
Miksi tämä juttu on tässä kohtaa eikä aikaisemmin? No siksipä tietenkin, kun tuo mainittu päivä eli se kauan kaivattu kujeilupäivä eli aprillipäivä tulee, immeisen lapset ei sitä jekkua heti arvaisi ja varoisi! Siispä: Aprillia, aprillia, syö silliä ja juo kuravettä päälle! Ja vuonna 2012 aprilliaihe oli tuo FINNAIRIN SUPERVIIKONLOPPU!
Aprillipäivän, eli 1. huhtikuuta, historia juontaa juurensa herran vuoteen 1564, jolloin Ranska alkoi käyttää Kaarle IX:n uudistamaa kalenteria. Tässä kalenterissahan uusivuosi siirtyi huhtikuun ensimmäisestä päivästä tammikuun ensimmäiseen eli nykyiselle paikalleen. Osa kansalaisista jatkoi uudenvuoden juhlimista 1. huhtikuuta, ja syystä tai toisesta heitä alettiin kutsua aprillinarreiksi. Siispä aprillauksen uhria kutsutaan englannissa edelleenkin "aprillinarriksi", ranskassa ja italiassa "aprillikalaksi". Kalaksi siksi, että paperille piirrettyyn kalaan laitetaan vaikkapa viesti "Minä olen toope!" ja ripustetaan lappu sitten jonkun "narrattavan" selkään, heh! Aprillipäivänä kun on luvallista hieman juksata toisia kanssaihmisiä, hyvällä maulla tietenkin ja ilman vahingoittamishalua!
Niin muutoin, tämä juttu ei ole aprillipila!
Sapetuksen aihetta antoi tällä kertaa perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 1.4.2012
Tämänpäiväinen Palmusunnuntai on kristillisen kirkkovuoden juhla, joka on viikkoa ennen pääsiäissunnuntaita; Pääsiäinenhän on viikon kuluttua. Palmusunnuntain ajankohta vaihtelee vuosittain, sillä pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai ja palmusunnuntai viikkoa ennen sitä. Palmusunnuntai aloittaa niin sanotun hiljaisen viikon, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä. Itse Palmusunnuntaita vietetään sen tapauksen muistoksi, kun Jeesus saapui aasilla ratsastaen Jerusalemiin.
Tätä Pääsiäistä edeltävää Hiljaista viikkoa kutsutaan monissa piireissä myös nimellä piinaviikko tai suuri viikko. Jokainen päivä hiljaisella viikolla on saanut omat erikoisnimensä. Sunnuntai on palmusunnuntai eli virposunnuntai, jolloin lapset käyvät virpomassa pienen palkkion toivossa naapuritaloissa. Muistakaapa varata lapsosille vaikkapa suklaamunia virpomispalkkioiksi :).
Hiljaisen viikon maanantai on nimeltään malkamaanantai, tiistai tikkutiistai ja keskiviikko kellokeskiviikko.
Hiljaisen viikon torstai on nimeltään kiirastorstai. Se on pyhän ehtoollisen asettamisen päivä. Kiirastorstain iltana vietetään seurakunnissa messu eli ehtoollisjumalanpalvelus. Kiirastorstai-ilta aloittaa kolmen päivän juhla-ajan (ns. triduum), joka ulottuu pääsiäispäivän iltaan. Tämä ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen on kirkkovuoden keskus.
Kiirastorstaita seuraava päivä on pitkäperjantai, Kristuksen ristiinnaulitsemisen, kuoleman ja hautaamisen päivä. Pitkäperjantaina jumalanpalvelus on yksinkertainen ja karu. Monissa seurakunnissa virret lauletaan ilman urkujen säestystä eikä kirkonkelloja soiteta. Myöskään sakramentteja tai muita kirkollisia toimituksia ei vanhan kristillisen perinteen mukaan vietetä pitkäperjantaina eikä sitä seuraavana lankalauantaina, jolloin liturginen väri on musta, murheen ja kuoleman väri.
Lankalauantaita seuraa pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai.
|
|
Earth Hour -tapahtumaa vietetään maailmanlaajuisesti maaliskuun viimeisenä lauantaina 31.3.2012. Tapahtumassa julkisyhteisöt, yritykset ja yksityiset ihmiset ympäri maailman sammuttavat valonsa tunnin ajaksi klo 20.30 - 21.30. Kyseessä ei ole energiansäästö- vaan viestintäkampanja, johon osallistuessaan tahot ilmaisevat huolensa ilmastonmuutoksesta ja lähettävät terveisensä Kööpenhaminan kansainväliselle ilmastokokoukselle tiukempien kasvihuonekaasupäästörajoitusten puolesta.
Earth Hour -tapahtuma näkyy ja kuuluu Suomessa monilla paikkakunnilla. Pimeää hetkeä vietetään toreilla laulaen ja uimahalleissa kynttilöiden valossa uiden.
Kautta maailman tähän tempaukseen on ilmoittautunut 147 maata. Meiltä Suomesta mukaan lähtee uusimpien tietojen mukaan aikaisempaa enemmän kaupunkeja ja kuntia, 3335 yksityishenkilöä (luku kasvaa nopeasti nyt koko ajan), 295 yritystä ja iso joukko muita tahoja! Kaikkien kaupunkilaisten ja kuntalaisten toivotaan myös sammuttavan omat valonsa kyseisenä aikana kodeistaan ja pysähtyvän pohtimaan, miten me voisimme elää ilmastoystävällisemmin. Virallisen ilmoittautumisen Earth Hour -tapahtumaan voi tehdä yllä olevaa kuvaa klikkaamalla. Klubimme uutistoimitus kannustaa kaikkia lukijoitaan liittymään tähän tempaukseen mukaan, toimituksemme liittyi juuri! Pääset liittymään klikkaamalla yllä olevaa logoa!
Three Mile Islandin ydinonnettomuuden vuosipäivä
28.3.
Moni ei ehkä ole kuullutkaan tuosta
Majak on ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitos
Uralilla Venäjällä noin 150 km Tšeljabinskistä luoteeseen, Ozjorskin ja
Kyštymin kaupunkien lähellä. Kyseisessä laitoksessa tapahtui 29.
syyskuuta vuonna 1957 voimakas räjähdys
Laaja, 300 × 50 km:n kokoinen alue saastui melko pahasti ja
laskeuma-alueen asukasmäärä oli tuolloin peräti 270 000.
Neuvosto-viranomaiset pitivät asiasta kuitenkin matalaa profiilia ja
alueelta evakuoitiin ainoastaan 10 000 henkeä. Suurevakuointi
suoritettiin siis ainoastaan siellä, missä ylittyi Sr-90:n,
puoliintumisajaltaan 28,8 vuotta, kriittinen raja. Noin 800 km²
suuruinen maa-alue julistettiin käyttökieltoon, mutta 82 prosenttia
alueesta on myöhemmin metsitetty ja otettu maatalouskäyttöön. Noiden
elintarvikkeiden radioaktiivisista arvoista ei taida kukaan tietää...
Neuvostoliiton viranomaiset salasivat Kyštymin onnettomuuden pääosin
aina vuoteen 1980 saakka, jolloin neuvostoliittolainen biologi Žores
Medvedev paljasti sen. Tapahtuma on luokiteltu tasolle 6/7
INES-asteikolla (vakava ydinonnettomuus).
Three Mile Islandilla ydinvoimalan
kakkosyksikön, TMI-2:n sydän
Harrisburgin onnettomuus ei aiheuttanut tiettävästi henkilövahinkoja eikä merkittäviä ympäristövaikutuksia. Voimalaonnettomuuden laajaa julkisuutta saanut uutisointi selittyi muutamalla asialla: Vain 12 päivää ennen onnettomuutta oli julkaistu hittielokuva "Kiinailmiö", joka käsitteli ydinvoimakatastrofia, toiseksi virallista tietoa koettiin olevan niukasti saatavilla heti onnettomuuden jälkeen ja kolmanneksi ydinvoimavastaiset poliitikot ja kansalaiset reagoivat voimakkaasti pitäen ydinvoimavastaisia puheita. Mm. meillä Suomessa Eppu Normaali julkaisi vieläkin radioissa soivan kappaleensa "Suomi-ilmiö".
Maailman teatteripäivää vietetään vuosittain 27. maaliskuuta. Päivän perusti Kansainvälinen teatteri-instituutti (ITI) herran vuonna 1961. Juhlapäiväksi valittu päivä oli Pariisiin perustetun Kansojen teatteri-näyttämön avajaispäivä. Aloitteen päivästä teki suomalainen teatterinjohtaja Arvi Kivimaa ja sitä on vietetty Kansainvälisen teatteri-instituutin kaikissa jäsenmaissa, joita on kaikkiaan noin 90.
Juhlinnan keskeinen perinne on Maailman teatteripäivän julistus. Sen kirjoittajaksi ITI valitsee vuosittain maineikkaan teatterintekijän jostakin jäsenmaastaan.
Urho-klubin uutishuone 25.3.2012
Kansallinen allergiaviikko 26.3. - 1.4.2012
Allergia- ja Astmaliitto ja allergia- ja
astmayhdistykset kautta maan järjestävät 14. kerran valtakunnallisen
ALLERGIAVIIKON 26.3.-1.4.2012.
Allergisesta nuhasta ja silmätulehduksista kärsii arviolta 15 - 20 prosenttia suomalaisista. Allergioita parantavaa siedätyshoitoa saa noin 10 000 suomalaista, vaikka joidenkin arvioiden mukaan jopa puoli miljoonaa hyötyisi siitä. Lisää tietoa täältä!
Urho-klubin uutishuone 24.3.2012
Marian ilmestyspäivän
Suomessa Marianpäivä oli aina vuoteen 1954 saakka yleensä keskelle viikkoa sattuva pyhäpäivä, toki sattuihan se noin kerran seitsemässä vuodessa sunnuntaiksikin, siis esimerkiksi tänä vuonna. Sitä vietettiin vanhan kristillisen käytännön mukaisesti 25. maaliskuuta, josta oli tasan yhdeksän kuukautta joulupäivään eli Jeesuksen syntymäpäivään..
Jos tämä 25. päivä sattui pääsiäistä edeltävälle hiljaiselle viikolle, pyhäpäivä oli palmusunnuntaita edeltävänä lauantaina, ja jos se sattui jommaksi kummaksi pääsiäispäiväksi, Marianpäivä oli pääsiäistä seuraavana tiistaina.
Vuoden 1955 alusta lähtien se kuitenkin siirrettiin lähinnä työnantajajärjestöjen painostuksesta kirkkolain muutoksella sunnuntaiksi, jolloin se menetti merkityksensä vapaapäivänä. Korvaavaksi vapaapäiväksi tuli pyhäinpäivä, joka oli siihen saakka ollut sunnuntaina, mutta siirrettiin nyt lauantaiksi. Tuosta oli iloa työn uuvuttamille vain muutaman vuoden ajan, sillä tuolloin lauantait olivat vielä työpäiviä. Tuo etu poistui kuitenkin muutaman vuoden kuluttua 1960-luvun lopulla (vuosina 1967 - 1968) työviikon muuttuessa viisipäiväiseksi. Marianpäivää ei kuitenkaan palautettu entiseen asemaansa enää työnantajien iloitessa siitä!
Vanha kansa ennusteli Marian ilme
- Jos Maariaa vasten yöllä tuuli on
etelässä,
elä jätä heinäkuormaa joen taakse,
mutta jos pohjoisessa,
on talvea vaikka ajaisit merestä mereen!
Lisää wanhan kansan juttuja Marian ilmestyspäivästä täältä!
Kansainvälistä orjuuden uhrien ja transatlanttisen orjakaupan muistopäivää vietetään 25. maaliskuuta 2011 vasta neljättä kertaa! Päivä ei siis ihan vielä yltäne kategoriaan "perinteinen".
YK:n yleiskokous julisti päivän 17.12.2007 (päätöslauselma 62/122) ilmaisten huolensa siitä, kuinka vähäistä orjakauppaa koskeva yleinen tietämys on. Samalla yleiskokous antoi YK:n pääsihteerille tehtäväksi toimeenpanna koulutuksellisen ohjelman, jonka tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta orjuudesta ja orjakaupasta sekä tuoda esiin rasististen ennakkoluulojen vaaroja.
Urho-klubin uutishuone 24.3.2012
Kellot kesäaikaan, mars, mars!
No niin, nyt se on sitten tullut, nimittäin aika
siirtyä kesäaikaan (hups, osittaista tautologiaa!). Kesäaikaan siirrytään
klo 03.00 sunnuntain vastaisena yönä, jolloin kello siis itse asiassa onkin 04.00! KesäAIKAan? AIKAmoinen kummajainen nykyAIKAna koko juttu! Tiesittekö muuten,
että perusteena kesäaikaan siirtymiselle on käytetty virallisesti ainoastaan
energian säästymistä, kun työt tehdään "valoisampana
vuorokaudenaikana" kuin pysyttäessä virallisessa maailmanajassa, joka
talviaikanakin tunnetaan? Aikoinaan jenkeissä tehty tutkimus kertoi
valaistussähkön määrän vähenevän iltaisin noin yhden prosentin.
Niin, näin ehkä olikin menneinä vuosina, mutta tutkimukset ovat nyttemmin osoittaneet, ettei mitään säästöä enää synny, pikemminkin päinvastoin! Ihmiset kun tuppaavat kuluttamaan vapaa-aikanaan enemmän energiaa kuin töissä! Lisäksi aamut ovat pimeämpiä kuin aikaisemmin, joten aamuisin lisävalontarve kasvaa. Moni lieneekin hankkinut pimeitä aamuherätyksiä varten itselleen esimerkiksi "sarastusvalolampun", joka tutkitusti vähentääkin aamuväsymystä ja jopa masennusta (jota siis tulee pimeään aikaan heräämisestä). Ja kun me nykyihmiset käytämme töissämmekin lisävaloja käytännöllisesti koko ajan ulkovalaistuksesta riippumatta. Parempi säästötulos (reippaasti parempi) saadaan aikaan energiansäästölampuilla ja vielä parempi ledeillä!
Kuluja kesäajasta sitä vastoin on havaittu tulevan runsaastikin. Nykyisenä ATK-aikakautena käytetään maailmassa miljoonia työtunteja erilaisten järjestelmien saattamiseksi ajan tasalle aina siirrosten tapahtuessa keväisin ja syksyisin. Mm. rautateillä huomenna sunnuntaina (kesäaikana) joudutaan ajamaan erikoisaikataulujen mukaan, koska junat myöhästyvät automaattisesti yhden kokonaisen tunnin klo 03.00 ensi yönä! Näin juna ei voi tulla aikataulussa seuraavalle asemalle, vaan on ajettava muuttuneen uuden aikataulun mukaan. Osa Suomen junista aikoo kuulemma ottaa myöhästymisen kiinni ajamalla lujempaa ensi yönä, joten normaalisti turvallisina pidetyt junanopeudet joudutaan kesäaikaan siirtymisen takia ylittämään reippaastikin! Hintana on siis ihmisten turvallisuus ja kenties jopa elämä!
Lisäksi kesä- ja talviajan vaihtelu aiheuttaa todistetusti ongelmia suurehkolle ihmismäärälle vuorokausirytmin pakollisen vaihtumisen takia. Tämä häiriötila saattaa asiantuntijoiden mukaan kestää aina muutamasta päivästä muutamaan viikkoon saakka. Mielenkiintoista, joskin tieteellisesti tutkimatonta, on tämän kesäaikaan siirtymisen vaikutus vaikkapa itsemurhiin (Suomessa määrä keväällä ja syksyllä suurimmillaan). "Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä kierrokset kovenevat keväällä. Tämä johtaa yliaktiivisuuteen ja hypermaaniseen käyttäytymiseen... Suomessa tehdään eniten itsemurhia keväällä ja syksyllä. Kevään itsemurhapiikki saattaa selittyä riskiryhmään kuuluvien ihmisten toimintatarmon lisääntymisellä. (Turun yliopiston verkkolehti)" Hmmmm... Ainakin työvireyden on todettu laskeneen joillakin ihmisillä kesäajan takia.
Koska energiansäästöä ei enää synny, viranomaiset painottavat, että kesäaikaan siirtyminen on tärkeää, koska muutkin EU:n alueella tekevät niin. Ja että EU:n direktiivi vuodelta 2002 määrää! Hauskaa tässä on se, että nykyisin tämä on ainoa pätevä syy tähän mielettömyyteen kaikkialla Euroopassa! Koska siis muut... Olisiko siis aika poistaa tämä "kesäaika" koko Euroopasta, jotta mekin voisimme tehdä "kuten muu EU"? Ja lisätiedoksi tähän se, että Venäjä päätti luopua tästä kellojensiirtelyrumbasta lopullisesti viime syksynä. Silloin kaikki Venäjän kellot jäivät pysyvästi kesäaikaan!
| Talviaika on auringon mukaan mitattu normaaliaika ja kesäaika
ihmisen kehittämä poikkeus tähän. Kerrotaanpa myös, että kesäaikaa
ehdotti ensimmäisen kerran Benjamin Franklin kirjeessään Journal
of Paris -lehden toimittajille, josta kuva ohessa. Kirjoituksen
tyyli on kuitenkin varsin humoristinen, eikä hän siinä suoranaisesti
ehdota kesäajan käyttöönottoa, luulisin. Voitte toki itse lukaista
tuon kirjeen tuosta viereisestä kuvasta klikkailemalla!
Itse asiassa oikeasti kesäajan käyttöönottoa ehdotti vakavissaan William Willett. Se löytyy hänen teoksessaan Waste of Daylight 1907. Ison-Britannian hallitus ei kuitenkaan hyväksynyt sitä millään muotoa. Niinpä vasta Saksassa vuonna 1916 kesäaika tuli käyttöön ensimmäisen maailmansodan aikana. Syynä oli sotateollisuuden tarpeet. Iso-Britannia seurasi heti samana vuonna perässä, samoin Yhdysvallat vuonna 1918. Yhdysvalloissa kesäaika kuitenkin poistettiin käytöstä nopeasti sodan jälkeen, koska se osoittautui käytännössä hyvin epäsuosituksi. Toisen maailmansodan myötä kesäajan käyttö yleistyi uudelleen. Suomessakin kesäaikaa kokeiltiin jatkosodan aikoihin 1942. Käytöstä kuitenkin luovuttiin, koska mitään etuja sen käytöstä ei havaittu. |
Kuva: Benjamin Franklinen "kesäaikakirje". Voit lukea sen PDF-version klikkaamalla kuvaa. (Photo: Kunniamme Päivät Museo) |
Lopulta vasta vuonna 1980 Euroopassa otettiin kesäaika yleisesti käyttöön 6. huhtikuuta. Vain Suomi, Islanti, Jugoslavia, Neuvostoliitto ja Sveitsi pysyivät normaaliajassa. Iso-Britannia ja Irlanti siirtyivät kesäaikaan jo 16. maaliskuuta sekä Puola ja Tšekkoslovakia 30. maaliskuuta. Ruotsi, Norja ja Saksan liittotasavalta ottivat kesäajan ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1980.
Vuodesta 1981 alkaen kesäaika on ollut käytössä myös Suomessa. Kesäaika on tosin paljon perustellummin ja yleisimmin käytössä leudoilla ilmastoalueilla, missä päivänvalon määrä vaihtelee eri vuodenaikoina huomattavasti enemmän kuin trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.
Kaikkialla maailmassa ei kesäaikaan siirrytä laisinkaan, eikä varsinkaan samaan aikaan. Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken siirtymä on kuitenkin vuodesta 1997 alkaen ollut standardoituna samalle päivälle. Kesäaika ei ole käytössä ollenkaan Kiinassa, Intiassa eikä Islannissa. Lisäksi useissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa osavaltiot ja provinssit saavat ihan itse päättää, käyttävätkö ne kesäaikaa. Vaikkapa yhden klubimme Urhoista asuinalueilla Australiassa käytäntö vaihtelee.
Maailman ilmatieteen päivää vietetään Maailman ilmatieteellisen järjestön (World Meteorological Organisation) perustamispäivänä. Järjestö perustettiin vuonna 1950 ja vuonna 1951 se sai YK:n erityisjärjestön aseman.
Ilmanlaadun maailmanlaajuinen
seuranta on tärkeää, sillä
ilmanlaadun heikentymisellä on
huomattavia vaikutuksia erityisesti
väestön terveyden ja
ilmastonmuutoksen kannalta. Suomessa
ilmanlaadun
lyhytaikaispitoisuuksille asetetut
raja-arvot eivät kuitenkaan vuonna
2008 ylittyneet millään
mittausasemalla. Sääpalvelut
lisäävät ihmisten turvallisuutta ja
hyvinvointia kaikissa
maailmankolkissa.
Urho-klubin uutishuone 21.3.2012
Maailman vesipäivä, kansainvälinen veden päivä 22.3.2012
YK on julistanut Kansainvälisen veden päivän ensimmäisen kerran vuonna 1993, jonka jälkeen päivää on vietetty vuosittain vaihtuvalla teemalla. Itse asiassa päivän vietto alkoi Rion vuoden 1992 ympäristö- ja kehityskokouksesta.
Eri puolilla maailmaa suhtaudutaan veden käyttöön kovin eri tavoilla. Meillä Suomessa käytetään vettä nuppia kohden vuodessa 1727 kuutiota, yhdysvalloissa 2483 kuutiota, mutta kiinassa kuluu vain 702 kuutiota. Tuossa luvussa on siis mukana myös teollisuus. Suomessa kodeissa menee noin 160 litraa päivässä henkeä kohti, kun Etiopiassa vastaava luku on vain kuusi (6) litraa.
Urho-klubin uutishuone 21.3.2012
Maailman runouden päivä 21.3.2012
Paitsi teemapäivä rotusyrjinnän poistamiseksi, 21. maaliskuuta on myös Unescon nimeämä maailman runouden päivä.
Urho-klubin uutishuone 20.3.2012
Kansainvälinen teemapäivä rotusyrjinnän poistamiseksi
21.3.2012
Vuonna 1966 YK:n yleiskokous julisti päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi, ja kehotti kansainvälistä yhteisöä lisäämään ponnistuksiaan kaiken rotusyrjinnän poistamiseksi. Päivästä alkaa myös rasisminvastainen viikko.
Suomessa rotusyrjinnän ja rasismin vastaista päivää vietetään monissa kaupungeissa. Rasmus-verkosto koordinoi muukalaispelon vastaista työtä ja julkaisee muun muassa tapahtumatiedotetta.
Urho-klubin uutishuone 20.3.2012
Kurdien Uusivuosi 20.3.2012
Iranilaisen kalenterin uusi vuosi, Norouz, alkaa yleismaailmallisesta kevätpäiväntasauksesta. Uudeksi vuodeksi kurdeille tulee siis 20.3.
Urho-klubin uutishuone 20.3.2012
Kevätpäiväntasaus 20.3.2012
Aah, arvoisa poloinen lukijani, joka olet tällekin palstalle eksynyt! Jälleen kerran valo voittaa pimeyden! Julistanpas nyt sitten kevätpäiväntasauksen tapahtuvaksi tänään tiistaina 07.14! Tällöin siis sekä pohjoinen että eteläinen pallonpuolisko saavat yhtä paljon auringonvaloa, sillä kumpikaan puoliskoista ei ole kallistunut Aurinkoon päin. Pohjoisella pallonpuoliskolla on nyt siis kevät (jos ette ole muuten huomanneet), eteläisellä syksy. Aurinko on zeniitissä päiväntasaajalla 0° leveyspiirillä.
Ja muistakaapa vetää kellojanne sunnuntain vastaisena yönä klo 3.00! Siis vetää vieteri tiukkaan tai jos kello on digitaalinen patterikello, voitte vetää sen vaikkapa seinään, lipputankoon tai narulla perässä. Ja siirtäkää samalla niitä viisareita tunnilla eteenpäin!
Muuten, tuo kevätpäiväntasaus on normaalivuonna 5 h ja 49 minuuttia myöhemmin kuin edellisenä vuonna ja karkausvuonna 18 h 11 minuuttia edellisvuotta aikaisemmin. Siten tasaushetki onkin aina helppo laskea seuraavaksi vuodeksi (toki noissa ajoissa on pientä sekuntipyöristystä).
Kevätpäiväntasauksen, jota olen kuullut kevätpäivänseisaukseksikin virheellisesti nimitettävän, aikaan yö ja päivä ovat käytännössä yhtä pitkiä eli 12-tuntisia kaikkialla maapallolla. Yön lyheneminen on nyt maaliskuussa nopeimmillaan, kuten moni aamuisin töihin kiirehtivä (jos nyt töissä ylipäätään on) on havainnutkin. Kuun alussa Etelä-Suomessa oli pimeää noin 10,5 tuntia ja Utsjoella 10 tuntia. Kuun lopussa pimeää on etelässä 7,5 tuntia mutta pohjoisessa enää vain 5 tuntia. Niin siitä kellonajan kesäaikaistamisesta vielä: muistakaahan siirrellä sitten kellojanne maaliskuun viimeisenä viikonloppuna 25.3. eli sunnuntain vastaisena yönä klo 03.00 tunnilla eteenpäin! Muuten, miten se menikään, jos laitatte kellon soimaan sunnuntain vastaisena yönä klo 03.00 siirtääksenne kelloanne tunnilla eteenpäin, myöhästyittekö silloin siis jo valmiiksi yhden tunnin??
Katso tästä klubimme tiedetoimituksen laatima tarkka tieteellinen raportti ja tutkimus kevätpäiväntasauksesta.
"Yhä vieläkö, aurinko, karkeloit
ilotanssia taivaalla pääsiäisaamun
kuin lapsuuden vuosina?" - Kaarlo Sarkia
Yllä
olevan runon toimituksellemme toimittivat klubimme iloiset jäsenet noviisi
Ja tässä sitten seuraavaksi kevätpäiväntasauksen aikaiset kuumat numerot jälleen kerran klubimme neljän toimituksen atomikelloista katsottuina. Niistä huomaatte, ettei tasa-arvo tasa-arvonpäivästä huolimatta toteudu esimerkiksi auringon säteilytehon suhteen eri paikkakunnilla. Tässäkin Etelä-Suomi vetää välistä :D
Utsjoella:
Päivän pituus: 12:22
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 03:49
Porvarillinen hämärä alkaa: 05:07
Auringonnousu: 06:08
Auringonlasku: 18:30
Nauttinen hämärä alkaa: 19:31
Astronominen hämärä alkaa: 20:50
Auringonkorkeus 20°15 keskipäivällä klo 12:19
Auringon deklinaatio: 0°07
Auringonkorkeus 9°26, atsimuutti 116°35 (UTC 05:57)
Auringon säteilyteho 350 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Utsjoki, latitudi 69°52, longitudi 27°00
Oulussa:
Päivän pituus: 12:18
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 04:26
Porvarillinen hämärä alkaa: 05:27
Auringonnousu: 06:16
Auringonlasku: 18:34
Nauttinen hämärä alkaa: 19:24
Astronominen hämärä alkaa: 20:24
Auringonkorkeus 25°06 keskipäivällä klo 12:25
Auringon deklinaatio: 0°07
Auringonkorkeus 11°06, atsimuutti 114°36 (UTC 05:58)
Auringon säteilyteho 453 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30
ja Lieksassa:
Päivän pituus: 12:17
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 04:37
Porvarillinen hämärä alkaa: 05:34
Auringonnousu: 06:21
Auringonlasku: 18:38
Nauttinen hämärä alkaa: 19:24
Astronominen hämärä alkaa: 20:21
Auringonkorkeus 26°37 keskipäivällä klo 12:29
Auringon deklinaatio: 0°07
Auringonkorkeus 11°19, atsimuutti 113°23 (UTC 05:58)
Auringon säteilyteho 485 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30
ja Espoossa:
Päivän pituus: 12:15
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 04:49
Porvarillinen hämärä alkaa: 05:40
Auringonnousu: 06:22
Auringonlasku: 18:37
Nauttinen hämärä alkaa: 19:19
Astronominen hämärä alkaa: 20:10
Auringonkorkeus 29°43 keskipäivällä klo 12:29
Auringon deklinaatio: 0°07
Auringonkorkeus 12°39, atsimuutti 113°01 (UTC 05:59)
Auringon säteilyteho 549 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30
Tietopaketin teille antoi Vice President UJ
Rasismin vastainen viikko 2012
Tänä vuonna rasismin vastaista viikkoa vietetään 19. - 25.3.2012. Tärkeä osa viikkoa on kansainvälinen teemapäivä rotusyrjinnän eli rasismin vastustamiseksi 21. maaliskuuta.
Rasismin vastainen viikko rakentuu YK:n yleiskokouksen vuonna 1966 julistaman rasismin vastaisen päivän ympärille, jota vietetään kaikissa YK:n jäsenmaissa 21.3. Rasismin vastaisen viikon aikana järjestettävät tapahtumat kutsuvat ihmisiä vastustamaan rasismin ja etnistä syrjintää eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Mm. viime aikoina uutisista tunnetuksi tulleessa Lieksassa tapahtumia on maanantaina, torstaina ja lauantaina. Lisää tapahtumista täältä klikkaamalla.
Urho-klubin uutishuone 18.3.2012
Minna Canthin päivä 19.3.2012
- TASA-ARVON PÄIVÄ -
| Huomenta kansalaiset!
Huomenna
juhlistamme yhden merkittävän kirjailijamme uudehkoa merkkipäivää!
Nimittäin Minna Canthin päivää. Onnea Minnalle!
Minna Canthin (syntymä) päivää vietetään vasta kuudetta kertaa, sillä se otettiin viralliseksi liputuspäiväksi vasta vuonna 2007 sisäasianministeriön mahtikäskyllä. Toki sama ministeriö suositteli jo vuonna 2003 ko. päivää juhlittavaksi vapaaehtoisperiaatteella, mutta toissa vuonna päivän asema virallistettiin. Minna Canth herätti huomiota erityisesti naisten asiain puolestapuhujana. Hän syntyi 19.3.1844 Tampereella ja kuoli 12.5.1897 Kuopiossa. Hän oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija Aleksis Kiven jälkeen, ja ensimmäinen suomenkielinen nainen "sanomalehtimiehenä" Itse asiassa häntä pidetään ensimmäisenä nykysuomalaisena kirjailijana. Kirjallisuudessa häntä pidetään myös realismin uranuurtaja ja ajatusmaailmaltaan hän oli vapaamielinen nuorsuomalainen ja myös sosialisti. Canthista tuli tärkeä eurooppalaisten aatteiden välittäjä. Vaikka Minna Canth oli yllä kuvatun mukaisesti yksi Suomen merkittävimmistä kirjailijoista, hänen teoksensa eivät ole kuitenkaan liian laajalti tunnettuja tai luettuja. Tässä lista hänen kokonaisteoksistaan: |
|
Minna Canthin teoksia:
|
|
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 17.3.2012
Kuminauhan syntymäpäivä 17.3.2012
Itse asiassa historian ensimmäinen TUNNETTU kuminauha kehitettiin jo vuonna 1843, kun englantilainen Thomas Hancock viipaloitsi kumista valmistetun pullon, jonka olivat valmistaneet Amerikan intiaanit joskus aikaisemmin. Hancockin kuminauhasta ei kuitenkaan koskaan tullut menestystuotetta, sillä tuo kumi oli vulkanoimatonta. Kun Stephen Berry keksi yhdistää Thomas Hancockin kuminauhan ja Charles Goodyearin jo vuonna 1839 vahingossa keksimän kumin vulkanoinnin, kuminauhojen valmistus saattoi alkaa. Vulkanointi on osa kumin valmistusprosessia, jossa raakakumin eli kautsun molekyylit silloitetaan rikin ja lämmön avulla toisiinsa kemiallisin sidoksin. Raakakumi muuttuu vulkanoinnin seurauksena kovemmaksi, kestävämmäksi ja paremmin kemikaaleja sietäväksi. Samalla kumin pinta tulee sileämmäksi ja sen tahmeus vähenee.
Ajatelkaapa, mitä elämämme olisi ilman vulkanoituja kuminauhoja; meillä ei olisi jaloissa pysyviä kalsareita, eivätkä pienet miehenalut pystyisi lennättämään kuminauhalennokkeja puhumattakaan siitä, ettei ritsoilla voisi ampua naapurin tyttöä selkään! Jos meillä olisi vain vulkanoimattomia kuminauhoja, alkkareiden vyötärö oli hyvinkin pian aivan liian väljä ja "tahmea". Eikä alkkareita voisi pestä kovinkaan usein; tosin monilla nuorilla miehillä on sama ongelma, vaikka syy ei olekaan kuminauhoissa!
Kumin joustavuutta, joka on sen paras ominaisuus, selitetään sillä, että siinä pitkiä polymeeriketjuja on ristisilloitettu harvakseltaan siten, että polymeerien silmukat pääsevät suoristumaan kuten jouset. Kestomuoveissa polymeeriketjuja ei ole silloitettu. Ketjut pääsevät näissä kuumennettaessa ja kappaletta muovattaessa liukumaan toistensa suhteen, mutta eivät enää palaudu. Kertamuoveissa ja kovakumissa ristisilloitusta on niin paljon, että elastista joustavuutta on hyvin vähän.
Kuminauhan päästessä jännityksestä, sen polymeeriketjut palautuvat alkuperäiseen suuremman epäjärjestyksen tilaan. Termodynamiikan termein entropia kasvaa. Jännityksen poistuessa lämpöenergia muuttuu pääosin liike-energiaksi. Tapahtuma on endoterminen. Jännityksestä vapautuva kumi jäähtyy adiabaattisesti. Tämän kumin ominaisuuden voi jokainen itse testata pitämällä jännitettyä kuminauhaa huulien välissä ja vapauttamalla sen sitten. Jos sen tekee siten, että vapautettu pää räpsähtää omaan nenään, tämä testi myös todistettavasti lisää testaajansa älykkyyttä! Kokeilkaa vaikka kotona; asuinkumppaninne ei varmaankaan suostu tekemään testiä toiste, sillä hän luultavasti viisastuu riittävästi jo ensimmäisellä kokeilukerralla!
Urho-klubin uutishuone 15.3.2012
Pyhän Urhon päivä 16.3.2012
Pyhän Urhon päivää ("St. Urho’s Day") vietettiin ensimmäisen kerran amerikansuomalaisen keskuudessa tasan 56 vuotta sitten vuonna 1956, samana vuonna, jolloin Pyhän Urhon esikuvasta, Urho Kekkosesta, tehtiin Suomen tasavallan uusi presidentti.
Lisää aiheesta löydät seuraavista linkeistä:
Pyhä Urho Ameriikan puolella merta
Tässäpä lisäksi Pyhän Urhon pallaadi, olkaapa hyvä:
Ode to Saint Urho
Ooksi kooksi coolama vee
Santia Urho is ta poy for me!
He sase out ta hoppers as pig as pirds.
Neffer peefor haff I hurd tose words!
He reely tolt tose pugs of kreen
Braffest Finn I effer seen
Some celebrate for St. Pat unt hiss nakes
Putt Urho poyka kot what it takes.
He kot tall and trong from feelia sour
Unt ate kala moyakka effery hour.
Tat's why tat kuy could sase toes peetles
What krew as thick as chack bine neetles.
So let's give a cheer in hower pest vay
On Sixteenth of March, St. Urho's Tay.(by Gene McCavic and Richard Mattson, Virginia, Minnesota)
¨Mainittakoon näin tähän eräänlaisena "loppukevennyksenä", että Pyhän urhon päivä vuonna 2001 oli ainoa päivä vuosien 1993 ja 2002 välillä, jolloin kukaan ei tappanut itseään Yhdistyneessä kuningaskunnassa! Ja jo muinaisessa Roomassa päivää kunnioitettiin; olihan se bakkanaalien ensimmäinen päivä.
Urho-klubin uutishuone 14.3.2012
Julius Caesarin murhan vuosipäivä 15.3.2012
Gaius Julius Caesarin viimeiseksi elinpäiväksi täällä maankamaralla muodostui 15. maaliskuuta 44 eKr. Oli maaliskuun idus, joten Caesar osallistui, kuten tavallista, senaatin kokoukseen.
Caesarin istuuduttua omalle paikalleen salissa alkoi tapahtua kummia. Isohko joukko senaattoreita aloitti lähestyä häntä. Monet näistä oudohkosti käyttäytyneistä senaattoreista olivat Caesarin hyviä ystäviä, tai niin hän ainakin oli luullut. Yht'äkkiä senaattorit, Brutus ja Cassius heidän muassaan, paljastivat tikarinsa ja hyökkäsivät Caesarin kimppuun. Ensimmäinen tikarinisku, joka oli joko Cassiuksen tai Cascan iskemä, osui Caesaria kurkkuun. Caesarilla ei ollut mitään asetta mukanaan eikä hänellä myöskään ollut tapana kulkea henkivartijoiden ympäröimänä, mutta hän yritti puolustautua ja jopa iskeä takaisin terävällä kirjoitinpuikollaan.
Ylivoima oli kuitenkin liian massiivinen. Caesar oli joutunut kiikkiin senaatin saliin eikä voinut paeta minnekään. Hän ehti saada kehoonsa lukuisia tikariniskuja ennen kuin lyyhistyi maahan entisen ystävänsä ja vihollisensa Pompeiuksen patsaan juureen. Viimeisillä hetkillään hän veti toogan päänsä yli ja lakkasi vastustamasta murhaajiaan. Jokainen salaliittoon osallistunut senaattori iski tikarillaan Caesaria kuka mihinkin kohtaan, ja nämä 23 haavaa koituivatkin sitten sangen pian hänelle kuolemaksi.
Urho-klubin uutishuone 13.3.2012
Albert Einsteinin syntymäpäivä 14.3.2012
Albert Einstein syntyi 14.3.1879 Ulmissa, joten huomenna tulee kuluneeksi 133 vuotta hänen syntymästään. Hän oli oli saksalaissyntyinen juutalainen teoreettinen fyysikko, jonka kuuluisin saavutus on varmastikin suhteellisuusteoria. Hänen vaikutuksensa oli erittäin merkittävä myös kvanttimekaniikalle ja kosmologialle. Häntä pidetään syystä 1900-luvun tärkeimpänä fyysikkona, kenties merkittävimpänä koko ihmiskunnan historiassa aina tähän päivään saakka
Koulu ja opiskelu ei ollut nuorelle Albertille aina mieleen, itse asiassa ne herättivät hänessä inhon auktoriteetteja ja varsinkin saksalaisia kohtaan. Kiinnostuksen tieteeseen kerrotaan syntyneen luultavasti harrastuksesta. Opiskelu ei nimittäin sujunut muutenkaan aika mallikelpoisesti; Einstein joutui nimittäin jättämään koulunsa kesken. Lopetettuaan koulunkäyntinsä hän haki Zürichin teknilliseen korkeakouluun ETH:hon, opinahjoon, jonne opiskelijat valittiin pelkästään pääsykokeiden perusteella. Hän ei tullut valituksi ensimmäisellä hakukerralla, vaan vasta toisella yrityksellä vuonna 1896. Tuon korkeakoulun osastolla VI, jossa Einstein opiskeli, koulutettiin matematiikan ja luonnontieteen opettajia. Einstein valmistui opinahjostaan neljä vuotta myöhemmin, juuri vuosisatojen vaihtuessa eli vuonna 1900, mutta ei erityisen loistavilla arvosanoilla.
Aloittaessaan opinnot Einstein oli luopunut Saksan kansalaisuudesta, mutta Sveitsin kansalaisuuden hän sai vasta viisi vuotta myöhemmin eli vuonna 1901. Töihinkään ei juuri kukaan halunnut nuorta Albertia palkata. Vasta kahden vuoden työttömän jakson jälkeen vuonna 1902 Einstein sai paikan Bernin patenttivirastosta, ja senkin ainoastaan tuttaviensa suosituksesta. Seuraavana vuonna hän avioitui opiskelutoverinsa, serbialaisen Mileva Maricin kanssa. Einstein työskenteli päivät patenttivirastossa ja harrasti iltaisin omaa tutkimustaan. Vuonna 1905 hänen väitöskirjansa hyväksyttiin rimaa hipoen Zürichin yliopistossa.
Juuri tuona samaisena vuonna 1905 alkoi Einsteinin uran rakettimainen nousu. Tuolloin hän nimittäin julkaisi Annalen der Physik -lehdessä kolme artikkelia, jotka kohottivat hänet valokeilaan yhdeksi koko maailman merkittävimmistä fyysikoista. Myöhemmin Einstein sai valmiiksi 25. marraskuuta 1915 yleisen suhteellisuusteorian, joka on yhä vankkumaton perusta nykyfysiikallekin.
Einstein sai vuonna 1921 Nobelin fysiikan palkinnon valosähköisen ilmiön selittämisestä sekä ns. muista ansioista. Svante Arrheniuksen pitämästä puheesta käy ilmi, että näihin ”muihin ansioihin” kuuluu myös se, että Einstein osoitti 1905 ensimmäisenä Brownin liikkeen avulla atomien olemassaolon. Tästä hänelle ehdotettiin Nobelia jo vuonna 1910. Einstein osoitti teoreettisesti, miten hiukkasen siksak-liike johtuu molekyylien lämpöliikkeestä. Einstein sai vuonna 1925 arvostetun Copley-mitalin, ja neljä vuotta myöhemmin hän sai ensimmäisen Max Planck -mitalin.
Tiesittekös muuten, että Einsteinista oli tulla myös presidentti? Hänelle nimittäin tarjottiin Israelin presidentin virkaa 16. 11.1952, mutta hänpäs ei ottanutkaan tarjottua vakanssia vastaan. Einstein kuoli sitten kolme vuotta myöhemmin huhtikuun 18. päivänä vuonna 1955 klo 01.15 yöllä sairaalassa valtimopullistuman puhkeamiseen.
Urho-klubin uutishuone 13.3.2012
Piin päivä 14.3.2012
Piin päivä eli Pi Day ja piin likiarvon päivä eli Pi Approximation Day ovat sangen epävirallisia matemaattisen vakion π (pii) kunniaksi juhlittavia päiviä. Piin päivää juhlitaan 14. maaliskuuta, koska kyseessä oleva päivä ilmoitetaan yhdysvalloissa seuraavasti: 3/14. Ja kuten kaikki vielä varmastikin muistanevat, piin likiarvo on 3,14. Tämä samainen 14. maaliskuuta sattuu myös olemaan Albert Einsteinin syntymäpäivä.
|
|
Tiettävästi piin päivää juhlittiin ensimmäistä kertaa San
Franciscon tiedekeskus Exploratoriumissa (paikallinen Tietomaa tai
Heureka) vuonna 1988, eli 21 vuotta sitten. Tuolloin tiedekeskuksen henkilökuntaa marssi
vieraiden avittamina ympyrää ja söi jälkeenpäin piirakoita. Piin päivän
keksijä, jota myös kutsutaan leikkisästi nimellä Prince of Pi,
on Larry Shaw, Exploratoriumin entinen työntekijä.
Piin likiarvon päivää taas voidaan juhlia esimerkiksi seuraavina päivinä:
|
Pii on sangen kauan tunnettu matemaattinen arvo, sehän mainitaan jo Vanhan Testamentin kuningasten kirjassa (tarkastakaa vaikka: 1. Kun. 7:23) likiarvona 3. Nykyisempi likiarvo hiukan tarkemmin sanottuna on muuten 3,1415927
ja tässä alla peräti 175 desimaalilla suoraan ulkomuistista:
3, 14159 26535 89793 23846 26433 83279 50288 41971 69399 37510 58209 74944 59230 78164 06286 20899 86280 34825 34211 70679 82148 08651 32823 06647 09384 46095 50582 23172 53594 08128 48111 74502 84102 70193 85211
Tämän jutun kirjoittaja opetteli lukioaikana piin arvon juuri
tuon 175 desimaalin tarkkuudella, joten, jos tuossa on virheitä, se johtuu...
dementiasta?. Jaa miksikö opetteli? Tuota, onko muita hyviä kysymyksiä? Ehkä
tuon opettelussa oli yhtä paljon itua kuin tällä Piin päivän vietolla!
Urho-klubin uutishuone 12.3.2012
Talvisota loppui Moskovan rauhaan 13.3.1940
|
Varhain tämän viikon tiistaina tulee kuluneeksi 72
vuotta talvisodan loppumisesta! Uljaan ja pippurisen Suomen hallitus sekä
ulkoasiainvaliokunta hyväksyivät veli venäläisen laatiman rauhansopimuksen
11.3.1940 ja Moskovan rauhansopimus allekirjoitettiin Moskovan Kremlissä
aamuyöllä klo 01.00 Suomen virallista aikaa 13.3.1940. Taistelutoiminta Suomen
rintamilla päättyi tältä erää 13.3.1940 asteittain ja pikku hiljaa klo 11.00
alkaen, mutta neuvostokoneet pommittavat aamupäivällä vielä Rovaniemeä ja
Kemijärveä. Rauhansopimuksen mukaan Suomi luovutti Neuvostoliitolle osan Sallaa ja Kuusamoa, Petsamon Kalastajasaarennon, Suomenlahden ulkosaaret ja lähestulkoon koko Karjalan mukaan lukien Suomen toiseksi suurimman metropolin eli Viipurin. Lisäksi menivät Sortavala ja Käkisalmi. Suomi joutui myös vuokraamaan osan maa-alueestaan Neuvostoliitolle tukikohdaksi 30 vuodeksi (lähinnä Hangon). Kaikkiaan luovutettava alue oli 35 000 neliökilometriä. Tämä kivalle itänaapurillemme luovutettu alue oli kymmenesosa maamme kokonaispinta-alasta. Lisäksi jouduimme rakentamaan Kantalahden ja Sallan välille rautatien. Rauhansopimuksen yhtenä seurauksena kaikkiaan 430 000 suomalaista lähti evakkoon Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta. |
Kuva: Sotilas tuomassa hiihtäen viestiä rintamalle vihollisuuksien loppumisesta. Kuvan voit suurentaa klikkaamalla. (Photo: Kunniamme Päivät Museo; Suomen Sotaväki 1939 -1940) |
Talvisodassa
(lisätietoa klikkaamalla) omat tappiomme olivat raskaat 21 396 kaatunutta, 1 434
kadonnutta ja 43 557 haavoittunutta. Vihollisen menetykset olivat kymmenen
kertaa suuremmat eli 200 000 kaatuneina ja 600 000 haavoittuneina. Sotilaat
eivät kuitenkaan olleet ainoita uhreja, vaan talvisodassa ehti olla
suomalaisnaisia lottatyössä mukana noin 84 000. Suurin osa heistä oli
muonituslottia, osa toimi rintamalla tai sotasairaaloissa. Kuolema korjasi myös
heitä, sillä 64 lottaa menetti henkensä työnsä ääressä. Niinpä vähintä, mitä
nykyisin voimme tehdä, on kunnioittaa kaatuneita ja terveytensä menettäneitä
niin sotilaita kuin lottiakin, myös Neuvostoliiton lipun alla toimineita!
Veteraaneja, joille voit näin tehdä, on elossa enää vähän ja päivä päivältä yhä
vähemmän.
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 9.3.2012
Maailman munuaispäivä 8.3.2012
- Suojaa munuaisiasi - säästä sydäntäsi -
Aihe on tärkeä, sillä munuaisen siirtoa odottaa Suomessa jatkuvasti yli 300 henkilöä ja jollei sopivaa luovuttajaa löydy, voi siirrännäisen odottaminen venyä vuosienkin mittaiseksi. Jokainen munuaissiirto tuo säästöjä noin 800 000 euroa, joten kyse on paitsi taloudellisesti niin myöskin inhimillisesti tärkeästä asiasta.
Lääkkeetöntä hoitoa näihin altistaviin sairauksiin ovat liikunta, ruokavalio, suolan käytön vähentäminen ja laihduttaminen.
Keinomunuaishoitoa eli dialyysihoitoa saa yli 1 600 suomalaista ja yli 2 000:lla on munuaissiirre. Lievää munuaistautia potevien määrä on moninkertainen näihin edellä mainittuihin lukuihin verrattuna.
Maailman munuaispäivää vietetään kaiken kaikkiaan jo yli 60 maassa. Suomessa World Kidney Day:ta viettävät Munuais- ja maksaliitto, Suomen Nefrologiyhdistys, Suomen Munuaistautialan sairaanhoitohenkilöstö.
Urho-klubin uutishuone 7.3.2012
Kansainvälinen naistenpäivä
8.3.2012 satakolme vuotta!
- International Women's Day / United Nations Day for Women's
Rights and International Peace -
Kansainvälistä naistenpäivää vietetään kaikkialla maailmassa huomenna 8. päivä maaliskuuta, Vilpun nimipäivänä, täysikuun aikaan. Myös YK juhlistaa päivää ja monissa maissa sitä onkin juhlistettu nimeämällä se pyhäpäiväksi (eipä meillä, toim. huom.). Tänä päivänä kauniimman sukupuolen edustajat kaikilla mantereilla, riippumatta esimerkiksi rodusta tai uskonnosta, kokoontunevat viettämään omaa päiväänsä. Tänä vuonna naistenpäivä täyttää kokonaista 103 vuotta, onnea!
Kansainvälinen naistenpäivänä juhlitaan niitä arjen sankareita, naisia, jotka ovat luoneet historiaa! Päivän vietto liittyy tiukasti naisten taisteluun oikeudesta osallistua yhteiskuntaelämään tasa-arvoisesti miesten kanssa. Antiikin ajan Kreikassa Lysistrate johti naisten seksilakkoa, jonka tarkoituksena oli saada miehet lopettamaan sotiminen. Ranskan vallankumouksen aikana pariisilaiset naiset marssivat Versailles'hin vaatimaan yleistä äänioikeutta taisteluhuudoin "vapaus, veljeys, tasa-arvoisuus".
Entä historia tämän päivän takana? No, vuonna 1909 USA:n Sosialistipuolueen (hupsista, mahtoi olla kova pala heillä, siis tuo sosialistipuolue, meinaan!) julistuksen mukaisesti ensimmäistä kansallista naistenpäivää vietettiin kaikkialla Yhdysvalloissa 28.2. Vuoteen 1913 saakka naistenpäivää vietettiinkin sitten siellä aina helmikuun viimeisenä sunnuntaina.
Euroopassa herran vuonna 1910 tapahtui asiain tiimoilta myös seuraavaa. Tanskassa Kööpenhaminassa pidettiin Sosialistisen internationaalin kokous, joka teki päätöksen kansainvälisen naistenpäivän perustamisesta. Päivän tarkoituksena oli kunnioittaa naisasialiikkeen saavutuksia ja toimintaa sekä edistää yleisen äänioikeuden saavuttamista kaikkialla maailmassa. Ehdotuksen nuiji pöytään yhteistuumin yli 100 konferenssiin osallistunutta naista 17 eri maasta, heidän joukossaan mm. Suomen eduskuntaan valitut kolme naisjäsentä.
Kuva: Kolmetoista naispuolista kansanedustajaamme vuoden 1907
eduskunnasta.
Porvarillisten ryhmien edustajat mustissa ja sosiaalidemokraatit valkoisissa. (Museoviraston
kuva-arkisto)
Suomessa tuolloin oli jo koko silloisen Euroopan modernein eduskunta. Naisillakin oli asiat paremmin kuin muualla Euroopassa, ainakin tasa-arvon suhteen. Syynä se, että keisari Nikolai II vahvisti Suomen suuriruhtinaskuntaan uuden valtiopäiväjärjestyksen 30.7.1906. Tämän eduskuntauudistuksen ansiostahan maassamme siirryttiin yhdellä rytinällä erittäin vanhoillisesta nelikamarisesta kansanedustuslaitoksesta Euroopan moderneimpaan kansanedustuslaitokseen. Eduskunnasta tehtiin silloin yksikamarinen ja edustajien vaalit tehtiin yleisiksi ja yhtäläisiksi, siis myös äänioikeus. Tämän yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit pidettiin sitten maaliskuussa 1907, ja siihen valittiinkin peräti 19 naista.
Naistenpäivälle ei vielä tuolloin Kööpenhaminan kokouksessakaan 1910 valittu mitään erityistä päivämäärää.
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 6.3.2012
Kevät voittaa
No hei taas te kaikki pikku naaperoiset taaperoiset siellä ruutujenne ääressä. Taas on aika tutkailla päivän pitenemistä toimituksemme neljässä eri toimipisteessä kautta Suomen maan. Seuraavat arvot on laskettu 7. päivä maaliskuuta mukaan. Kaikkialla Suomessa päivä on likimäärin saman pituinen!
Utsjoella:
Päivän pituus: 10:30
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 04:57
Porvarillinen hämärä alkaa: 06:08
Auringonnousu: 07:08
Auringonlasku: 17:38
Nauttinen hämärä alkaa: 18:38
Astronominen hämärä alkaa: 19:49
Auringonkorkeus 15°07 keskipäivällä klo 12:23
Auringon deklinaatio: -5°01
Auringonkorkeus -24°31, atsimuutti 344°56 (UTC 21:48)
Auringon säteilyteho 239 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Utsjoki, latitudi 69°52, longitudi 27°00
Oulussa:
Päivän pituus: 10:50
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 05:18
Porvarillinen hämärä alkaa: 06:15
Auringonnousu: 07:04
Auringonlasku: 17:54
Nauttinen hämärä alkaa: 18:43
Astronominen hämärä alkaa: 19:40
Auringonkorkeus 19°58 keskipäivällä klo 12:29
Auringon deklinaatio: -5°01
Auringonkorkeus -29°18, atsimuutti 345°26 (UTC 21:48)
Auringon säteilyteho 344 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30
ja Lieksassa:
Päivän pituus: 10:54
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 05:25
Porvarillinen hämärä alkaa: 06:19
Auringonnousu: 07:06
Auringonlasku: 18:00
Nauttinen hämärä alkaa: 18:47
Astronominen hämärä alkaa: 19:41
Auringonkorkeus 21°29 keskipäivällä klo 12:33
Auringon deklinaatio: -5°01
Auringonkorkeus -30°46, atsimuutti 345°10 (UTC 21:48)
Auringon säteilyteho 376 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30
ja Espoossa:
Päivän pituus: 11:03
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 05:31
Porvarillinen hämärä alkaa: 06:20
Auringonnousu: 07:01
Auringonlasku: 18:04
Nauttinen hämärä alkaa: 18:46
Astronominen hämärä alkaa: 19:35
Auringonkorkeus 24°36 keskipäivällä klo 12:33
Auringon deklinaatio: -5°01
Auringonkorkeus -33°52, atsimuutti 345°27 (UTC 21:48)
Auringon säteilyteho 443 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30
Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 5.3.2012
Suomen ilmavoimien vuosipäivä 6.3.2012
Suomen ilmavoimat täyttää tänä vuonna komiat 94 vuotta. Tapahtumaa vietetään sotilaallisin menoin ilmavoimien varuskunnissa, ainakin niissä, joita ei lopeteta. Lopetettavissa voi tietenkin olla tuo juhlatunnelma hakusassa...
Ilmavoimien vuosipäivän taustalla ovat vuoden 1918 tapahtumat, jolloin Suomi sai ensimmäiset koneensa (Morane-Saulnier Parasol ja Albatros) lahjoituksena Ruotsista. Kone numero 1 oli kreivi Eric von Rosenin lahjoittama ja Suomeen lentämä Morane-Saulnier, joka vastaanotettiin 6.3.1918. Päivä valittiin ilmavoimien perustamispäiväksi ja on nykyisinkin ilmavoimien vuosipäivä.
Tässä yhteydessä ilmavoimiemme tunnukseksi tuli ensimmäistä kertaa myös suomalainen hakaristi, joka kaikesta aiheuttamastaan kohusta huolimatta on tyystin eri sukua kuin natsien myöhemmin käyttöön ottama erinäköinen svastika. Jos kiinnostuit asiasta, lue lisää täältä.
Lisää ilmavoimien juhlapäivästä voit lukea 90-vuotispäivien yhteydestä täältä, klikkaa lisätietoja.
Urho-klubin uutishuone 29.2.2012
Harvinaisten sairauksien päivä 29.2.2012
- Karkauspäivä -
Karkauspäivä 29.2. on harvinainen, ja on siksi valittu myös kansainväliseksi Harvinaisten Sairauksien Päiväksi. Välivuosina päivää vietetään jo 28.2.
Tänä vuonna Harvinaisten Sairauksien Päivän teemoja ovat solidaarisuus, yhteistyö ja yhteishenki. Päivää vietetään nyt 2012 viidettä kertaa. Erilaisia harvinaisia sairauksia on noin 5000–8000, mutta kaikkia sairastuneita yhdistävät samat haasteet: oikean diagnoosin löytyminen saattaa kestää, tutkimuksiin ja hoitoon pääsy voi olla hankalaa, tietoa ei ole helposti saatavilla, asiantuntemusta on niukasti ja vertaistuen löytyminen voi olla vaikeaa.
Harvinaisten Sairauksien Päivän suojelijana toimii sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Halutessasi lisätietoja, harvinaiset-verkoston internet-sivuille pääset tästä.
Karkauspäivää vietetään kotomaassamme taas neljän vuoden tauon jälkeen eli huomenna helmikuun 29. päivänä. Tämä karkauspäivähän on traditionaalisesti varsinkin kosinnalle omistettu päivä. Karkauspäivää vietetään karkausvuotena. Karkausvuosi on vuosi, jonka helmikuussa ei olekaan 28 päivää niin kuin tavallisina vuosina, vaan 29! Tämä 29. päivä on ns. lisätty päivä eli karkauspäivä. Syy karkauspäivän lisäämiseen on se, että ilman tätä joka neljäs vuosi tapahtuvaa "maakellon" tarkennusta kalenterivuosi pikku hiljaa ei enää vastaisikaan todellista vuodenaikaa. Todellisuudessa kun Maapallon kierto Auringon ympäri kestää noin 365,25 päivää.
Karkausvuosi ei kuitenkaan ole aina joka neljäs vuosi! Tästä pääsäännöstä tekevät poikkeuksen täydet vuosisadat eli sadalla jaolliset vuodet. Tästäkin lisäsäännöstä on toki poikkeus: sadatkin vuodet voivat olla karkausvuosia silloin, kun vuosiluku on jaollinen 400:lla.Tämän takia esimerkiksi vuodet 1500, 1800 ja 1900 eivät olleet karkausvuosia, mutta sitä vastoi 2000 oli.
Karkauspäivä on eräänlainen "kuperkeikka"-päivä. Silloin kaikki on päälaellaan. Ennen muinoin naiset eivät voineet kosia miehiä, mutta karkauspäivänä maailmankirjat olivat jo muutenkin niin sekaisin, että tällainen säädyttömyys sallittiin. Tällainen tapa on tunnettu varsinkin Englannissa jo satoja vuosia. Meille Suomeen karkauspäivän kosimisperinne saatiin joskus 1800-luvun lopulla. Tätä karkauspäivän kosintaa ei tarvinnut (ainakaan miesten mielestä) ottaa kovinkaan vakavasti. Kieltävän vastauksen antaneen miehen piti ostaa kuitenkin kosijalle, jos siis kosinnasta todella kieltäytyi, hamekangas. Englannissa, köyhiä kun olivat, kosijat saivat tyytyä pelkkiin "rukkasiin" (tästäpä sanonta: "saada rukkaset"). Jopa tasavaltamme kunnioitettua presidenttiä, klubimme ensimmäistä jäsentä Urho Kaleva Kekkosta, kosittiin aina silloin tällöin karkauspäivänä. Yksi autenttinen kertomus aitoine kosimakirjeineen löytyy tästä klikkaamalla!
Mistäs tämä kaikki sitten saikaan aikoinaan alkunsa? Perinteisesti voidaan aloittaa, että jo muinaiset roomalaiset... sillä karkauspäivän paikan kiinnitti Rooman keisari Julius Caesar yli 2000 vuotta sitten vuonna 46 eKr. Ylimääräinen ajantasaus sijoitettiin helmikuuhun, koska juuri helmikuu oli varsin looginen valinta: helmikuu oli roomalaisilla vuoden viimeinen kuukausi. Ennen Caesarin uudistusta karkausvuosina helmikuu typistettiin 23-päiväiseksi ja sen jälkeen liitettiin kokonainen karkauskuukausi. Kun Julius Caesar uudisti ajanlaskun, hän määräsi karkauspäivän helmikuun 24:ksi päiväksi.
Karkauspäivänä pidetään Euroopassa yleisesti helmikuun 29.
päivää. Suomessa ja Ruotsissa kuitenkin noudatettiin 1990-luvulle asti
perinteisesti käytäntöä, jossa almanakkoihin karkauspäivä merkittiin
helmikuun 24. päiväksi. Tämän jälkeen helmikuun lopussa olevat nimipäivät
siirtyivät karkausvuosina seuraavaan päivään, esimerkiksi Matin päivä oli
muutoin 24. helmikuuta mutta karkausvuosina 25. helmikuuta (kuitenkin Kalevalan
päivä oli karkausvuonnakin aina 28. helmikuuta, vaikka samaksi päiväksi
sattunut nimipäivä oli silloin toinen kuin muulloin). Suomessa helmikuun
29. otettiin karkauspäiväksi vasta vuonna 1998. Karkauspäivä
oli perinteisellä paikallaan 24. helmikuuta ensimmäisestä Ruotsin
kalenterista vuodesta 1608 alkaen. Ruotsi luopui käytännöstä 1990-luvun
puolivälissä ja päätti siirtää vuodesta 2000 alkaen karkauspäivän
helmikuun 29:nneksi. Suomi kerkisi siis uudistaa viettoajan Ruotsia ennen!
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 27.2.2012
Kalevalan päivä 28.2.2012
- Suomalaisen kulttuurin päivä ja suomalaisuuden juuret -
Ylvään Suomemme kansalliseepos, ikiylväs Kalevala, viettää huomenna vuosipäiväänsä. Sen on koonnut meidän ja tulevain polvien iloksi Elias Lönnrot, joka lie tehnyt kaikkiaan 11 runojen keruumatkaa kaikkiaan noin 17 vuoden aikana. Noilla matkoillaan hän keräsi noin 65 000 kalevalamittaista runosäettä ja melkoisen määrän satuja, arvoituksia ja sananlaskuja.
Tutkijankammiossaan hän sitten yhdisteli enemmän tai vähemmän omatoimisesti yksittäisiä runoja ja irrallisia säkeitä eepokseensa. Tarvittaessa hän lienee jopa itse keksinyt puuttuvia säkeitä runoihin? Joka tapauksessa hän sai Vanhan Kalevalan valmiiksi 28.2.1835. Uusi, laajempi Kalevala, jollaisena me nyky-Kalevalan tunnemme, ilmestyi vasta vuonna 1849. Lisäksi vuosina 1840-41 ilmestyi Kanteletar, jonka Lönnrot myös kokosi samojen reissujen runoista. Kanteletar poikkeaa Kalevalasta lähinnä siinä, että se on kokoelma laulurunoja Kalevalan lausuntarunojen sijaan.
Edellä mainittujen Urhotekojen lisäksi Lönnrot julkaisi Suomen kansan sananlaskuja, Suomen kansan arvoituksia sekä Suomen kansan muinaisia loitsurunoja. Vanhan Kalevalan ilmestymispäivän kunniaksi on alettu viettää Kalevalan päivää. Virallinen liputuspäivä siitä tuli vuonna 1978.
Sekä Kalevalan lukijat että tekijä itsekin uskoivat kansanrunojen välittävän tietoa suomalaisten menneisyydestä, joten Kalevalasta tuli suomalaisen kansakunnan symboli:
Professori Yrjö-Koskinen kirjassaan "Tiedot Suomen suvun muinaisuudesta", vuodelta 1862, pitää todennäköisenä, että kaukaisessa muinaisuudessa, ennen historiallista aikaa ja ennen kuin arjalainen rotu oli Aasiasta lähtenyt vaeltamaan kohti kotikontujamme, suomalainen kantakansa oli suuri ja mahtava kansa, joka asutti Kaspianmerestä Himalajaan ja siitä Pohjoiseen Jäämereen olevaa laajaa aluetta. Toinen haara jäi hallitsemaan näitä alueita ja kutsuttiin turanilaiseksi, kun taas toinen osa tätä kansaa (suomalais-ugrilaiset) kääntyi länteen, levittäytyen Euroopan alueelle paljon aikaisemmin nykyisiä Euroopan kansoja.
Tämä suuri ja mahtava Turanin kansa on Iranin muinaistaruissa mainittu Tuirjan heimoksi. (Todennäköisesti sama, mitä Kalevalassa on kutsuttu Turjan kansaksi.) Lemminkäisen äiti kieltää poikaansa Pohjolaan menemästä sanoen:
"Etkä
taida kieltä Turjan,
maha et lausua lapiksi."
Yrjö-Koskinen jatkaa: "Persian kuningasten kallio-kirjoissa, jotka ulottuvat vuoteen 500 eKr., tapaamme kolme kieltä. Ylin on Persian, alin assyrialaisten ja keskimmäinen kieli jonkin vanhemman, tuntemattoman kansan, jota tutkijat sanovat turanilaiseksi ja muutamat vielä tarkemmin suomensukuiseksi. Tämä muinainen kansa omasi korkean sivistyksen, kehitti nuolenpääkirjoituksen ja jätti sen perinnöksi Kaksoisvirran maan kansoille."
Mielenkiintoista! Ja kun monesta tuutista kerrotaan, ettei suomalaisilla ole oikeastaan historiaa (lisää mielenkiintoista aiheesta täältä ja täältä)! No, oli miten oli, Kalevala-kirjasta kannattaa olla ylpeä senkin vuoksi, että se on käännetty peräti 48 kielelle! Siihen ei moni nykyromaani kerta kaikkiaan pysty!
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 21.2.2012
Suomen sodan alkamisen vuosipäivä 21.2.
- SIITÄ TULEE NYT KULUNEEKSI 204 VUOTTA -
Kuten kaikki koulun historian tunneilla hereillä pysyneet varmaankin muistavat SUOMEN SOTA käytiin vuosina 1808 - 1809. Tämän sodan seurauksena Suomi siirtyi Ruotsi-Suomelta osaksi Venäjää. On lukijan oman harkinnan varassa, juhliiko vai sureeko isännän vaihtumista Ruotsista Venäjään nyt kaksisataakolme vuotta myöhemmin. Täytyy kuitenkin todeta, että ilman tätä tapahtumaa emme luultavasti olisi itsenäistyneet ainakaan vielä vuonna 1917. Joka tapauksessa eri gallupeissa on käynyt selkeästi ilmi, ettei tuota historiamme merkittävää käännekohtaa oikein tunneta! Samoin olemme antaneet itsellemme kertoa, ettei esim. lukion historiaopetus ei käsittele tätä aikaa juuri lainkaan.
Venäjän keisari Aleksanteri alkoi realisoida Napoleonin kanssa Tilsitissä sopimiaan asioita vuoden 1807 lopulla, kun Venäjä aloitti joukkojensa siirtämisen Ruotsi-Suomen vastaiselle rajalleen Hamina seutuville. Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa IV Aadolf, jota on jälkeenpäin sanottu itsepäiseksikin, ei antanut mitään painoarvoa Aleksanterin kehotuksille liittyä mannermaasulkuun. Kuninkaallemme Napoleon oli nimittäin tuo kammottava "Ilmestyskirjan peto". Ihan suomeksi lausuttuna Kustaa IV Aadolf taisi vihata Napoleonia.
Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf antoi 1.2.1808 Ruotsi-Suomen armeijan suomalaisille rykmenteille liikekannallepanokäskyn. Liikekannallepanosta kuulutettiin suomalaisille kirkoissa 7. helmikuuta 1808. Aavistus osui oikeaan, sillä venäläiset ylittivätkin sitten Kymijoen ilman minkäänlaista sodanjulistusta varhain sunnuntaiaamuna noin kello viiden aikaan 21.2.1808 ja aloittivat jalkapatikoinnin Ahvenkoskea ja Elimäkeä kohden. Tästä tapahtumasta sodan katsotaan virallisesti alkaneen. Mielenkiintoista kylläkin, osa historiamme lähteistä tietää tuon päivän olleen 24.2. eikä 21.2., mutta näin rapiat 200 vuotta myöhemmin kolmen päivän heitto ei ole kovin merkittävä. 21.2. lienee kuitenkin hyväksyttävämpi päivämäärä; useamman tutkimamme lähteen tiedot kertovat juuri tuosta päivämäärästä.
Ensimmäisenä sotimaan joutui Uudenmaan 1. pataljoona 21. ja 22. 2.1808. Ruotsi-Suomen armeijasta (vai pitäisiköhän oikeutetummin puhua Suomen armeijasta, toim. huom.) ensimmäisinä taistelupäivänä kuoli kaksi itä-uudenmaalaista sotilasta. Venäläiset ylittivät valtakuntamme rajan viidestä kohtaa ja etenivät noin 15–20 kilometriä sisämaahan. Sota alkoi erittäin hankalissa oloissa, sillä tietojen mukaan helmikuun viimeisinä päivinä lämpötila laski usein alle −30 °C:een. Olosuhteita vaikeutti entisestään kova lumimyrsky, joka hankaloitti niin venäläisten etenemistä kuin Ruotsi-Suomen armeijan perääntymistä jo valmiiksi heikkoja teitä pitkin.
Maahamme tunkeutuneen Aleksanterin armeijassa oli noin 24000 miestä, joista osa oli jo saanut sotakokemusta Napoleon-sodissa Keski-Euroopassa. Suomessa ruotusotaväkeä oli aseistettuna historian tietojen mukaan 20000 miestä, 7500 heistä oli tosin sitoutuneena Viaporin ja Svartholman linnoituksiin. Myöskään muutoin suomalaisten valmius sotia ei ollut niin hyvä kuin venäläisten, sillä esimerkiksi Suomen ruotusotilaat olivat melko vanhoja. Silti Venäjän ylivoima ei olisi ollut liian suuri.
Tieto sodan syttymisestä saapui Kustaa IV Aadolfille tuon ajan mittapuun mukaan pikaisesti eli viikkoa myöhemmin sodan alkamisesta Ahvenanmaan ja Tukholman välille vuonna 1796 rakennettua huippumodernia optista lähetintä pitkin (ei ole vitsi!). Nimittäin vuonna 1794 otettiin maailmalla käyttöön optisen lennättimen linja, jonka kehitti Claude Chappen. Lennätin perustui semaforeihin ja lennätinlinkit koostuivat varsista, joita kääntelemällä saatiin aikaiseksi erilaisia tunnistettavia asentoja. (Semaforeihin perustuvia järjestelmiä voi nähdä vieläkin vaikkapa rautateiden varsilla, mutta niiden merkitys on vähentynyt nykyisten modernimpien tekniikoiden takia, toim. huom.) Suomessa Chappen lennätintä sovellettiin siis vuonna 1796, jolloin suomalaissyntyinen Abraham Edelcrantz kehitti siitä version, joka ulottui Tukholmasta Ahvenanmaalle. (Valokuitujen valtakausi alkoi vasta 1966, toim. huom.)
Ruotsi-Suomen kuningaskuntaan julistettiin sotatila 3.3.1808.
Suomen armeijan ylipäällikkönä toiminut W. M. Klingspor oli alkukahinoista
kovasti myöhässä, sillä hän vietti aikaansa sodan syttymisen aikoihin Tukholmassa.
Vasta kun Tukholmaan saatiin tieto sodasta, Klingspor aloitti pitkän matkan
kohti Suomea kiertäen Pohjanlahden hevosella ja reellä (uusavuttomille:
lauttaliikennettä Wikingin tai Siljan toimesta ei tuolloin vielä ollut; toim.
huom). Klingsporia
Niin, ja jos tämä kansakuntamme historian käännekohta kiinnostaa enemmänkin, kannattanee tutustua Suomen sotaan mm. Runebergin ja Vänrikki Stoolin tarinain avustamina. Viereisessä kuvassa Veikko Sinisalo Sven Tuuvan (vas.) roolissa.
Maaotteluhenkisen tositarinan kertoili Teille perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 20.2.2012
Laskiaistiistai 21.2.2012
Huomenna tiistaina, 21.2.2012, vietetään perinteistä laskiaistiistaita. Näissä perinteisissä tavoissa laskiaistiistai on viimeinen päivä, jolloin liha oli sallittua murkinaa. Eteläisemmillä leveysasteilla on tapana järjestää suuria juhlia, karnevaaleja, mikä tulee sanoista "carne vale" (liha on sallittua). Meillä kotosuomessa on pidetty hauskaa toisin tavoin; joillakin on jopa kaikki kaksi jalkaa ja kaksi kättä kunnossa tuon tiistain jälkeen (urbaanilegendaako?, toim. huom.).
Kuva: Mäenlaskuriemua mallia 2011
(Photo © Juha Räty)
Kuva suurenee klikkaamalla
Oman kansamme historiasta löytyy monta mielenkiintoista tapaa ja tottumusta liittyen laskiaistiistaihin. Mm. ilta-ateria syötiin vasta hämärissä. Ruoka oli tuona tiistaina hyvin, hyvin rasvaista (viimeinen "mässäilypäivä"), mitä rasvaisempaa, sitä parempaa. Keittoa tehtiin herneistä tai pavuista ja läskistä tai siansorkista, leivottiin rasvarieskaa ja paistettiin rasvamakkaroita. Mitä enemmän rasva kiilsi sormissa, sitä lihavammiksi tulivat omat siat ja sitä enemmän omat lehmät lypsivät, mikä puolestaan antoi enemmän ruokaa seuraavaksi, tulevaksi vuodeksi. Sormiaan ei saanut nuolla ruokailun jälkeen, vaan rasva sai vähitellen kulua käyttöesineisiin. Jos sormiaan erehtyi nuolemaan, enne toi tulevana kesänä haavan sirpistä, mutta voinsyöjä taasen pystyi käsittelemään viikatetta vammoittumatta.
Laskiaistiistai-iltapäivällä alkoi nuoriso laskeskella laulellen mäkiä! Mäessä huudettiin ja hoilattiin ja toivottiin talolle "pitkiä pellavia, hienoa hamppua, nauriita kuin lautasia ja lanttuja kuin nurkanpäivät". Tytöt laskivat mäkeä ehdottomasti hiukset hajallaan. Mitä kauemmaksi kelkka luisti, sitä pidempiä pellavia talossa syksyllä saatiin!
No, nykyisin, jos ei muuta, niin syödään sitten hernekeiton lisäksi niitä laskiaispullia! Lisää vanhan kansan perinteistä täältä!
Pulkkamäistä kertoili perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 18.2.2012
LASKIAISSUNNUNTAI 19.2.2012
- Laskiaissunnuntai eli Esto mihi -
Tulevan sunnuntain merkitys on tänä vuonna laskiaissunnuntai. Tämän laskiaissunnuntain suomenkielinen nimi tulee paastoon laskeutumisesta eikä mäenlaskusta, kuten nykyisin kuulee arvailtavan. Pian alkaa yksinkertaisten elämäntapojen, itsekieltäymyksen aika. Sunnuntain latinankielinen nimi esto mihi (joka tarkoittaa ole minulle) on sitä vastoin saatu päivän vanhan antifonin alkusanoista (Ps. 31: 3).
Laskiaissunnuntai on toisaalta pääsiäisen odotuksen alku: pääsiäinenhän on vasta seitsemän viikkoa sitä myöhemmin. Varsinainen laskiainen, jota meillä juhlitaan mm. lasten kanssa pulkkamäessä, on parin päivän kuluttua laskiaistiistaina eli 21.2., jonka jälkeisenä tuhkakeskiviikkona 22.2. alkaa roomalaiskatolisten nelikymmenpäiväinen pääsiäispaasto, jota on noudatettu aina 600-luvulta saakka! Jopa me suomalaiset laskeuduimme katolisella keskiajalla laskiaisena paastoon, josta me sitten lopulta pääsiäisenä pääsimme (jos siis oli ruokaa, jolla paasto lopettaa, toim. huom.). Paastopäiviä oli siis nuo mainitut 40 (sunnuntait pois lukien), ja paasto päättyi ensimmäiseen pääsiäissunnuntaihin. Paaston aikana ei saanut syödä lihaa, joissakin tapauksissa ei liioin maitoruokiakaan.
Laskiaissunnuntaina Jeesuksen julkinen toiminta saavutti eräänlaisen käännekohtansa; vaellus Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa, alkoi. Mutta toisaalta juuri tällä tiellä hänet, eli Ihmisen Poika, kirkastettiin. Jumalallinen rakkaus voitti antaessaan itsensä alttiiksi aina hamaan kuolemaan saakka. (Lähteenä: Suomen evankelis-luterilainen kirkko, toim. huom.)
Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 17.2.2012
WANHOJENPÄIVÄ 17.2.2012
Vanhojenpäivä ELI Wanhojen päivä on lukion toisen vuoden opiskelijoiden viettämä juhlapäivä, jolloin juhlijat pukeutuvat vanhahtaviin juhlapukuihin, jotka voivat, etenkin tytöillä, olla varsin kalliita ja/tai suuren työn vaatineita asuja. Tuona päivänä nuoret myös tanssivat ns. Wanhojen Tanssit.
Kuva: Wanhojen tansseja Oulussa 2005 (Photo Juha
Räty) Kuva suurenee klikkaamalla.
Päivää vietetään perinteisesti penkkareita (katso alla) seuraavana päivänä sen kunniaksi, että abiturienttien lopetettua koulutyönsä on lukion toinen luokka jäänyt koulun ylimmäksi luokaksi eli heistä on tullut ns. Wanhoja. Joissakin lukioissa juhla on jopa kaksipäiväinen, jolloin niitä vietetään sekä torstaina että perjantaina.
Nykyisin juhlan alkuperäinen aihe ei kuitenkaan ole yhtä selvä kuin ennen, koska yhä suurempi osa lukiolaisista käy lukion pidemmässä ajassa kuin kolmessa vuodessa. Niissä kouluissa, joissa kaikki oppilaat jaetaan muodollisesti kolmeen vuosikurssiin, juhlalla on kuitenkin selkeä merkitys.
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 15.2.2012
PENKINPAINAJAISET eli PENKKARIT 16.2.2012
Penkinpainajaiset eli penkkarit järjestetään torstaina 16.2.2012 abien päättäessä varsinaisen opiskelunsa. Lukion ylimmällä luokalla varsinainen koulutyö päättyy muista koululuokista poiketen jo helmikuussa, nykyisin kurssimuotoisissa lukioissa yleensä lukuvuoden 3. tai 4. jakson päättyessä helmikuun alkupäivinä. Tuolloin kouluahjonsa jättävät ajelevat esimerkiksi kuorma-autojen lavoilla ympäri kaupunkia ja autojen kyljissä roikkuu "maalauksia" kertoen humoristisesti opiskelijoista ja koulun opettajista.
Kuva: Penkkari-abeja Oulussa 2006 (Photo Juha
Räty) Kuva suurenee klikkaamalla.
Vuoden 2009 penkkareista näet lisää täältä klikkaamalla. Tässä alla vähän makusteluja...
Kuva: Penkkari-abeja Raahessa helmikuussa 2009 (Photo Juha
Räty) Kuva suurenee klikkaamalla.
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 15.2.2012
Käsiruiskun päivä 15.2.2012
- 236 vuotta vanha oululainen vuosipäivä -
Käsiruiskun päivä, enpä ole moisesta ennen kuullutkaan, saattaa jokunen lukija nyt tuumia. Mutta totta se on, 15.2. on käsiruiskun päivä! Mutta mikä tämä päivä oikeastaan on ja mistä päivän vietto on saanut alkunsa?
Suomen kaupungeissa ei ennen 1700-lukua ollut juurikaan järjestettyä kalustoa mahdollisten tulipalojen ja paloalkujen sammuttamiseen. Rakennusmateriaalit, mukaan lukien talojen katot, olivat tuolloin monesti nykyistä huomattavasti paloturvattomampia (päre, turve yms.). Lisäksi savupiiput olivat monesti aivan liian matalia, jolloin niistä, varsinkin, jos hormit tulisijasta katolle olivat suoraa mallia (yleensä olivat), pääsi voimakkaitakin "kipinäsuihkuja" sytyttelemään oman ja paremman puutteessa naapuritalon kattoa. Saattoipa olla niinkin, ettei kaupunkitalossakaan ollut savupiippua vielä lainkaan, vaikka käytössä oleva tulisija talossa olisikin ollut!
Hyvä esimerkki tällaisesta löytyy Tammisaaresta vuodelta 1747, jolloin
eräs paikallinen seppä takoi rautaansa talossaan kiviarinalla, eikä hän
ollut muistanut laittaa taloonsa savupiippua ollenkaan. Kämnerioikeus vapautti
sepän kuitenkin
15.2.1776 kaikki talonomistajat kautta koko Oulun velvoitettiin hankkimaan käsiruisku, puuämpäri, stäfwa (vesisaavi), asianmukainen palokirves, saaviin "passelisti sopiva" luuta ja riuku sekä suuremmat ja pienemmät tikkaat. Mikäli talonomistaja todettiin vähävaraiseksi, hän saattoi lain sallimuksella hankkia taloonsa vain saavin ja luudan (vähävaraisten talojen palaessa vahingot olivat kai sitten pienempiä??). Niin, tuolla luudalla hakattiin (kasteltuna saavissa) palopesäkkeitä sitten sammuksiin.
Niinpä siis tämä käsiruiskun päivä on vanha oululainen vuosipäivä, eikä se ole esimerkiksi mikään virallinen liputuspäivä. Moni nykyajan oululainen(kaan) ei ole kuullut moisesta; toki vanhempi ikäluokka tämän päivän muistaa.
Äskeisessä k
Kaikesta
varustautumisesta huolimatta lähes koko Oulu paloi suurpalossa 1822.
Tämä tulipalo sai alkunsa värjäri Ernst Pápen verstaasta
toukokuun 23. päivän aamuna kello 3 yöllä. Juuri mitään ei palolta
säästynyt; melkein kaikki rakennukset tuhoutuivat. Tästä palosta kertoili
tuolloinen "iltasanomat" eli Turun Wiikko-Sanomat
1.6.1822 seuraavaa:
"Tulipalosta
Oulun Kaupungissa
Menneen viikon tuorstai aamulla kello 3:men aikana herätettiin Oulun asukkaat
yhtäkkiä Kirkonkelloilta. Walakia oli pääsnyt irti Painaja eli Värjäri
Paapen talossa - - - Kuinka nopeasti valkea liikkui nähdään siitä, että
Kaupungin suurin spruuta paloi, sillä miehien täytyi itsiänsä tulen liekistä
pelastaakseen jättää se tulen haltuun"
Oulussa ilmestynyt Oulun Wiikko-Sanomat uutisoi tapausta seuraavasti:
"Se surkia tulipalo, joka vuonna 1822 hävitti melkeen koko Oulun kaupunnin, muutti myös sen silloin vasta 4 vuotta 9 kuukautta valmissa olleen, puusta rakennetun, kauniin skoulu-huoneenki poroksi."
Niinpä vuonna 1823 vahvistettiin Oulun kaupunkiin rakennusjärjestys, jonka mukaan kaupunkiin sai rakentaa vain yksikerroksisia puutaloja (samanlainen määräys tuli Tammisaareenkin). Korkeampia taloja kun oli vaikea käsikalustolla, ilman paineella toimivia paloruiskuja, sammuttaa. Varsinkin, kun nuo palot olivat miltei poikkeuksetta kattopaloina leviäviä. Lisäksi talojen katot oli tehtävä rautalevyistä, tiilestä tai laudoista. Rakennusjärjestyksen mukaan kaupungin alueella työpajaa ei saanut rakentaa puusta, jos työskentelyssä käytettiin tulisijoja.
Lopuksi kuvassa tuossa oikealla olevan Oulun rakennusjärjestyksen, vuodelta 1923, IV Artiklan 2 § Pykälä määrää mm. uusien katujen vähimmäisleveydeksi 18 kyynärää, eli 10,7 metriä. Kujien kuuluu olla ainakin 12 kyynärää leveitä (7,2 metriä). Lisäksi tonttien välillä täytyi olla palokatu leveydeltään kaksi kyynärää eli 1,2 metriä; tuostapa moderni paloauto hyvinkin mahtuisi, tjaah!
Tulikivenkatkuisen tositarinan kertoili perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 13.2.2012
Ystävänpäivä 14.2.2012
Ystävänpäivä, mitäpä kaikkea se meille merkitseekään! Joillekin se on vain taas yksi kauppiaiden rahanhankintatapa, toisille taas yksi niistä harvoista päivistä vuodessa, jolloin saa sanoa jollekin / joillekin läheisilleen / rakkailleen ilman torjutuksi tulemisen pelkoa: VÄLITÄN SINUSTA! Tämän sanomisen voi näppärästi hoitaa jonkin pikkulahjan avulla. Mutta mistä kaikki tämä on saanutkaan alkunsa, siitäpä ripeä toimitsijakuntamme on ottanut jälleen kerran selvää!
Kuva: Kukka juuri sinulle, ystäväni (Photo
Ystävänpäivä, tai ainakin esi-sellainen, lienee alkanut jo muinaisen Rooman LUPERCALIA-kemuista. Siis voisikin aloitella tätäkin juttua sanoilla: Jo muinaiset roomalaiset... No tuota, siis kerrotaan, että nuoret Rooman uroot kerääntyivät luolaan eräälle kukkulalle, jonka nimi lieneepi ollut Palatinus, ja harrastivat siellä sitten eräänlaisia UHRIMENOJA uhreinaan mm. koiria ja vuohia. Teurastetut vuohet tai ainakin niiden nahat päätyivät nuorten miesten viitoiksi. Kulkiessaan nuo vastateurastettujen vuohien taljat päällään he uhittelivat muita kanssaroomalaisiaan vuohennahkaisia remmejään heiluttelemalla. Ja syynä se, että moisen uhoilun uskottiin lisäävän ... tuota... mitäpä muuta kuin hedelmällisyyttäpä tietenkin!
Kristityn maailman menoon vuohiuhribileet eivät oikein kolahtaneet, joten tällainen meno yritettiin estää joskus siinä vuoden 490 tienoilla siinä kuitenkaan onnistumatta. Niinpä ko. juhlapäivä liitettiin kristillisiin juhliin vuonna 498 ja sisältöä hiukan muokkailtiin soveliaampaan suuntaan (sama menetelmä, jota käytettiin onnistuneesti myös joulun suhteen). Kristitty maailma otti juhlan pyhimys Valentinuksen juhlaksi; tosin ei enää tiedetä, ketä Valentinusta oikein mahdettiinkaan tarkoittaa! Niitä kun kristikunnan historia tuntee oikein kaksin kappalein; toinen on ollut aikoinaan roomalainen pappi ja toinen Ternin piispa. Tätä Ternin piispaa veikkaillaan yleisimmin juhlan esikuvaksi. Terni taasen on kaupunki Italian Umbriassa Rooman eteläpuolella arviolta kartalta mitaten noin 100 km:n etäisyydellä siitä. Tarinoita Valentinen päivän alkuperästä Urho-klubin toimitus löysi puolisen tusinaa (= 6 kpl, tieto uusavuttomille, toim. huom.), joten kerromme tässä seuraavassa teille parista sellaisesta; ensi vuonna ehkä pari muuta legendaa lisää?
No, niin tai näin, myöhemmin pyhästä Valentinuksesta tuli rakastavaisten ja kihlautuneiden suojelija ja onnellisen avioliiton takaaja. Ystävänpäivän ajankohdaksi nykyisin on vakiintunut 14.2., sama päivämäärä, jolloin sitä juhlittiin Roomassakin, tosin myös 15.2. on ollut Lupercuksen juhlan päivämääränä!
Kalenteriimme viralliseksi juhlapäiväksi tämä Suomessa noin 1986 alkanut juhlinta pääsi vasta 1987, ja tulosuunta meille päin oli tietenkin jenkkilä ja uuden tiedon airuina vaihto-oppilaat ja sarjakuvat. Näistä sarjakuvista yksi merkittävimmistä lienee Jaska Jokunen, joka lie vaikuttanut myös Halloween-juhlinnan siirtymiseen rapakon tälle puolen. Tuossa oikeallahan tuo pallopäinen filosofi seisoskeleekin luottavaisen surullinen hymy kasvoillaan.
Ystävänpäivänä Suomen Punainen Risti kehottaa ihmisiä mukaan vapaaehtoiseen ystävätoimintaan. Suomen väestön ikääntyessä Punainen Risti puhuu yksinäisten vanhusten ja heidän ihmisarvoisen vanhuutensa puolesta, ja toimii osaltaan sen turvaamiseksi vapaaehtoistoiminnan keinoin.
Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnassa on mukana noin 10.000 ihmistä eri puolilla Suomea. Lisää ystäviä koulutetaan ja tarvitaan jatkuvasti. Tänä vuonna tavoitteena on saada paljon ystäviä lisää. Lisätietoa täältä.
Nykyisin myös (SPR:n lisäksi) erilaiset sydänyhdistykset ja tietenkin myös postilaitos sattuneista syistä kannustavat ystävänpäivän viettoon, eivätkä kauppiaatkaan pahemmin pane tässä asiassa hanttiin. Ja onhan juhlinta toki aiheellistakin, sillä läheisiään ei toki voi muistaa liikaa! Ystävänpäiväähän voisi viettää vaikka joka ikinen päivä; pikku lahja tai kaunis sananen voi piristää lähimmäistemme ankeaa arkea uskomattoman paljon!
Tässä seuraavassa pieni kielikoulu ystävänpäivän teemoissa; opettelemme sanomaan "rakastan sinua" peräti 26 eri kielellä!
|
|
|
Ai niin, se 26 kieli on tietenkin suomi ;)
Sydämellisiä terveisiä vain kaikille ystävilleni (toivottavasti voin puhua heistä monikossa), tervehtii perustajajäsen UJ !
Urho-klubin uutishuone 11.2.2012
Viittomakielen päivä 12.2.2012
Huomenna lauantaina 12. helmikuuta vietetään vasta kolmatta kertaa viittomakielen päivää. Päivän tarkoitus on juhlistaa suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Päivän viettämisestä päätettiin Kuurojen liiton liittokokouksessa 2009.
Viittomakielen päivän yhteydessä luovutetaan Vuoden viittomakieliteko 2012 -palkinto. Tämän vuoden palkinnonsaaja julkistetaan 12.2.2012.
Viittomakielen päivää tullaan viettämään tulevaisuudessakin aina helmikuun 12. päivänä, joka on kuurojen opetuksen isän C. O. Malmin syntymäpäivä. Voidaan nimittäin sanoa, että Suomen viittomakielinen yhteisö tavallaan muodostui vasta 1800-luvun puolessavälissä. Tämä ei nyt tarkoita sitä, ettei kuuroja olisi ollut aikaisemminkin, mutta heidän käyttämästään kielestä ei ole mitään tarkempaa tietoa.
Herran vuonna 1846 Suomen Porvooseen nimittäin perustettiin maamme ensimmäinen koulu kuuroille, jonka perustaja oli itsekin kuuro 21-vuotias Carl Oscar Malm. Malm oli, toisin kuin monet muut tuon ajan kuurot, päässyt opiskelemaan "Manhemin kuuromykkäin ja sokeiden oppilaitokseen". Tuo oppilaitos oli Tukholmassa sijaitseva kuurojenkoulu, missä hän oppi ruotsalaisen viittomakielen. Kieliopintojen ohella koulussa opetettiin mm. maailmanhistoriaa ja tähtitiedettä. Malm julkaisi vertailuja viittomakielen ja puhutun kielen välillä ja mm. niiden pohjalta hän myöhemmin saattoi aloittaa opetuksen Suomessa. Malm pystyi hyvin vertailemaan viittomakielen ja puhuttujen kielten ilmaisumahdollisuuksia, sillä hän luki ja kirjoitti aikalaistensa kertoman mukaan erinomaisesti ruotsia, englantia, ranskaa, saksaa ja hiukan suomea.
Suomessa Malm opetti myös omia oppilaitaan juuri itse oppimallaan ruotsalaisella viittomakielellä. Viittomakieli levisi nopeasti kouluopetuksen kautta: on arvioitu, että 1800-luvun loppuun mennessä viittomakieltä käytti noin tuhat kuuroa maamme kolmestatuhannesta kuurosta. Ruotsalaisen viittomakielen juurtuessa Suomeen kieli alkoi muuttua ja saada kansallisia erikoispiirteitä eriytyen pian omaksi kielekseen; tutkimusten mukaan suomalainen ja ruotsalainen viittomakieli olivat kielitieteellisin mittarein eri kieliä jo 1900-luvun alussa.
Lisää tietoa täältä.
Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 10.2.2012
112-PÄIVÄ
- Arjen sankari -
Tiesitkös muuten, että huomenna 11.2. vietetään 112-päivää ja samalla kansallista hätäkeskuspäivää? Päivää, jolloin turvallisuus ja pelastustyö ovat ykkösasioita. Tätä 112-päivää vietetään, koska onnettomuuksien ja tapaturmien määrää halutaan vähentää. Päivän mittaan kaikille halukkaille annetaan tietoa siitä, miten erilaisia vahinkoja voidaan välttää. Lisätietoja saat Suomen 112-päivästä täältä klikkaamalla!
Syytäkin informointiin on, koska meillä Suomessa kuolee tulipaloissa noin 100 ihmistä ja koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa yli 2000 ihmistä vuosittain. Pelkästään kaatumis- ja putoamistapaturmien vuoksi sairaalaan joutuu vuosittain noin 18 000 suomalaista. Monet näistä onnettomuuksista olisivat ennalta ehkäistävissä oikean tiedon ja oikeiden varotoimenpiteiden avulla.
Eri puolilla Suomea vietetään päivään liittyviä tapahtumia, mm seuraavia:
Helsingissä Pikku Huopalahden ala-asteella vanhempainyhdistyksen järjestämä talvitempaus klo 10.00 ja klo 14.00.
Myös pienillä paikkakunnilla tapahtuu: Lieksassa viranomaiset esittelevät toimintaansa ja alkusammutustakin pääsee kokeilemaan klo 10.00 ja klo 14.00 avointen ovien päivänä itse paloasemalla
Ja lista jatkuu täällä...
Itse asiassa tänä vuonna vietetään kolmatta Euroopan 112-päivää; eurooppalaisia opastettaan käyttämään numeroa 112 ja kansalaisia palkitaan esim. rohkeista teoista. Suomen 112-päivä, joka on Euroopan edelläkävijä, järjestettiin tänä vuonna jo 16. kertaa.
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 9.2.2012
Kevät kohisten tulevi
Hei taas te kaikki pikku taaperoiset siellä ruutujenne ääressä. Tänään tarkastellaan kevään etenemistä keskellä talven kylmimmän jakson toimituksemme neljässä eri toimipisteessä. Ja koska ne sijaitsevat maantieteellisesti aika kivasti eri puolilla Suomea, niiden tietojen pohjalta saa hyvän yleisnäkemyksen päivän pitenemisestä eri puolella valtakuntaa. Arvot on laskettu J. Lammin laskentaohjelmalla huomiselle 10.2.2012 -päivämäärälle.
Utsjoella:
Päivän pituus: 06:31
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 06:44
Porvarillinen hämärä alkaa: 07:58
Auringonnousu: 09:11
Auringonlasku: 15:41
Nauttinen hämärä alkaa: 16:55
Astronominen hämärä alkaa: 18:08
Auringonkorkeus 5°50 keskipäivällä klo 12:26
Auringon deklinaatio: -14°27
Auringonkorkeus -34°00, atsimuutti 344°52 (UTC 22:00)
Auringon säteilyteho 49 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Utsjoki, latitudi 69°52, longitudi 27°00
Oulussa:
Päivän pituus: 07:51
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 06:42
Porvarillinen hämärä alkaa: 07:41
Auringonnousu: 08:37
Auringonlasku: 16:28
Nauttinen hämärä alkaa: 17:23
Astronominen hämärä alkaa: 18:22
Auringonkorkeus 10°37 keskipäivällä klo 12:32
Auringon deklinaatio: -14°27
Auringonkorkeus -38°50, atsimuutti 345°52 (UTC 22:00)
Auringon säteilyteho 142 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30
ja Lieksassa:
Päivän pituus: 08:09
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 06:44
Porvarillinen hämärä alkaa: 07:40
Auringonnousu: 08:32
Auringonlasku: 16:41
Nauttinen hämärä alkaa: 17:32
Astronominen hämärä alkaa: 18:28
Auringonkorkeus 12°08 keskipäivällä klo 12:36
Auringon deklinaatio: -14°27
Auringonkorkeus -40°21, atsimuutti 345°56 (UTC 22:00)
Auringon säteilyteho 174 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30
ja Espoossa:
Päivän pituus: 08:40
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 06:41
Porvarillinen hämärä alkaa: 07:31
Auringonnousu: 08:16
Auringonlasku: 16:56
Nauttinen hämärä alkaa: 17:42
Astronominen hämärä alkaa: 18:32
Auringonkorkeus 15°09 keskipäivällä klo 12:36
Auringon deklinaatio: -14°27
Auringonkorkeus -43°27, atsimuutti 346°16 (UTC 22:00)
Auringon säteilyteho 239 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30
Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 7.2.2012
Huomenna keskiviikkona on sitten Lainan nimipäivä ja normaalin nimipäivän vieton lisäksi monet kirjastot järjestävät Lainan päivänä asiakkailleen jotakin mukavaa ohjelmaa. Tällä kertaa teemana on "lue ja kerro", yhteisöllinen lukeminen. Yleisimmät ohjelmanumerot kirjastoissamme ovat mm. vuoden lainaajan palkitseminen, poistokirjojen myynti ja vaikkapa sakoton päivä, jolloin asiakas saa anteeksi mittavatkin myöhästymissakkonsa. Kukin kirjasto tosin määrittää itse omat ohjelmansa...
Urho-klubin uutishuone 6.2.2012
Kansallinen tietoturvapäivä 7.2.2012
- Kansallinen tietoturvaviikko 6. - 11.2.2012 -
Kansallista tietoturvapäivää on Suomessa vietetty vuodesta 2004 saakka, joten tällä kertaa on jo yhdeksäs kerta. Tietoturvapäivää vietetään nyt tiistaina 7. helmikuuta 2012. Se on keskellä viisipäiväistä tietoturvaviikkoa, joka pidetään 6. - 11.2.2012.
Tietoturvapäivä on Viestintäviraston
koordinoima vuosittainen kampanja, jossa pyritään viestinnän ja
yhteiskunnallisen mainonnan keinoin kertomaan kansalaisille, miten Internetin ja
muiden sähköisten medioiden käyttö olisi mahdollisimman turvallista ja
fiksua. Tämän vuoden teemana on Connecting Generations, jolla halutaan
kiinnittää huomiota aikuisten ja lasten vuorovaikutuksen merkitykseen lasten ja
nuorten nettiturvallisuuden edistämisessä. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen
elämänkokemusta oppiakseen fiksua ja turvallista netinkäyttöä, mutta myös
aikuiset voivat oppia paljon lapsilta.
Urho-klubin uutishuone 5.2.2012
Saamelaisten kansallispäivä 6.2.2012
Ensimmäinen
pohjoismainen saamelaiskokous pidettiin 95 vuotta sitten 6.2.1917 Norjan
Trondheimissa. Tuon kyseisen kokouksen suurimpia murheita oli huoli saamelaisten
elinmahdollisuuksista, koska valtakuntien rajat haittasivat porojen
laiduntamista ja alueilla liikkumista. Lisäksi alueiden pääväestö valtasi
saamelaisten alueita koko ajan lisää itselleen.
Kuva: Saamen
lippu
Edellä mainitun 1917 kokouksen kutsui koolle naisjärjestö "Brurskanken samisk kvindeforening", jonka johdossa toimi todellinen puuhanainen Elsa Laula (1877-1931). Elsa Laula oli itse asiassa alun perin ruotsinsaamelainen, joka avioiduttuaan Tomas Renbergin kanssa Norjaan, tunnettiin sukunimellä Laula Renberg. Seuraava katkelma avauspuheenvuorosta, jonka Elsa Laula piti, kuvaa hyvin miitingin perustarkoitusta: ”Emme ole koskaan ymmärtäneet toimia yhdessä yhtenä kansana. Tänään yritämme ensi kertaa sitoa - - - saamelaiset toisiinsa” (käännös Karl Nickulin).
6. helmikuuta vakiintui saamelaisten kansallispäiväksi vasta vuonna 1992 Helsingissä pidetyssä saamelaiskonferenssissa. Almanakkaan tämä juhlapäivä laitettiin niinkin myöhään kuin vasta vuonna 2004! Tämä kapeahko Saamenmaa, josta siis puhumme, olla jömpöttää Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa. Kannattaa muuten muistaa (ja tietää), että saamelaiset ovat koko Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa! Lisäksi kannattaa huomioida, että ehdotuksen kansallispäivän merkitsemisestä almanakkoihin teki Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen.
"Oulun yliopisto on maamme yliopistoista ainoa, jossa Saamen kieltä voi opiskella pääaineena, ja meille on annettu valtakunnallinen tehtävä saamen kielen ja kulttuurin hoitamiseksi Suomessa", toteaa Lajunen.
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 5.2.2012
Runebergin päivä, tortut tuloo... 5.2.2012
Johan Ludvig Runeberg, tuo yksi Suomen perus-Urhoista, josta oli myöhemmin tuleva kansallisrunoilijamme, putkahti tähän maailmaan vanhempiensa iloksi 5.2. herran vuonna 1804. Nelisen vuotta sitten, eli vuonna 2008, tuo juhlapäivä oli kalenteriaanisista syistä samalla myös laskiaistiistai. Viimeksi nimittäin tällainen ihme tapahtui niinkin kauan sitten kuin herran vuonna 1856, eli 155 vuotta sitten! Tuolloin vietettiin kotomaamme kolmansia Runebergin päiviä, nimittäin näitä juhlia on pidetty vuodesta 1854 saakka. Itse asiassa, nämä kaksi juhlaa ovat olleet samana päivänä vain kerran aikaisemmin ennen vuotta 2008! Tosin tänä vuonna 2012 Runebergin päivä on ihan "vain" tavallinen sunnuntai, kynttilänpäivä tosin!
|
Takaisin JL:ään. Luultavasti tuo päivä vuonna 1804, jolloin hän siis syntyi, oli 5. helmikuuta, mutta on perustellusti esitetty myös, että hän olisikin syntynyt vasta 7.2.1804. No joka tapauksessa hän kuitenkin syntyi ja paikkana oli Pietarsaari ja isänsä oli oiva merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja äitinsä Anna Maria Malm. Tosin ei Janne, joksi häntä kutsuttiin, syntyessään luultavasti tiennyt tulevansa kansallisrunoilijaksemme. Voinemme antaa sen hänelle anteeksi, koska hän oli syntyessään niin pieni, ihan vauva vasta. Samasta syystä hän ei itsekään tarkasti muistanut syntymäänsä, mutta päätti kuitenkin juhlia sitä 5.2. joka vuosi. Lapsuudessaan hän sairasti risataudin (olisikohan ollut angiina?, toim. huom.), joka johti rauhasten turpoamiseen. Runoilijamme, siis tulevan sellaisen, fyysinen kehitys hidastui sairauden johdosta merkittävästi, joten hän oppi kävelemään vasta kolmen tai neljän ikäisenä. Mutta minnekäs silloisessa Suomessamme olisi ollut niin kiire! Jannella oli kaksi veljeä, Viktor ja Nestor, sekä kolme siskoa, Ulrika Carolina, Emilie ja Maria Mathilda. Muutenkin tämä Urho oli mallikas mies, koska hän kävi koulunsa Oulussa! Nimittäin vuonna 1813 Runeberg lähetettiin Ouluun, missä hänen setänsä, tullivirkailija Anton Ludvig Runeberg (1769–1814) kustansi pojan koulunkäynnin kaupungin triviaalikoulussa (koulu sijaitsi Kajaaninkadun ja Kirkkokadun kulmassa, toim. huom.). Kahdeksanvuotiaalle Jannelle muutos oli suuri; hänhän muutti tavallisesta merimieskodista varakkaaseen virkamiesperheeseen, talon ainoaksi lapseksi. Uudet kasvatusvanhemmat kuuluivat kaupungin ylhäisöpiireihin, sillä tullivirkailija Runeberg oli naimisissa maaherra Karl Henrik Ehrenstolpen tyttären kanssa. |
|
Myöhemmin Runeberg kirjoitti ylioppilaaksi Turussa 1822 (annettakoon tämä hänelle anteeksi), minkä jälkeen hän kirjoittautui Turun akatemiaan opiskelemaan filosofiaa, itse asiassa samaan aikaan kuin Elias Lönnrot ja Johan Wilhelm Snellman.
Siellä hän liittyi Pohjalaiseen Osakuntaan, ja hänen tuttavapiiriinsä kuului äsken mainittujen lisäksi mm. Johan Jakob Nervander. Runeberg valmistui filosofian kandidaatiksi vanhan akatemian viimeisessä promootiossa 10.7.1827. Turun palon (se ei ollut syytämme, kiistämme kaiken) 1827 jälkeen akatemia siirrettiin 1828 Helsinkiin, josta oli tullut maan uusi pääkaupunki 1812. Luonnollisesti (?) myös akatemian professorit ja ylioppilaat seurasivat mukana. Runebergin akateeminen ura ei käynnistynyt kuitenkaan suunnitellusti. Hän ei saanut hakemaansa professuuria ja hänestä tuli Porvoon kimnaasin Rooman kirjallisuuden lehtori. Siihen aikaan hän oli jo kuuluisa kirjailija, jota kaikki juhlivat. Hän oli jopa niin suosittu, että hänen kuviaan myytiin kirjakaupoissa!
Muuten, ennen kaikki oli paremmin, esimerkiksi vuodesta 1867 asti maan kaikilla kouluilla oli vapaata Runebergin syntymäpäivänä. Jonkun idiootin toimesta tästä vapaapäivästä luovuttiin 1950-luvulla. Itse asiassa Jannen kuoltua Porvoossa 6. toukokuuta vuonna 1877 alettiin hänen syntymäpäivästään tehdä koko kansakunnalle kansallispäivää. Sortovuosina haluttiin kuitenkin estää suomalaisuuden kansallinen nousu ja yllätys yllätys: kansallisten juhlapäivien vietto kiellettiin! Helsinkiläiset eivät jääneet neuvottomiksi, vaan alkoivat polttaa kynttilöitä akkunoilla kiellettyjen soihtujen asemasta. Varmistaakseen, että kaikilla todella oli kynttelit, eräs kauppahuone jakoi niitä kerran 2 000 kappaletta köyhille kaupunkilaisille.
Runebergin päivä muuttui yleiseksi liputuspäiväksi vasta vuonna 1950 ja yliopiston allakkaan se otettiin 1952 (eipä se vapaapäivää korvaa)!. Lisäksi historiaa (tai konditoriahistoriaa) tuntevat väittävät, että alkuperäinen Runebergin torttu olisikin ollut pieni suolainen pasteija, jonka runoilija nautti aamuisin ryypyn kera! Tiedäpä häntä sitten!
Runebergin päivänä on lisäksi vuodesta 1987 alkaen jaettu Runeberg-palkinto kaunokirjallisesta teoksesta, saas nähdä, kuka sen tällä kertaa saa. Viime vuonna se annettiin kirjailija Sofi Oksaselle teoksesta Puhdistus. Tämän palkinnon rahallinen arvo on 10 000 euroa ja palkinnon tukijoihin kuuluvat Porvoon kaupunki, sanomalehti Uusimaa, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen arvostelijain liitto sekä Finlands svenska författareförening.
Runeberg-kirjallisuuspalkinnon
ehdokkaat 2012 julkistettiin Porvoossa
Runebergin kodissa. Palkinnon, 10.000 euroa, sai Katja Kettu romaanistaan
Kätilö.
Kirjallisuuspalkinnon lisäksi Runebergin päivän perinnettä ovat kaiketi myös Runebergin tortut. Monillehan ne valitettavasti ovatkin se ainoa tieto tästä kansallisrunoilijastamme, hävetkää! Tämä lieriökakku saa makunsa mantelista ja arrakkipunssista tai rommista. Tosin osa leipomoista on nykyisin korvannut aidot aineet esansseilla, herttunen sentään! Tämän kostean luomuksen, jonka hienostuneen maun kaikki itseään kunnioittavat tuntevat, huippua koristaa tavallisesti sokerikuorruterenkaan ympäröimä vadelmahillosilmä, nam. Leivoinnaisen keksijänä pidetään usein Runebergin vaimoa Fredrikaa, jonka vihkosesta samankaltainen leivontaohje tosiaan löytyykin. Ja kahden leivoksen kauppahinta nykyaikana kahden kappaleen myymäläpakkauksessa vaihtelee välillä 2,49 - 3,99 euroa.
Fredrikan Janne taas tapasi kesällä 1827 arkkipiispa Jacob Tengströmin virkatalossa Paraisilla, missä hän oli lasten opettajana. Fredrikan setä oli siis juuri tuo ko. arkkipiispa, ja Janne asusteli tuon kesän pappilassa. Aikansa toisiaan katseltuaan Fredrika ja Johan menivät naimisiin tammikuussa herran vuonna 1831. He saivat kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli lapsena.
Runeberg työskenteli elääkseen mm. toimittajana, opettajana, runoilijana ja kirjailijana. Me kaikki toki tunnemme hänet teoksesta Vänrikki Stoolin tarinat, jonka avausrunosta Maamme saatiin myöhemmin Suomen kansallislauluun sanat! Muita julkaisuja ovat mm. runo Saarijärven Paavo (Bonden Paavo) ja ensimmäinen julkaistu runo Auringolle (Till solen).
Kesäopettajatyönsä jälkeen Runeberg muutti Helsinkiin herran vuonna 1828. Siellä perustettiin pian Janne avioiduttua 1832 Helsingfors Morgonplad -niminen lehti, jonka ensimmäinen toimittaja Runeberg oli. Alkuvuonna 1837 Runeberg sai Porvoon kymnaasin roomalaisen kirjallisuuden lehtorin viran ja perhe muutti pysyvästi Porvooseen. Opetuksensa ohella hän toimitti Borgå Tidning -nimistä lehteä vuosina 1838 – 1839. Runeberg sai kaipaamansa professorin arvon vuonna 1844. Hän toimi opettajana aina eläkkeelle siirtymiseensä eli vuoteen 1857 saakka ja rupesi sen jälkeen toden teolla kirjoittamaan. Kuusi vuotta myöhemmin1863 hän halvaantui saatuaan metsästysretkellä aivoverenvuodon ja vietti loppuelämänsä lähinnä vuodepotilaana.
Muita tunnettuja Jannen teoksia ovat mm:
Runo
Hirvenhiihtäjät
Runot. Toinen vihko
Hanna
Nadeschda ja Jouluilta
Runot. Kolmas vihko
Kuningas Fjalar
Vänrikki Stoolin tarinat ensimmäinen osa, 1848
Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860
Salamiin kuninkaat, 1863
Jos muuten kiinnostaa tietää tästä sankaristamme vähän enemmän, suosittelen hyppäämään tästä HISTORIA-osastollemme lukemaan Runebergistä ja hänen ja vaimonsa edesottamuksista syvällisemmin!
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 36.2.2012
Valon päivä 3.2.2012
Tänään Valon nimipäivänä, 3.2., taistellaan perinteisesti yhdessä masennusta vastaan. Päivän teema on "Toivoa on".
Valon päivä ajoittuu pimeään vuoden aikaan, jolloin valo alkaa askel askeleelta voittaa pimeyttä. Valolla on suuri merkitys ihmisen henkiselle hyvinvoinnille.
Joka viides suomalainen kärsii elämänsä aikana masennuksesta. Vain viidesosa vakavaa masennusta sairastavista saa riittävää hoitoa. Vakavaa masennusta sairastaa noin 5 % suomalaisista. Sairautta ei aina tunnisteta terveydenhuollossa. Suurena uhkana on ennenaikainen eläköityminen.
Urho-klubin uutishuone 2.2.2012
Valtakunnallinen Vihreä Lippu -päivä 2.2.2012
Nyt torstaina vietetään kaksosten päivän lisäksi myös Vihreän Lipun päivää. Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma. Lisäksi Vihreä lippu on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Ohjelman kriteerit täyttävä osallistuja saa ohjelman tunnuksena toimivan vihreän lipun käyttöoikeuden.
Suomessa Vihreä lippu -ohjelman suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Vihreä lippu -ohjelman periaatteet ovat
Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa, joka toimii lähes kaikissa Euroopan maissa ja on laajenemassa muihin maanosiin. YK:n ympäristöohjelma UNEP suosittelee Vihreää lippua. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry on kehittänyt Vihreä lippu -ohjelmaan omaan päivähoito- ja koulujärjestelmäämme sopivat toimintatavat ja materiaalit.
Urho-klubin uutishuone 1.2.2012
Valtakunnallinen kaksosten päivä 2.2.2012
Huomenna torstaina vietetään vasta kolmatta kertaa Suomessa valtakunnallista kaksosten päivää. Päivän vietolla halutaan korostaa sitä, että kaksosuus on sisaruussuhde, jossa sisarukset ovat toisilleen läheisiä, mutta kuitenkin yksilöitä. Tällä kertaa päivää vietetään teemalla Esteetön liikkuminen - huomioi monikkoperheet asiakasryhmänä!
Tutkitusti kaksoset ovat usein sosiaalisempia kuin yksin syntyneet, koska kaksosuus on oiva ympäristö harjoittaa sosiaalisia taitoja. Monet aikuiset kaksoset ovat kuitenkin kertoneet, että olisivat halunneet vanhempiensa kiinnittävän huomiota yksilöllisyyden tukemiseen, sanoo Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpula.
Ympäri Suomea 2.2. järjestetään lukuisia kaksosten päivä -tapahtumia. Lue lisää täältä.
Suomessa syntyy vuosittain kaksoset noin 850 perheeseen, ja kymmenkunta perhettä saa kolmoset.
Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 27.1.2012
Vainojen uhrien muistopäivä
27.1.2012
- Holokaustin uhrien muistopäivä -
Useat maat muistavat kyseisenä päivänä holokaustin uhreja. Suomessa päivää vietetään vainojen uhrien muistopäivänä. YK:n pääsihteeri on painottanut muistopäivän merkitystä muistutuksena kansanmurhien todellisuudesta. Tietoisuus menneisyyden julmuuksista voi kannustaa vastarintaan ja ennalta ehkäisevään toimintaan, jotta samankaltaiset ilmiöt eivät enää koskaan toistuisi. YK:n päämajassa juhlallisuudet kestävät koko viikon, ja ne kantavat muistojen ikuisuuden teemaa "Remembrance and Beyond". Teemaviikkoon liittyy myös saman niminen näyttely. Holokaustin uhreja muistetaan erilaisin taide-esityksin ja kansalaijärjestötapaamisin. Juhlallisuudet kulminoituvat perjantaina pääsihteerin puheeseen ja Auschwitzista selvinneiden kertomuksiin.
Urho-klubin uutishuone 16.1.2012
Kaamos kaatuu 17.1.
Hei kaikki te pikku naaperoiset siellä. Nyt on tullut taas aika julistaa kaamos voitetuksi tällä erää koko Suomessa. Kaamosaika, joka on kestänyt Utsjoella viime vuoden marraskuun 27. päivästä alkaen, on lopultakin ohi! On siinä ollut yöllä pituutta kerrakseen!
Utsjoella:
Päivän pituus: 01:04
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:54
Porvarillinen hämärä alkaa: 09:23
Auringonnousu: 11:50
Auringonlasku: 12:54
Nauttinen hämärä alkaa: 15:20
Astronominen hämärä alkaa: 16:50
Auringonkorkeus 0°06 keskipäivällä klo 12:22
Auringon deklinaatio: -20°48
Auringonkorkeus -40°08, atsimuutti 341°48 (UTC 22:33)
Auringon säteilyteho 0 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Utsjoki, latitudi 69°52, longitudi 27°00
Oulussa:
Päivän pituus: 05:11
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:35
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:42
Auringonnousu: 09:52
Auringonlasku: 15:04
Nauttinen hämärä alkaa: 16:14
Astronominen hämärä alkaa: 17:21
Auringonkorkeus 4°22 keskipäivällä klo 12:28
Auringon deklinaatio: -20°48
Auringonkorkeus -45°00, atsimuutti 343°15 (UTC 22:33)
Auringon säteilyteho 26 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30
ja Lieksassa:
Päivän pituus: 05:47
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:33
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:35
Auringonnousu: 09:38
Auringonlasku: 15:26
Nauttinen hämärä alkaa: 16:29
Astronominen hämärä alkaa: 17:31
Auringonkorkeus 5°51 keskipäivällä klo 12:32
Auringon deklinaatio: -20°48
Auringonkorkeus -46°34, atsimuutti 343°57 (UTC 22:33)
Auringon säteilyteho 50 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30
ja Espoossa:
Päivän pituus: 06:44
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:22
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:17
Auringonnousu: 09:10
Auringonlasku: 15:54
Nauttinen hämärä alkaa: 16:47
Astronominen hämärä alkaa: 17:41
Auringonkorkeus 8°54 keskipäivällä klo 12:32
Auringon deklinaatio: -20°48
Auringonkorkeus -49°39, atsimuutti 344°01 (UTC 22:33)
Auringon säteilyteho 107 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30
Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 13.1.2012
Zacharias (Sakari)Topeliuksen päivä 14.1.
Topelius syntyi siis 14. tammikuuta herran vuonna 1818 ja syntymäpaikkana oli Uusikaarlepyy. Hän oli erittäin monipuolinen suomalainen kirjailija ja lehtimies, yliopiston opettaja ja rehtori sekä sellainen kulttuuripersoona, joka vaikutti merkittävästi suomalaisten käsityksiin itsestään ja maastaan. Hänen kirjoittamistaan saduista, lukemistoista ja historiallisista romaaneistaan on tullut kansallista omaisuutta. Toisin sanoen "melekomoinen" Urho.
Topeliuksen kynästä on lähtöisin mm. ensimmäinen suomalainen
historiallinen romaani, joka oli muuten nimeltään Suomen herttuatar.
Tämän romaanin Topelius kirjoitti vuonna 1874.
Hän kirjoitti romaanien lisäksi satoja runoja. Topelius tunnetaan mm. monista Suomen maisemia kuvaavista teoksistaan kuten Kesäpäivä Kangasalla. Hänen kynästään on myös kaikkien tuntema joululaulu Sylvian joululaulu sekä Varpunen jouluaamuna.
Virsikirjakomiteassa toimiessaan hän vaikutti myös nykyiseen virsikirjaamme. Niinpä virret Ei valtaa, kultaa, loistoa ja Totuuden Henki ovat myös hänen tekemiään.
Tokihan varsinkin lapset muistavat Topeliuksen "satusetänä", sillä hän kirjoitti lapsille opettavaisia ja hyvin suosittuja lastensatuja. Yksi niistä on Koivu ja tähti.
Hänen maallinen vaelluksensa päättyi 12.3.1898 Sipoossa, Koivuniemen alikartanossa Östersundomissa.
Lukekaapas mestarismiehestämme lisää täältä!
Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 13.1.2012
Päivän strategiset mitat 13.1.2012
Hei kaikki te pikku naaperoiset siellä. Päivä pitenee jo humisten, sillä päivän pituus on jatkunut talvipäivänseisauksesta Oulussa jo komiasti yli 70 minuuttia. Ja Auringon säteilyteho on Oulun korkeudella yli kahdeksankertaistunut! Tässä alla aluksi nuo kriittiset "mitat" Oulusta:
Päivän pituus: 04:48
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:41
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:48
Auringonnousu: 10:02
Auringonlasku: 14:51
Nauttinen hämärä alkaa: 16:05
Astronominen hämärä alkaa: 17:12
Auringonkorkeus 3°40 keskipäivällä klo 12:26
Auringon deklinaatio: -21°32
Auringonkorkeus -7°28, atsimuutti 126°32 (UTC 06:07)
Auringon säteilyteho 17 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30
ja Lieksasta:
Päivän pituus: 05:27
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:38
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:41
Auringonnousu: 09:47
Auringonlasku: 15:14
Nauttinen hämärä alkaa: 16:20
Astronominen hämärä alkaa: 17:23
Auringonkorkeus 5°08 keskipäivällä klo 12:30
Auringon deklinaatio: -21°32
Auringonkorkeus -6°52, atsimuutti 125°57 (UTC 06:08)
Auringon säteilyteho 38 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30
ja Espoosta:
Päivän pituus: 06:28
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:26
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:22
Auringonnousu: 09:16
Auringonlasku: 15:45
Nauttinen hämärä alkaa: 16:39
Astronominen hämärä alkaa: 17:34
Auringonkorkeus 8°11 keskipäivällä klo 12:30
Auringon deklinaatio: -21°32
Auringonkorkeus -5°00, atsimuutti 126°18 (UTC 06:09)
Auringon säteilyteho 93 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30
Urho-klubin uutishuone 13.1.2012
Perjantai 13. päivä
Perjantai 13. päivä
on yleisen taikauskoisen käsityksen mukaan kurjuuden, epäonnen
ja kaikenlaisten ikävien sattumusten päivä.
Lukua 13, jota kohtaan tunnettu kammo
johtanee juurensa myös Raamatusta; mm. viimeisellä ehtoollisella
oli 13 henkilöä läsnä. Tätä lukua kohtaan tunnettu pelko on
vielä nykyäänkin niin yleistä, että esimerkiksi monissa maailman
hotelleissa ei ole lainkaan kolmattatoista huonetta ja/tai
kerrosta. Myös osa lentoyhtiöistä, kuten vaikkapa läntisen
naapurimme SAS, numeroi lentokoneiden istuimet niin, että riviä
13 ei ole koneissa laisinkaan.
Entä mitä sitten arvelette kuulennosta nimeltään Apollo 13? Kyseinen Apollo laukaistiin kohti Kuuta 11. 4. vuonna 1970 kello 13.13. Alustan, jolta Apollo 13 laukaistiin, numero oli 39 eli 13 x 3. Ja kuinkas ollakaan, 13. 4., vähän yli kaksi vuorokautta starttaamisen jälkeen, avaruusraketin huoltomoduulin toinen happitankki räjähti vaurioittaen aluksen ilmansuodatusjärjestelmää. Aiheutuneiden vakavien vikojen takia varsinaisesta kuumissiosta oli luovuttava, jotta astronauteilla olisi mahdollisuus palata hengissä takaisin. Hassuksi tilanteen teki ehkäpä vielä kapteeni James Lovellin ennen lentoa tekemä ilmoitus, että miehistöllä ei ole mitään sitä vastaan, että laukaisu tapahtuu 13. päivänä. He kun eivät olleet laisinkaan taikauskoisia! Kaikeksi onneksi kukaan astronauteista ei kuollut tuossa kaikkia kansakuntia piinanneessa murhenäytelmässä.
Tuolloin Ranskan kuningas Filip IV Kaunis Rooman Paavin avustuksella vangitutti Temppeliherrain ritarikunnan jäsenet kohtalokkain seurauksin. Filip IV oli lähettänyt kaikkiin kaupunkeihin, joissa temppeliherrojen tiedettiin majailevan, salaperäisen kirjeen. Tuo kirje oli luvallista avata vasta 13. lokakuuta 1307, joka oli tietenkin perjantai. Tuossa kohtalokkaassa kirjeessä kuningas syytti temppeliherroja mm. saatananpalvonnasta, mikä johti temppeliherrojen vangitsemiseen vangittiin ja polttamiseen roviolla. Se oli siis sangen epäonnekasta ainakin temppeliherroille!
Mainittu epäonnen päivä oli perjantai 13. lokakuuta, mutta tuolloin käytetyn juliaanisen kalenterin mukaan. Jos taasen gregoriaaninen kalenteri olisi jo silloin ollut käytössä, sama päivä olisi ollut perjantai 21. lokakuuta, sillä ero olisi tuolloin ollut 8 päivää (1500-luvulla, kun siirtyminen tapahtui, hypättiin 10 päivän yli, mutta sillä välin oli ollut jo kaksi sellaista vuosisadanvaihdetta, jolloin gregoriaanisessa kalenterissa olisi jätetty karkauspäivä pois ja ero täten kasvanut päivän verran.). Viikonpäivä olisi silti ollut perjantai, sillä gregoriaaniseen kalenteriin siirryttäessä ei suinkaan hypitty viikonpäivien yli.
Edellisen tarinan jälkeen on kuitenkin pieni ihme, että juuri Ranskassa päivää ei pidetä huonon onnen päivänä laisinkaan, kuten niin monissa muissa Euroopan maissa.
Meillä länsimaissa käytetään gregoriaanista kalenteria, jossa päivät toistuvat 400 vuoden jaksoina. Tuo tarkoittaa siis sitä, että 400 vuoden aikana on tasan yhtä paljon kaikkia viikonpäiviä. Viikonpäivät jakautuvat kuitenkin hieman epätasaisesti kuukauden eri päiville. Siksi esimerkiksi kuukauden 13. päivä on keskimääräistä useammin perjantai kuin mikään muu päivä. Ja koska ihmisen muistiin painuvat helpommin ikävät kuin muut tapahtumat, tuolle kombinaatiolle osuu siis myös muistettavia tapahtumia muita kombinaatioita enemmän.
Muuten,
esimerkiksi 31. päivä on yleisimmin torstai :o). Yllä
mainittuja 13. päivä ja perjantai -yhdistelmiä on muuten
nykykalenterissa aina vuosittain yhdestä kolmeen, vuonna
2009 niitä oli kolme, 2010 yksi, 2011 yksi ja nyt alkaneena
vuonna kolme.
Urho-klubin uutishuone 6.1.2012
LOPPIAINEN 6.1.2012
Kirkollisena juhlana loppiainen on meidän jouluamme vanhempi juhlapäivä. Juhla-aihe on tosin vaihdellut eri vuosisatoina; loppiaisena on juhlittu mm. Kristuksen syntymää, Jeesuksen kastetta ja Kaanaan häitä. Loppiainen on toiselta nimeltään teofania (epifania) ja se on meillä juhla, joka päättää joulun ajan. Loppiaista vietetään tammikuun 6. päivänä (Suomessa vuosina 1973-1991 kuitenkin aina lauantaina aikaisintaan 6. ja viimeistään 12. tammikuuta), ja kristillisissä kirkoissa se on Vapahtajan kasteenjuhla, jota nimitetään myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi. Luterilaisen uskon arjessa pyhä ei ehkä ole niitä merkittävimpiä, mutta loppiainen kuitenkin on joulun ja pääsiäisen ohella kristillisistä juhlista vanhimpia.
Kun nyt olemme "osana Eurooppaa", niin muistuttelenpa tässä, että muualla Euroopassa Loppiainen on aina ollut yleinen vapaapäivä, vaikkei sitä meillä Suomessa ole aina ole suosiolla katsottukaan, jos se on sattunut keskelle viikkoa. Mm. vuosina 1973 - 1991 Loppiainen ajettiin aina lauantaille, välille 6. - 12. tammikuuta osuvalle.
Raamatun mukaan Jumala ilmestyi kolmiyhteisenä Jeesuksen kasteen yhteydessä, jossa Jeesusta kastettaessa taivaista kuului ääni "Tämä on minun rakas poikani, johon minä olen mielistynyt" ja Pyhä Henki ilmestyi kyyhkysen muodossa.
Englanniksi juhlan nimi on epiphany, joka tarkoittaa ilmestystä tai muuta näyttämistä, tietoon tulemista, paljastumista tai näkyä. Suomeksikin loppiaisesta käytetään nimeä epifania. Valon juhla epifania viittaa oikean uskon ja tiedon valkeuden antamiseen ihmisille.
Muinoin meillä Suomessa loppiaissäästä ennustettiin juuri alkunsa saaneen vuoden säitä. Jos loppiaispäivänä satoi lunta riittävästi hiiren jälkien peittämiseksi, oli vuodesta tulossa runsasluminen. Suuri lumituisku tiesi erityisen huonoa vuotta (kuinka käynee nyt?). Katso lisää enteistä täältä.
Pyhiä vietteli perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 31.12.2011
UUSIVUOSI ja sen AATTO
Hei kaikki te pikku naaperoiset siellä. Päivä pitenee jo humisten, sillä päivän pituus on jatkunut Tapaninpäivästäkin jo 14 minuuttia ja joulukuun 22. päivän talvipäivänseisauksestakin 17 minuuttia. Ja Auringon säteilyteho on Oulun korkeudella tuplaantunut. Tässä alla aluksi nuo kriittiset "mitat" Oulusta:
Päivän pituus: 03:52
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:50
Porvarillinen hämärä alkaa: 09:01
Auringonnousu: 10:25
Auringonlasku: 14:18
Nauttinen hämärä alkaa: 15:41
Astronominen hämärä alkaa: 16:53
Auringonkorkeus 2°16 keskipäivällä klo 12:21
Auringon deklinaatio: -23°01
Auringonkorkeus -27°22, atsimuutti 273°54 (UTC 17:23)
Auringon säteilyteho 4 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30
ja Lieksasta:
Päivän pituus: 04:42
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:46
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:52
Auringonnousu: 10:04
Auringonlasku: 14:46
Nauttinen hämärä alkaa: 15:58
Astronominen hämärä alkaa: 17:04
Auringonkorkeus 3°42 keskipäivällä klo 12:25
Auringon deklinaatio: -23°01
Auringonkorkeus -27°09, atsimuutti 272°30 (UTC 17:24)
Auringon säteilyteho 17 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30
ja Helsingissä:
Päivän pituus: 05:59
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:30
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:27
Auringonnousu: 09:24
Auringonlasku: 15:23
Nauttinen hämärä alkaa: 16:20
Astronominen hämärä alkaa: 17:17
Auringonkorkeus 6°56 keskipäivällä klo 12:23
Auringon deklinaatio: -23°01
Auringonkorkeus -27°33, atsimuutti 271°19 (UTC 17:24)
Auringon säteilyteho 69 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Helsinki, latitudi 60°10, longitudi 24°58
Ja sitten uudenvuoden juhlintaan:
Meillä Suomessa uudenvuoden tärkeimpiä tapahtumia nykyisin on paukkuvien valoilmiöiden tuottaminen kanssaihmisten ja silmälääkäreiden suureksi riemuksi. Alkujaan tämä tapa, siis ilotulittaminen, ei silmien puhkominen, on peräisin kaukaa Kiinan maasta. Siellä sen tarkoituksena oli muinoin karkottaa pahat ja riivaavat henget.
Meillä näitä ns. ilotulitteita saa ampua vain uudenvuodenaaton ja -päivän välisenä aikana iltakuudesta aamukahteen (31.12. klo 18.00 -1.1. klo 02.00), mikäli paikkakunnan pelastuslaitos ei ole käyttöä kyseisellä alueella kieltänyt erikseen. Pahoja henkiä niillä ei enää karkoteta, mutta liian aikaisella tai liian myöhään jatkuvalla paukuttelulla ja postilaatikoiden räjäyttelyllä kylläkin nostatetaan pahaa henkeä :). Ja perisuomalainen JUNTTI ei suojalaseja käytä niin kauan, kuin silmiä on kaksi jäljellä, eikä suojakäsineitä, jos sormia on vielä lähelläkään kymmentä...
|
Ilotulitteita saa muuten ostaa ja myydä 27.12. alkaen aina uudenvuodenaattoon asti. Yksinomaan pamahtavat riemupaukut, kuten mm. ns. kiinalaiset ja tykinlaukaukset, kiellettiin joskus viime vuosikymmenen puolivälissä. Lisäksi uudellevuodelle 2007 sovittiin pienten ja halpojen, ns. pikkupoikamallien, myynti lopetettavaksi, koska niistä ei ole juuri visuaalista iloa mutta sitäkin enemmän harmia vanhemmille, naapureille ja terveydelle. Kuitenkin tämä herrasmiessopimus rikkoutui monen ilotulitemaahantuojan kohdalla suuremman hyvän ja ilon eli rahanhimon takia, että silleen! Nyt säännökset tiukentuivat lisää ja mm. ns. kissanpierut poistuivat valikoimista ja monet suuret raketit. Mutta toisaalta räjähdemäärää kasvatettiin 200 g:stä 1000 g:aan. Monille koti- ja villieläimille uusivuosi on melkoisen kova paikka, sillä monetkaan eivät ole tottuneita paukutteluun ja välähdyksiin. Varsinkin pamahdukset tuntuvat rasittavan kotieläimiä suuresti. Meidän Urholandian perinteiseen uuteenvuoteen ovat kuuluneet em. ilotulitusten lisäksi myös kansallisruoan eli nakkien syönti, ennustaminen tinaa valamalla ja toki monelle myös pikku napanterit. Uudenvuodenyönä ravintolat ovat täysinäisiä ja ohjelmaa ja tansseja järjestetään. Uudenvuoden perinteeseen kuuluu toki kaikille urhoille myös tasavaltamme ykkösnaisen uudenvuoden puhe! Venäläisten herra Pakkasukko (Дед Мороз) tuo uudenvuodenlahjoja sinisissä tai harmaissa trikoissaan Lumitytön elikkäs Snegurotskan kanssa, ja ennen uutta vuotta kaupoissa on kuhinaa kuin Suomessa ennen joulua. Viime aikoina Pakkasukkokin on alkanut esiintyä suomalaisittain punaisessa nutussa. Ja jos nyt joku valopää siellä sanoo, että punainen Joulupukki on Amerikkalainen Coca-Cola -pukki, niin pitänee minun nyt sitten valistaa teitä, oi rakkaat lukijani, siitäkin (huoh!): |
|
Nykyinen "ameriikkalaisluukkinen" punainen, pömppömahainen valkoparta vanha ukki syntyi 79 vuotta sitten herran vuonna 1931, mutta ko. pukki syntyi todellakin suomalaisten elikkäs urholandiaanien voimin vastoin monien parempaa LUULOA.
|
|
Alkujaan ahvenanmaalaisperuinen taiteilija Haddon Sundblom ( Haddon Sundblom syntyi 22.6.1899 Michiganissa ja varttui Chicagossa. Hänen isänsä Karl Wilhelm muutti vuonna 1882 siirtolaisena Föglöstä Ahvenanmaalta USA:han. Sundblom kuoli vuonna 1976.) piirteli Coca-Colan joulumainoksia ja loi samalla omasta kotoisasta ruskeaturkkisesta joulupukistamme hieman värikkäämmän ja mainoksista paremmin erottuvan pukkihahmon, jota on sen jälkeen kutsuttu monissa piireissä Coca-Cola-pukiksi. Tämä uusi luomus on näytillä mm. Louvren taidemuseossa Ranskassa. Haddonin isä oli muuten Ahvenanmaan Föglöltä ja äiti länsinaapuristamme Ruotsista. Itse Haddon syntyi Michiganissa ja varttui sitten myöhemmin Chicagossa. Tämä uusi pukki ensiesiintyi suurelle yleisölle herran vuonna 1931 useiden suurten amerikkalaislehtien sivuilla hiukan ennen joulua. Siis jopa National Geographissa! Esikuvana Sundblomin pukille oli hänen pirtsakka vanhemman puoleinen ystävänsä Lou Prentiss. Myöhemmin pukki sai lisäpiirteitä taiteilijasta itsestään, samoin muista Pohjoismaalaisista. |
|
Kuva: Haddon Sundblomin joulupukki lelumaailmassa |
Jopa vuoden 2007 joulupostimerkki olikin hiukan erilainen kuin tavallisesti. Posti esitteli siinä sen ihka oikean suomalaisen joulupukin, jonka ahvenanmaalainen Haddon Sundblom on luonut! Tässä kuva tuosta kuuluisasta postimerkistä:
Aluksi Haddon aikoi seurata isänsä jalanjälkiä rakennusalalla, mutta onneksi hän pian päätti kuitenkin omistautua taideopinnoille. Niinpä Haddon avasi kuin avasikin 1920-luvulla mainosateljeen Chicagossa. Hänen palveluksiaan käytti tuolloin moni yritys erilaisissa mainostehtävissä. Mutta sitten vuonna 1931 häntä pyydettiin tekemään täysin erilainen joulumainos Coca-Cola -yhtiölle. Haddon päätti jostakin syystä muuttaa siihen asti vaatimattoman näköisen, harmaa- tai ruskeaturkkisen joulupukin ulkonäköä. Hän loi tämän pelottavankin näköisen vanhan hahmon sijaan iloisen, punaposkisen ja valkopartaisen "vanhan ukin". Tämän myötä hän loi uuden pysyvän joulun symbolin.
Jatkossa Haddon tekikin sitten joka jouluksi uuden joulupukkiversion. Viimeisen joulupukkinsa Haddon kynäili Coca-Colalle joskus 1960-luvun puolivälissä. Mutta Coca-Cola -pukin perinteet elävät yhä ja kuvia käytetään edelleen myös noissa virvoitusjuomamainoksissa ja jopa limupulloissa. Tämän vuonna 2007 julkaistun ahvenanmaalaisen joulupostimerkin kuva (kuva yllä) on siis Haddon Sundblomin piirtämä. Joulupostimerkin eli virallisesti Julpost 07, arvo on 0,55 €. Postimerkkiä voitiin käyttää joulutervehdysten postittamiseen Ahvenanmaalla, Manner-Suomeen ja Ruotsiin rajoitetun ajan marras- ja joulukuussa 2007. Mutta tämä tästä jälkijoulustelusta tällä erää!
Kiinassa vuodenvaihe on silloin, kun aurinkomme on siirtynyt Aquariuksen eli Vesimiehen tähtikuvioon. Tämä tapahtuma on talvipäivänseisauksen ja kevätpäiväntasauksen välillä. Vuosilukua ei lasketa tietystä tapahtumasta, vaan vuodet seuraavat toisiaan kuudenkymmenen vuoden jaksoissa. Vuosien nimet määräytyvät ”taivaallisen kannan” ja ”maallisen haaran” merkkien yhdistelmistä.
Meillä kristityillä vuosi vaihtuu eri aikana kuin juutalaisilla tai islaminuskoisilla. Juutalaisilla vuosi vaihtuu syyspäiväntasauksen tienoilla. Heidän muinaisten kertomustensa mukaan maailma luotiin 7.10. vuonna 3761 eKr. laskettuna juliaanisen kalenterin mukaan se, siis. Kristillisessä perinteessä uusivuosi on muun muassa Jeesuksen ympärileikkaamisen muistopäivä. Islamilaisessa maailmassa ajanlasku aloitettiin 16. päivänä heinäkuuta vuonna 622, jolloin profeetta Muhammedin sanotaan paenneen Medinasta.
Ja älkäähän lopuksi unohtako valehdella itsellenne taas kerran perinteiseen tyyliin vuoden vaihtuessa uuteen ja parempaan! Lupauksia tehdessäänhän moni meistä on itselleen prikulleen yhtä rehellinen kuin tyypillinen poliitikko ennen vaaleja äänestäjilleen!
Hyvät vuodenvaihteet teille kaikille, pitäkäähän suojalasit silmillä ja korkki tiukasti kiinni pullonsuussa, jos paukutella aiotte! Ja tietysti parempaa ja komiampaa Uutta Vuotta 2012!
Aatostelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 25.12.2011
Tapaninpäivän 26.12. pituus
Tässä taas TÄHDELLISIÄ datoja Tapaninpäivästä Oulun toimituksen koordinaateista:
Päivän pituus: 03:38 (päivä
pidentynyt noin 4 minuuttia)
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:50
Porvarillinen hämärä alkaa: 09:03
Auringonnousu: 10:29
Auringonlasku: 14:07
Nauttinen hämärä alkaa: 15:34
Astronominen hämärä alkaa: 16:46
Auringonkorkeus 1°58 keskipäivällä klo 12:18
Auringon deklinaatio: -23°22
Auringonkorkeus 2°08, atsimuutti NaN°NaN (UTC 10:00)
Auringon säteilyteho 2 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30
Vastaavat tiedot Lieksan toimituksesta:
Päivän pituus: 04:31
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:47
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:53
Auringonnousu: 10:07
Auringonlasku: 14:38
Nauttinen hämärä alkaa: 15:52
Astronominen hämärä alkaa: 16:58
Auringonkorkeus 3°22 keskipäivällä klo
12:22
Auringon deklinaatio:
-23°22
Auringonkorkeus 3°37,
atsimuutti NaN°NaN (UTC 10:00)
Auringon säteilyteho 13 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30
Ja Espoossa:
Päivän pituus: 05:46
Nauttinen
aamuhämärä alkaa: 07:33
Porvarillinen hämärä alkaa: 08:30
Auringonnousu:
09:29
Auringonlasku: 15:16
Nauttinen hämärä alkaa: 16:14
Astronominen hämärä alkaa: 17:12
Auringonkorkeus 6°22 keskipäivällä klo
12:22
Auringon deklinaatio: -23°22
Auringonkorkeus 6°07, atsimuutti
175°01 (UTC 10:00)
Auringon säteilyteho 59 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30
Niin, tuossa yllä olevissa taulukoissa esiintyy muutamia kenties outojakin termejä, mm. porvarillinen hämärä. Mitähän se moinen termi oikein tarkoittaa? Onko kyseessä kenties oma hämäräkäsite porvaristolle ja oma muulle rahvaalle? No, tässäpä hiukan lisädetaljeja:
Ajattelun aihetta tähtitieteili perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 25.12.2011
Joulupäivä 25.12.
No jokos kinkun kulma on syötynä? Onkos kaikki lahjat annettu ja saatu? Nyt siis aamuksi joulukirkkoon!
No mutta laitetaanpas tähän joitakin TÄHDELLISIÄ datoja joulupäivästä Oulun toimituksen partaveitsenterävästä atomikellosta kaapattuna:
Päivän pituus:
03:37
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:50
Porvarillinen hämärä alkaa: 09:03
Auringonnousu: 10:29
Auringonlasku: 14:07
Nauttinen hämärä alkaa: 15:34
Astronominen hämärä alkaa: 16:46
Auringonkorkeus 1°56 keskipäivällä klo 12:18
Auringon deklinaatio: -23°23
Auringonkorkeus -47°41, atsimuutti 343°59 (UTC 22:00)
Auringon säteilyteho 2 W/m2 keskipäivällä
Niin, kaikki muu, siis tärkeämpi, onkin jo mainittuna tuossa alempana ja täällä..
Ajattelun aihetta tähtitieteili perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 23.12.2011
Aatontaikaa...
- Jouluaattona tapahtunutta -
Heipsatirallaa kaikelle kansalle! Onkos täällä kilttejä lapsia? Aattona on taas se päivä, kun on aika vierailla läheisten haudoilla, ostaa viimeistään nyt se joulukuusi, koristella se, ottaa joulupukki vastaan, avata lahjapaketteja ja kaivaa kinkku jääkaapin perukoilta, kaupan kylmäaltaasta tai uunista ruokapöydän keskipisteeksi.
Niin muuten, ikinuori tasavallan presidentti Tarja Halonen täyttää jouluaattona 68 vuotta! Onnea sinne presidentinlinnaan ja Hyvää Joulua ja antoisaa Uutta Vuotta! Olkoon tämä joulunaika rauhallinen ja kaikella kansalla hyvä tahto, jotta presidenttimmekin saa hyvin ansaitun, muutaman päivän lepotauon.
Presidenttimme lisäksi jouluaattona 24.12. on syntynyt myös muinainen Englannin kuningas John Lackland, joka Ranskanmaalla tunnettiin nimellä Jean Sans Terre ja meillä Suomessa Juhana Maaton. Hän tosin syntyi jo 845 vuotta sitten herran vuonna 1166 ja oli toimissaan tunnettu saamattomana julmurina, päinvastoin kuin oma presidenttimme.
Koko kansan "Klasu", Klaus Untamo Järvinen, levyraadista viimeistään tutuksi tullut musiikkimies viettää myös syntymäpäiväänsä tänään. Klasu täyttää kokonaista 75 vuotta! Onnea!
Jouluaatto tunnetaan myös surullisista tai ikävistä asioista, sillä 146 vuotta sitten, vuonna 1865, Yhdysvaltojen sisällissodan etelävaltioiden upseerien kuppikunta perusti pahamaineisen ja vuosikymmenien saatossa julmuuksia tahkonneen Ku Klux Klanin.
Ajattelun aihetta historioi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 22.12.2011
Joulu
Enää kaksi yötä jouluaattoon ja kolme Jouluun! Viimeistään nyt on lapsosten syytä tarkistaa kenties kielteistä kantaansa joulupukin olemassaolosta, ihan vain varmuuden vuoksi. Jospa sittenkin...
Mutta Joulun varsinainen sanoma on kuitenkin jotain aivan muuta. Joulun historia alkaa siitä, kun noin 2000 vuotta sitten Juudean Betlehemissä nuori nainen synnytti poikalapsen. Synnytys tapahtui tallissa, ja evankeliumin kertomuksen mukaan vain kolme kaukaa tullutta viisasta miestä (jotka olivat tähtientutkijoita) ja muutama paimen panivat merkille tämän tapauksen. Tämän vuoksi varhaisimmat kristityt eivät viettäneet tapahtuman muistojuhlaa eivätkä liioin säilyttäneet kristilliselle kirkolle tietoa Vapahtajan syntymän tarkasta ajankohdasta. Ja niinpä tietyissä piireissä keskustelua tuosta tarkasta ajankohdasta on aika ajoin viriteltykin...
Kuva: Joulukortti kaikelle kansalle!
(Photo © Juha Räty,
JR-Studio,
Oulu)
Tiesittekös muuten, että kotoisen oloinen sana Joulu periytyy ruotsin kielen sanasta jul. Suomen joulu-sana tarkoittaa kielitieteilijöiden mukaan pakanallista juhlaa. Joulu syntyi sinällään kuitenkin puhtaasti kirkollisena juhlana. Kun kristinusko saavutti germaanikansat, Kristuksen syntymäjuhla sai nimensä niiden kansojen vanhasta keskitalven juhlasta, Jul-juhlasta. 1100-luvulla myös meidän esi-isämme oppivat tuntemaan Vapahtajan syntymäjuhlan. Joulu on kuitenkin maallistunut varhain ja ehkä tässä piilee sen voima. Maallistuessaan Joulu on mukautunut eri aikojen erilaisiin yhteiskuntiin.
Vanhan suomalaisen perinteen mukaan oli 1.11 - tai sitä edeltävänä iltana - vietetty kekri vuoden suurimpia juhlia, ellei peräti suurin. Silloin juhlittiin samalla sekä sadonkorjuuta että uutta vuotta. Kekri kulki pitkään Joulun rinnalla, mutta väistyi kuitenkin vähitellen kristillisen kirkon vallan vakiintumisen myötä. Kristillisessä kirkossa tosin ensimmäisillä vuosisadoilla kristityt juhlivat lähinnä vain pääsiäistä, Jeesuksen kuoleman ja jälleensyntymän juhlaa. Olihan pääsiäinen toki myös juutalaisten suurin juhlapäivä.
Kristityiltä kului satoja vuosia aikaa asettaa Kristuksen syntymä kalenteriimme sen nykyiseen ajankohtaan. Perinteen mukaan Maria synnytti Jeesus-lapsen 25. päivänä, mutta kuukaudesta päästiin yhteisymmärrykseen virallisesti vasta vuonna 320 jKr. Katoliset kirkkoisät valitsivat tuolloin kuukaudeksi joulukuun, mitä on selitetty eräissä piireissä myös sillä, että näin voitiin korvata roomalaisten pakanallinen ``voittamattoman auringon syntymäpäivä'' eli dies natalis solis invicti ja kelttien ja saksien joulu. Niinpä vuonna 354 jKr vietettiin Roomassa ensimmäisen kerran joulukuun 25. päivää siten, kuin me sitä tänään vietämme. Tuosta vuodesta alkaa siis kristillisen joulunvieton historia. Jos me laskemme Joulun viettämisen alkaneen tuona vuonna, se on tasan tarkkaan 1656 vuotta vanha juhla.
Monet kekrin perinteet, kuten kinkku, juomat ja ennustukset, ovat myöhemmin siirtyneet joko joulunviettoon tai nykyiseen uuteen vuoteen. Tämä edellä mainittu kinkku onkin aika vekkuli alkuperältään; jotkut jäljittävät sen kantamuodoksi pohjoismaisen Odinin porsaan, joka syötiin Odinin kuolleille sankareille järjestämissä pidoissa. (En ole vielä saanut kuitenkaan selville tarkemmin sitä, olivatko syöjät näissä juhlissa siis kuolleita jo ennen juhlimista, öhöm.) Tämän Odinin juhlien juoman eli siman historia on siirtänyt nautittavaksi vappuna eli liki puoli vuotta eri aikaan (mutta väliäkös hällä, hyvää se on silloinkin munkkien ja tippaleipien kera). Lisäksi myös esimerkiksi Pellon jumala seisoo yhä joulupöydässä, sen joululeivässä, jonka jotkut yhä koristavat viljatähkin.
Pikku hiljaa 25. joulukuuta sai laajempaa kannatusta joulun virallisena päivänä, kunnes vuonna 529 jKr siitä tuli yleinen juhlapäivä. Konstantinopolista hallinnut kristitty keisari Justinianus kielsi tuolloin työn ja kaupanteon kaikilta, paitsi kokeilta, leipureilta ja vastaavilta. Bragan kirkolliskokous kielsi vuonna 563 jKr paastoamisen joulupäivänä, ja neljä vuotta myöhemmin Toursin kirkolliskokous julisti 25. päivän ja sitä seuraavat kaksitoista päivää pyhäksi juhla-ajaksi. Tämä kehitys alkoi siis siitä, että vuoden 525 tienoilla joulun ajankohtaa ryhdyttiin arvioimaan tiede- ja papistopiireissä. Kun neljä vuotta myöhemmin 529 jKr päädyttiin päivämäärään 25.12., päädyttiin monen nykyisen tutkijan mukaan väärään vuoteen heiton ollessa 4 - 6 vuotta. Olipa vuosi sitten oikea tai väärä, siitä alkoi kuitenkin suurelle osalle ihmiskuntaa uusi ajanlasku. Lähestulkoon jokainen suomalainen ja monet muutkin ihmiset (vaikka ovatkin ulkomaalaisia, joka ei siis ole heidän vikansa; toim. huom.) laskevat oman syntymänsä ja kaikki tapahtumat ajallisesti suhteessa tuohon päivään. Ja nuorimmaisille lukijoille tiedoksi, että esim. merkintä 512 jKr. tarkoittaa samaa kuin ateistipiirien väen väkisin ko. merkkaustavan syrjäyttäjäksi tyrkyttämä 512 jaa.
1500-luvulla John Calvin, Roomalais-katolisen kirkon pappi, yritti suorittaa uskonpuhdistusta kristillisten juhlapäivien suhteen. Erityisesti vanha testamentti varoittaa omaksumasta pakanallisia tapoja (5. Moos 12:30, Jer. 10:2), joilla näyttää olleen vaikutuksensa vapahtajamme syntymän juhlapäivän viettoon tai ainakin sen ajankohtaan. Myös Martti Luther vastusti Joulua kiivaasti, samoin puritaanit Yhdysvalloissa; Joulu oli 1600-luvulla jopa laiton mm. Bostonissa muutaman vuosikymmenen ajan.
Mutta eihän se Joulu ole mikään paha juhla; sehän on Kristuksen syntymäpäivä ja tottahan on parempi juhlistaa sitä kuin jättää juhlistamatta...kaikesta maallistumisestaan huolimatta Joulu on pysynyt Vapahtajamme syntymäjuhlana. Sen ydinsanomat "Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja" sekä " Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa ja maassa rauha, ihmisillä hyvä tahto" sävyttävät myös nykyistä joulua kaiken tavarahössötyksen keskellä.
Näin Raamattu kertoo Matteuksen evankeliumissa:
Kun Jeesus oli
syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä
tietäjiä. He kysyivät: "Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on
syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan
hänelle kunnioitustamme." Kuullessaan tästä kuningas Herodes pelästyi,
ja hänen kanssaan koko Jerusalem. Hän kutsui koolle kansan ylipapit ja
lainopettajat ja tiedusteli heiltä, missä messiaan oli määrä syntyä.
"Juudean Betlehemissä", he vastasivat, "sillä näin on
ilmoitettu profeetan kirjassa:
Sinä, Juudan Betlehem, et ole suinkaan vähäisin heimosi valtiaista,
sillä sinusta lähtee hallitsija, joka on kaitseva kansaani Israelia."
Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä juurta jaksain
selville, milloin tähti oli tullut näkyviin. Sitten hän lähetti heidät
Betlehemiin. "Menkää sinne", hän sanoi, "ja ottakaa asiasta
tarkka selko. Kun löydätte lapsen, niin ilmoittakaa minulle, jotta minäkin
voisin tulla kumartamaan häntä." Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät
matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän
edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi
siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. He menivät
taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen
kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja:
kultaa, suitsuketta ja mirhaa.
Joulun ja varsinkin
sitä edeltävän ajan viettoon kuuluu nykyisin muitakin tapoja, kuten esimerkiksi
pikkujoulu. Pikkujoululla on itse asiassa juuret adventin vietossa; adventista alkoi Kristuksen odotus ja paasto, joka päättyi jouluna.1800-luvulla adventtia kutsuttiin
joissakin tilanteissa pikkujouluksi. Varsinaisen nykyisen kaltaisen pikkujoulun vietto alkoi
muodostua jonkinlaiseksi tavaksi Helsingissä ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
Esikuvana pikkujoululle pidetään yllättäen koulujen kuusijuhlia. Ennen toista maailmansotaa
tämän kaltaisesta viattomasta pikkujoulusta käytettiin yleisesti nimeä puurojuhla.
Kotien pikkujoulu taasen juontuu tavasta, jonka mukaan
Tuomaan päivänä,
joka on aina joulukuun 21. päivänä (eli siis eilen), saa ruveta maistelemaan itse pantua olutta. Ruotsissa Tuomaan päivän iltaa kutsuttiin
yleisesti pikkujouluksi. Ajan saatossa tämä perinne muuttui Lucia-juhlaksi, joka edelleen muistuttaa suomalaista
pikkujoulua.
Työpaikoilla vietettävät pikkujoulut sen sijaan muodostuivat perinteeksi vasta 1920-luvulla ylioppilaiden toimiessa taas jälleen kerran tiennäyttäjinä; adventin aikaan vietetyistä ylioppilaskuntien syyskauden viimeisistä illanistujaisista muotoutui pikkuhiljaa nykyinen pikkujoulu. Usean lähteen mukaan mm. Kone Oy oli ensimmäisiä yrityksiä Suomessa, jossa tätä tapaa alettiin noudattaa. Ja tämän perinteen noudattaminen taitaa monille olla itse Joulua tärkeämpää, valitettavasti...
Ajattelun aihetta historioi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 22.12.2011
Talvipäivänseisaus 22.12.2011 klo 07:30
Talvipäivänseisaus on hetki, jolloin tuo planeettakuntamme "emo", äiti Aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla katsottuna alimmillaan taivaalla eli eteläisimmässä positiossaan. Se on näin ollen myös vuoden lyhin päivä! Niinpä olisikin ihan mukavaa ja jopa virkistävää, että vuoden pimeintä aikaa vaalentaisi lumipeitteinen, valkea maa. Ja niinpä tuo maa taitaakin olla valkohuntuinen lähes koko maassa!
Eri vuosina talvipäivänseisaus muuten ajoittuu aikavälille 20.–22. 12. Tämä aika tarkoittaa myös sitä, että Napapiirin pohjoispuolella Aurinko ei nouse lainkaan. Mutta kohti kevättä tästä kiiruhdetaan. Talvipäivänseisauksen jälkeen päivät alkavat pidetä alkuun kiihtyvällä nopeudella ja jo viikossa päivän pituus jatkuu merkittävästi! Päivän pituus on nyt sitten lyhimmillään ja Oulun toimituksemme atomikellon mukaan päivä on talvipäivänseisauksessa Oulun korkeudella 3h 35 minuuttia pitkä. Jo jouluaattona 24.12. päivän pituuteen on tullut minuutti lisää ja Tapanina 26.12. jo kokonaista 3 minuuttia. Ja vauhti eikun kiihtyy maaliskuulle saakka, jolloin pitenemisvauhti onkin suurimmillaan.
03:35
Nauttinen aamuhämärä alkaa: 07:49
Porvarillinen hämärä alkaa: 09:02
Auringonnousu: 10:29
Auringonlasku: 14:04
Nauttinen hämärä alkaa: 15:31
Astronominen hämärä alkaa: 16:44
Auringonkorkeus 1°54 keskipäivällä klo 12:17
Auringon deklinaatio: -23°26
Auringonkorkeus -47°43, atsimuutti 343°47
Auringon säteilyteho 2 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Oulu
Latitudi 65°01
Longitudi 25°30
Kristillisessä perinteessämme talvipäivänseisaus on omistettu apostoli Tuomaalle; "kuten Tuomaan usko oli heikoin, myös hänen päivänään auringonvalo on kaikkein lyhin". Lisää aiheesta löydät Kansanperinnetoimituksemme (klikkaa linkkiä!) sivuilta.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 18.12.2011
Kansainvälinen
siirtolaisten päivä 18.12.2011
-International Migrants Day-
4.12.2000 YK:n yleiskokous julisti Talous- ja sosiaalineuvoston suosituksesta joulukuun 18. päivän kansainväliseksi siirtolaisten päiväksi (päätöslauselma 55/93). Joulukuun 18. päivänä vuonna 1990 YK:n yleiskokous hyväksyi siirtolaistyöntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä suojelua koskevan yleissopimuksen. Päivän vieton tarkoituksena on korostaa siirtolaistyöntekijöiden ihmisoikeuksia. Arvioiden mukaan joka 35. henkilö maailmassa on siirtolainen, joten miettikääpä sitä!
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 12.12.2011
Lucian päivä 13.12.2011
- Lucia-traditio täyttää jo 62 vuotta -
Hyvää joulunalusaikaa vaan kaikille Teille Urho-klubin nettisivujen lukijat. Nyt 13.12. vietetään sitten Lucian päivää, eli päivää Pyhän Lucian muistoksi. Näin tapahtuu ennen kaikkea maamme länsirannikon ruotsinkielisessä kunnissa ja sangen uutena ilmiönä myös maamme suomenkielisillä alueilla. Päivänviettoperinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun pitäen kädessään kynttilää.
Luciaan liittyvät perinteet ovat lähtöisin Italiasta, mutta nykyisessä muodossaan perinne sai kuitenkin alkunsa itse asiassa Länsi-Götanmaalta 1700-luvulla ja levisi sieltä koko Ruotsiin, 1900-luvulla Ahvenanmaalle ja muille Suomen ruotsinkielisille alueille.
Suomessa Lucia-neito valitaan Folkhälsanin ja sanomalehti Hufvudstadsbladetin yhteistyöllä. Ne valitsevat ehdokkaat, joista valtakunnallinen Lucia-neito valitaan yleisöäänestyksellä. Äänestykseen liittyy toki myös keräys hyväntekeväisyydelle. Koko Suomen oma ja yhteinen Lucia-neito on valittu jo 62 vuoden ajan eli vuodesta 1949 saakka. Lucia-neito on siis jo 63. peräkkäinen laatuaan, eikä 62., kuten useimmissa lähteissä virheellisesti mainitaan! Itse asiassa meillä ensimmäisen kerran Lucia-neitoa valittiin jo vuosina 1930 ja 1931 Helsingin ruotsalaisen laulajainliiton järjestämissä juhlallisuuksissa. Silloinen lama saattoi olla esteenä perinteen syntymiselle, joten asiaan palattiin vasta sotien jälkeen 1949. Näin asiain ollessa nykyinen Lucia-neito on siis jo 65. Suomen Lucia!
Nykyisin uusi Lucia kruunataan vuosittain Helsingin Tuomiokirkossa ja hän osallistuu useisiin tapahtumiin. Tämän lisäksi useilla paikkakunnilla ja kouluissa valitaan omia Lucia-neitoja.
Tutkijat uskovat Lucian esikuvana olleen saksankielisten seutujen Christkindl - Kristuslapsi. Lucian päässä nähtävä kynttiläkruunu symboloi alun alkaen enkelin sädekehää; pyhä Luciahan oli sisilialainen neito, joka kärsi marttyyrikuoleman vuoden 300 tienoilla.
Lucia oli Legenda Aurean mukaan ylhäissyntyinen neito, jonka äiti oli vakavasti sairas. Tämä parani kuitenkin käytyään P. Agathan haudalla Cataniassa. Tästä kiitokseksi Lucia lupasi pysyä neitsyenä koko ikänsä. Hänen sulhonsa kuitenkin suuttui tästä ja ilmiantoi Lucian kristittynä viranomaisille, ja niinpä Lucia joutui oikeuden eteen ja tuomari määräsi kuulustelun jälkeen Lucian vietäväksi bordelliin. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu, vaikka tehtävässä oli 1000 miestä, vetohärkiä ja noitia. Tämän jälkeen Lucian päälle kaadettiin pikeä ja öljyä ja hänet sytytettiin tuleen, mutta Lucia säilyi vahingoittumattomana. Lopulta hänet surmattiin miekalla. Hyveellisyyttä siis lienee arvostettu aika kummallisella tavalla Sisiliassa tuohon aikaan???
Toisen tarinan mukaan eräs pakanallinen kosija oli ihastunut Luciaan tämän kauniiden silmien takia. Pakanallisen kosijan huomiosta suivaantuneena Lucia otti ja repi silmät päästään ja lähetti ne vadilla arvon kosijalle. Neitsyt Maria antoi kuitenkin Lucialle uudet silmät tämän hyveellisen teon takia. Tämän takia Lucia kuvataan usein myös silmäparin sisältävää vatia kantaen, hym.
Mainittakoon tässä nyt sitten vielä, että saraseenit ryöstivät aikoinaan Siracusan tuomiokirkosta Pyhän Lucian luut. Kun ryövätyt luut sitten palautettiin takaisin 1920-luvulla, ne lähetettiin siracusalaisten harmiksi Venetsiaan, ja Siracusassa on nyt pelkkä valokuva luista tuomiokirkon Lucia-alttarilla.
Palataanpa vielä hetkoseksi Lucian päivän viettoon! 1700-luvulla Lucian päivä levisi Länsi-Ruotsin kartanoihin ja yliopistopiireihin ja siihen liittyivät mm. juhlakulkueet ja hurjat kepposet. Ruotsi-Suomen suurvallassa kulkivat raitteja pitkin Lussiukot (lussigossarna), naamioidut ukot, joilla oli oivallista sen ajan tapojen mukaan pelotella vaikka villejä lapsia. "Lussi" saattoi tulla, ottaa ja viedä mukanaan esimerkiksi savupiipun kautta, jos teki kiellettyjä töitä, kuten paistoi leipää tai, mikä pahinta, jopa pullaa, kortinpeluusta nyt puhumattakaan! Moni aikuinenkin pelkäsi tosissaan Lussinyötä, joka oli vuoden pisimpiä; aina ei nukuttu silmän täyttä, huonolla omallatunnolla ainakaan! Eipä ollutkaan kummoinen ihme, että Erik XIV:llä katsottiin olevat huonot enteet elämälleen, koska hän oli syntynyt juuri tuona kohuttuna Lussinyönä.
Vuoden 2011 Lucia on 19-vuotias Nora Peltola Vihdistä. Hänet valittiin kymmenen loppukilpailuehdokkaan joukosta Suomen 65. Lucianeidoksi. Joulukuun 13. päivänä vastavalittu Nora-Lucia muine neitoineen kulkee alas Helsingin tuomiokirkon portaita ja siitä Finlandia-talolle.
"Natten går tunga fjätrunt gård
och stuva;kring jord,
som sol'n förlät,skuggorna ruva.
Då i vårt mörka hus,
stiger med tända ljus,
Sankta Lucia, Sankta Lucia.
Natten var stor och stumnu hör!
det svingari alla tysta rumsus som av vingar.
Se, på vår tröskel stårvitklädd
med ljus i hår Sankta Lucia,
Sankta Lucia.
...jne...
| Tämän
Luciakulkueen yhteyteen liitetty laulu, tuossa
yllä oleva "Sankta Lucia", on muuten alun perin napolilainen
venelaulu, joka kertoo Napolin satamasta nimeltä - Santa Lucia! Ihan
totta, katso vaikka viereistä karttaa!
Se on siis alun perin kansanlaulu, joka ylistää - Napolinlahden ja sen sataman - kauneutta! Laulun nimellä ei siis ole foneettisen yhtäläisyyden lisäksi yhtikään mitään tekemistä Pyhän Lucian kanssa eikä ruotsinkielisillä sanoilla vastaavasti mitään kiinnekohtaa napolilaisen nurkkapatriotismin kanssa! Voihan Santa Lucia, en muuta sano! |
|
|
Kuva: Napolinlahtea omine Santa Lucioineen! |
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 10.12.2011
Ihmisoikeuksien päivä 10.12.2011
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin yleiskokouksessa juuri tänä samaisena päivänä, eli 10.12. vuonna 1948. Ja vuonna 1950 yleiskokous julistikin sitten ko. päivän ihmisoikeuksien päiväksi. Niinpä tämä päivä viettääkin nyt 61-vuotispäiviään. Ihmisoikeusjulistuksen laatiminen toisen maailmansodan jälkeen oli historiallinen askel ihmisoikeuksien suojelulle ja edistämiselle.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 8.12.2011
Jean Sibeliuksen päivä ja samalla suomalaisen musiikin päivä 8.12.2011
Tänään liputetaan ihka uuden juhlapäivän kunniaksi; tai eihän juhla sisällään uusi ole, mutta ennen vuotta 2009 ei sen kunniaksi ole virallisesti tarvinnut liputtaa. Niin Johan Julius Christian Sibelius syntyi 8.12.1865 Hämeenlinnassa. Hänen etunimensä olivat tuolloisille kanssaihmisille hiukkasen vaikeita, joten häntä kutsuttiin yleisesti "virallisella" Jean tai vielä kansanomaisemmalla Janne-nimellä (kotipiirissä). Hänen tyylisuuntansa voidaan sanoa olleen kansallisromantiikan.
Sibeliuksen päivän täydelliseksi nimeksi tulee Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä. Almanakkatoimisto reagoi viimein saatuaan runsaasti esityksiä Sibeliuksen liputuspäivän puolesta aina 1980-luvulta asti.
Tiesittekö muuten, että Sibelius on edelleenkin ainoa suomalainen, jonka kuoleman vuoksi YK:n yleiskokous on viettänyt hiljaisen hetken. Puheenjohtaja Sir Leslie Munro lausui muistosanat: "Sibelius kuului koko maailmalle. Musiikillaan hän rikastutti koko ihmissuvun elämää." Lisää aiheesta täältä.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 8.12.2011
Kansainvälinen siviili-ilmailun päivä 7.12.2011
YK:n yleiskokous julisti joulukuun 7. päivän kansainvälisen siviili-ilmailun päiväksi vuonna 1996 (päätöslauselma 51/33). YK:n siviili-ilmailun erityisjärjestö ICAO oli julistanut päivän jo vuonna 1992. Päivän vieton tavoitteena on tuoda esiin kansainvälisen siviili-ilmailun hyötyjä.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 5.12.2011
ITSENÄISYYSPÄIVÄ 6.12.2011
Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien, pari vuotta itsenäistymisen jälkeen. Tämän takia ylihuomenna vietämme itse asiassa itsenäisyyspäivän 92. vuotispäivää, vaikka olemmekin olleet itsenäisiä jo 94 vuotta. Moni kunnioittaa vielä päivää perinteisin tavoin; klo 18.00 kynttilät ikkunalle ja televisiosta Tuntematon Sotilas ja Linnanjuhlat sekä kenties juhla-ateria. Tai sitten ei enää nyky-EU -aikana korvaansa lotkauta...
Kuva: Itsenäisyyspäiväateria mallia 2009.
Tarkempaa tietoa tästä Marskin ateriasta
tästä.
(photo Juha Räty)
Itsenäisyyspäiviä on juhlittu presidentinlinnassa kuitenkin vain 82 kertaa tämä vuosi mukaan lukien. Jos ihmettelet miksi, lue syy siihen täältä. Muuten, nykyisin voimassa oleva laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä on vuodelta 1937. Sen mukaan päivä on palkallinen vapaapäivä, tai missä se ei ole mahdollista, on maksettava korotettua palkkaa kuten sunnuntaityöstä. Itsenäisyyspäivää ei siis saisi "tehdä sisään" kouluissakaan ilman erillistä korvausta, vaikka se tuntuu maan tapana olevankin. Itsenäisyyspäivä on myös virallinen liputuspäivä. Silloin liputus päättyy muista liputuspäivistä poikkeavasti klo 20.00.
Itsenäisyyspäivän vietto on siis lakiin perustuvaa. Sen mukaan:
1§ Suomen itsenäiseksi tasavallaksi julistautumisen muistoksi on joulukuun kuudetta päivää, jota tässä laissa sanotaan itsenäisyyspäiväksi, vuosittain vietettävä yleisenä juhla –ja vapaapäivänä.
Itsenäisyyspäiväksi lasketaan vuorokausi, joka alkaa kello kahdestakymmenestäneljästä sanotun päivän vastaisena yönä. Säännöllisessä kaksi- ja kolmivuorotyössä tämä vuorokausi voidaan kuitenkin laskea alkavaksi kuusi tuntia myöhemmin.
2§ Itsenäisyyspäivän sattuessa arkipäiväksi on työt virastoissa, tuomioistuimissa ja kouluissa sekä valtion, kuntien ja yksityisten laitoksissa, yrityksissä ja työmailla sinä päivänä keskeytettävä kuten sunnuntaina.
Työntekijän oikeudesta kieltäytyä tekemästä työtä itsenäisyyspäivänä olkoon vastaavasti voimassa, mitä työstä sunnuntaina on säädetty.
3§ Töiden keskeyttämisestä huolimatta on työntekijälle maksettava itsenäisyyspäivältä, jos se muuten olisi ollut työpäivä, täyttä työpäivää vastaava palkka. Jos työtä tehdään päivä-, tunti- tai urakkapalkalla, on palkan saamisen edellytyksenä kuitenkin, että työntekijä on ollut työnantajan työssä yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää lähinnä ennen itsenäisyyspäivää.
Urakkatyön tekijäksi katsotaan, kun kysymyksessä on ruumiillinen työ, se joka suoritetun työmäärän perusteella maksettavaa palkkaa vastaan on sitoutunut tekemään toiselle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena ja jota ei siinä ole pidettävä itsenäisenä yrittäjänä.
Urakkatyöstä lasketaan itsenäisyyspäivän päiväpalkka sen keskimääräisen päiväansion perusteella, mikä työntekijällä on ollut kuuden työpäivän aikana lähinnä ennen itsenäisyyspäivää, tai, jollei tätä perustetta voida käyttää, sen mukaan, mitä samanlainen työntekijä paikkakunnalla samaan aikaan yleensä saa.
4§ Työntekijälle, joka tekee työtä itsenäisyyspäivänä, on, vaikka itsenäisyyspäivä sattuukin arkipäiväksi, maksettava korotettu palkka niissä tapauksissa ja niiden perusteiden mukaan, kuin sunnuntaina suoritetusta työstä on säädetty.
5§ Itsenäisyyspäivänä ei ole lupa pitää markkinoita, toripäiviä eikä huutokauppoja.
6§ Työnantaja, joka jättää noudattamatta tämän lain määräyksiä töiden keskeyttämisestä itsenäisyyspäivänä, rangaistakoon (enintään sadalla päivä) sakolla, jollei ankarampaa rangaistusta ole muussa laissa säädetty.
Jos on ilmeistä, että työnantaja, vapautuakseen maksamasta palkkaa itsenäisyyspäivältä, on irtisanonut työntekijän, rangaistakoon häntä, niin kuin 1 momentissa on säädetty, ja velvoitettakoon työnantaja samalla, jos työntekijä sitä vaatii, maksamaan työntekijälle palkka itsenäisyyspäivältä."
Suomi itsenäistyi siis jo vuonna 1917, jolloin oli uskaliasta julistaa itsenäisyys, Venäjän vallankumouksen myllerryksessä. Mm. siksi itsenäisyyspäivää vietetäänkin juhlallisessa hengessä ja kiitollisuudella muistaen isänmaan puolesta taistelleita.
Vasta iltahämärän laskeutuessa juhlallisuudet alkavat ylioppilaiden soihtukulkueella. Soihtukulkue lähtee liikkeelle Hietaniemen hautausmaalta ja päättyy Senaatintorille, missä kuunnellaan juhlapuheita ja kuorolaulua.
|
Perinteisesti itsenäisyyspäivämme vietto alkaa virallisella puolella lipunnostolla Helsingin Tähtitorninmäellä. Lisäksi Helsingin Tuomiokirkossa pidetään klo 12.00 juhlajumalanpalvelus, johon tasavaltamme arvoisa presidentti perinteisesti saapuu. Puolustusvoimat juhlistavat päivää paraatilla jollakin varuskuntapaikkakunnalla, tänä vuonna Tampereella. Itsenäisyyspäivän seremonioihin kuuluu myös, että tuhansia reserviläisiä ylennetään, samoin ns. "kantapeikkoja". Ylväät ja vapaat Suomen liput kohoavat salkoihin korottamaan kansakuntamme ryhtiä ja virittävät kansalaiset itsenäisyyspäivän juhlamielelle. Illalla kello kuuden aikaan kotien ikkunoihin sytytetään kaksi kynttilää tuomaan lämpöä ja valoa pimeyteen. Ja seremonioista suurimpia on itsenäisyyspäivän vastaanotto linnassa, mikä lieneekin joko katsotuin tai ainakin katsotuimpia ohjelmia koko vuonna. Lähetystä seuraa tilastojen mukaan noin kaksi miljoonaa suomalaista vuosittain. Linnassa kekkuloi noin 2000 vierasta kuin sillit purkissa ja naiskutsuvieraiden asuja ja kampauksia arvostellaan kodeissa ja naistenlehdissä seuraavat viikot ennen joulua. |
|
|
Kuva: Ulkoroihu isänmaan kunniaksi (klikkaamalla saat suuremman kuvan, photo Juha Räty). |
Kansallista terapiaa, luulisin :) .
Viime vuosina Helsingin Hakaniemen torilla on vietetty köyhien itsenäisyyspäivän juhlaa, jossa vähäosaisille jaetaan
ruokaa ja vaatteita. Useat kansalaisjärjestöt viettävät omia itsenäisyysjuhliaan. Esim. partiolaiset vannovat sudenpentujen valan itsenäisyyspäivänä.
Itsenäisen Suomen tunnusmerkeistä tunnetuin on siniristilippu, joka liehuukin
monilla Urho-klubin sivuilla päivästä toiseen. Klubin lippuja EI lasketa
viimeistään auringonlaskun aikaan eikä muulloinkaan!
Lipun lisäksi muita itsenäisyyden tunnusmerkkejä ovat kansallislaulu ja vaakuna. Suomen kansallislaulun eli Maamme-laulun on säveltänyt Fredrik Pacius Johan Ludvig Runebergin runoon Maamme. Käännöksen suomeksi on tehnyt Paavo Cajander.
Juhlanviettotapoja
Meillä Suomessa itsenäisyyspäivä on rakenteeltaan hyvin perinteinen.
Meillä tämä juhla on muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna hyvin isänmaallishenkinen,
minkä huomaa mm. televisiosta tulevista sotaelokuvista. Lähes joka vuosi, kuten
nytkin, Väinö Linnan romaaniin perustuva Tuntematon sotilas, siis
se aito ja alkuperäinen,
esitetään televisiossa klo 12.50 kanavalla TV-2. Monille, myös allekirjoittaneelle, se on se päivän
pakollinen katseluelämys. Sen verran on oltava aikaa herkistyä isiemme
uhrauksille itsenäisyytemme puolesta! Aiemmin ja vielä nytkin sitä esitettiin itsenäisyyspäivänä myös elokuvateattereissa.
Lisää muistamisia voi harjoittaa vierailemalla sankarihaudoilla muistelemassa sodissa kaatuneita. Monesti haudalle asetetaankin kynttilä ja kunnan reserviläiset järjestävät sankarihautausmaalle kunniavartion.
Tapana on sytyttää kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunalle muistoksi jääkärien
vaarallisesta hankkeesta isänmaan vapauttamiseksi. Kahdella kynttilällä ilmaistiin aikoinaan turvallinen etappitalo, kun jääkäreiksi värväytyvät loikkasivat Ruotsin kautta Saksaan.
Jos kynttilöitä oli vain yksi tai ei yhtään, taloon ei ollut turvallista
saapua.
Itsenäisyytemme historiaa
Yksi ensimmäisistä henkilöistä, joka ajoi Suomen itsenäistymistä, oli nimeltään Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin. Hän oli suomalainen professori, valtiomies, autonomian puolustaja, oikeustaistelun johtaja ja liberaali uudistaja, jonka johtama hallitus (1905–08) antoi Suomessa ensimmäisenä maailmassa koko kansalle ääni- ja vaalioikeuden sekä sananvapauden, kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden, vuoden 1906 perustuslaissa.
Kuva: Kirja Suomen itsehallinto ja perustuslait, L Mechelin.
Kirjaa klikkaamalla pääset lukemaan tämän harvinaisuuden, josta on tiettävästi
olemassa vain kaksi säilynyttä kappaletta, toinen klubimme Urhojen hallussa
ja toinen Uppsalan yliopiston kirjastossa.
(Photo © Juha Räty, Kunniamme Päivät -museo,
Oulu)
Tämä L. Mechelin levitti laajasti käsitystä Suomesta Venäjästä erillisenä perustuslaillisena valtiona mm. teoksessaan Précis du droit public du Grand Duché de Finlande, jonka suomenkielinen laitos vuodelta 1903 on yllä olevassa kuvassa. Lisää tästä lähes kansallissankaristamme voit lukea HISTORIA-palstaltamme tästä linkistä.
Itselleen ottamansa vallan perusteella eduskunta nimitti Per Evind Svinhufvudin hallituksen. Hallitusta kutsutaan historiassa itsenäisyyssenaatiksi, josta ja sen antamasta julistuksesta kerrotaan lisää jälleen Historia-palstallamme.. Senaatin tärkein tehtävä oli Suomen itsenäisyyden turvaaminen. Itsenäisyyssenaatti antoi maan hallitukselle joulukuun 4. päivänä esityksen maamme hallitusmuodoksi. Esityksen mukaan Suomi oli täysin riippumaton tasavalta. Samana päivänä julkaistiin senaatin julistus Suomen kansalaisille. 6.12. 1917 eduskunta sai käsiteltäväkseen sekä porvareiden että sosiaalidemokraattien aloitteet itsenäistymisestä ja se johti sitten Suomen itsenäistymiseen.
Lisää tarinoita ja huomattavasti enemmän mielenkiintoisia yksityiskohtia itsenäisyydestämme löydät klubimme sivuilta tästä klikkaamalla!
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 5.12.2011
Kansainvälinen
vapaaehtoistoiminnan päivä 5.12.2011
- International Volunteer Day -
YK:n yleiskokous päätti julistaa vuonna 1985 joulukuun 5:nnen päivän kansainväliseksi vapaaehtoistoiminnan päiväksi. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta vapaaehtoistoiminnan tärkeydestä ja saada ihmisiä tarjoutumaan entistä enemmän vapaaehtoisiksi.
Kansainvälisen vapaaehtoistoiminnan päivää on tavallaan osana Vapaaehtoistoiminnan kansainvälistä viikkoa (1.12. - 7.12.2011, katso Kehitysvammaisten viikko), joka on perinteisesti vuosittain kalenterimme 49. viikko.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 2.12.2011
Kehitysvammaisten viikko 1. - 7.12.2011
Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistykset ja Me Itse -yhdistyksen alajaokset viettävät 1. – 7.12.2011valtakunnallista teemaviikkoa järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia.
"Vapaaehtoistoiminta voi olla monenlaista tekemistä tai yhteistyötä. Se perustuu vapaaseen ja omaan tahtoon auttaa muita tai jota kuta toista ihmistä. Vapaaehtoistoiminta voi olla tilapäistä ja kertaluonteista tai se voi olla säännöllistä ja pitkäaikaista toimintaa.
Vapaaehtoistoiminta antaa uusia kokemuksia. Saat tutustua monenlaisiin ihmisiin ja pääset mukaan toimintaan toisten kanssa. Vapaaehtoistoiminnasta ei makseta palkkaa. Ennen kaikkea vapaaehtoisuus on yhteispeliä."
Urho-klubin uutishuone 2.12.2011
Kansainvälinen
vammaisten päivä 3.12.2011
- International Day of Disabled Persons -
Kansainvälistä vammaisten vuosikymmentä vietettiin 1983-1992. Tämän vuosikymmenen päättyessä vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti 3:nnen joulukuuta kansainväliseksi vammaisten päiväksi (päätöslauselma 47/3).
Tämän päivän tarkoitus on lisätä vammaiskysymysten ymmärtämistä ja tukea vammaisten oikeuksia, hyvinvointia ja ihmisarvoista elämää. Lisäksi päivän vietolla pyritään tiedottamaan niistä hyödyistä, joita vammaisten osallistuminen sosiaalisen, poliittisen, kulttuuri- ja talouselämän kaikilla osa-alueilla tuottaa. Joka vuodella on oma teemansa, johon järjestettävät tapahtumat keskittyvät.
Käytännön esimerkin siitä, kuinka meillä Suomessa toimitaan vammaisten ja vanhusväestön hyväksi, löydät Nordean toiminnasta kertovasta artikkelistamme täältä. Kannattaa muuten lukaista, takaan sen!
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 1.12.2011
Perjantaina 2.12.2011 vietetään kansainvälistä päivää orjuuden poistamiseksi. Päivän vietolla muistetaan YK:n yleiskokouksen 2.12.1949 hyväksymää yleissopimusta ihmiskaupan ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi (UN Convention for the Suppression of the Traffic in Persons and the Exploitation of Others).
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 30.11.2011
Huomenna 1.12.2011 vietetään jälleen erästä vähemmän tunnettua YK:n teemapäivää, kansainvälistä AIDS-päivää.
Ensimmäisen kerran tätä kansainvälistä AIDS-päivää vietettiin tasan 23 vuotta sitten, 1.12.1988. AIDS on eräs maailman vakavimmista terveydenhoidon ongelmista, ja se on erittäin suuri ongelma erityisesti kehitysmaissa. Arvioiden mukaan noin 33, 4 miljoonalla ihmisellä maailmassa on HIV-tartunta. Vuonna 1988 epidemian jo ollessa levinnyt, päätettiin YK:ssa, että edes yhtenä päivänä vuodessa AIDS:in vaarojen ja uhkien tulisi olla maailman tiedossa. Tänä päivänä halutaan myös osoittaa solidaarisuutta, tukea ja sympatiaa AIDS:in uhreille ympäri maailmaa.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 29.11.2011
Talvisodan alkamisen muistopäivä 30.11.2011
Neuvostojohto muodosti 1. joulukuuta Otto Wille Kuusisen johtaman Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan Terijoen hallituksen vuoden 1918 sisällissodan jälkeen neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista. Neuvostoliitto ilmoitti tunnustavansa Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan hallituksen Suomen ainoaksi viralliseksi hallitukseksi, käyvänsä sotaa valkosuomalaisia kapinallisia joukkoja vastaan ja kieltäytyi neuvottelemasta Risto Rytin 1. joulukuuta muodostaman uuden hallituksen kanssa. Terijoen hallituksen asettaminen paljasti, että Neuvostoliiton tavoitteena oli vallata koko Suomi. Terijoen hallituksen piti toimia myös poliittisena hyökkäyskiilana, joka avaisi Puna-armeijalle tien Helsinkiin. Kävikin toisin ja ulkopuolinen uhka yhdisti suomalaiset luokkarajoista riippumatta puolustautumaan Neuvostoliittoa vastaan.
Aiheesta lisää tulossa...
Urho-klubin uutishuone 28.11.2011
29.11. vietetään jälleen erästä YK:n teemapäivää, tällä kertaa Kansainvälistä päivää solidaarisuuden osoittamiseksi Palestiinan kansalle.
YK:n yleiskokous julisti marraskuun 29. päivän kansainväliseksi päiväksi solidaarisuuden osoittamiseksi Palestiinan kansalle jo vuonna 1977 (päätöslauselma 32/40B), joten se on teemapäiväksi iäkäs. Lisäksi YK vahvisti vuonna 2007 toiveensa päivän viettämisestä näkyvästi eri jäsenmaissa. Päivän vieton taustalla on marraskuun 29. päivä vuonna 1947, jolloin YK:n yleiskokous hyväksyi Palestiinan jakoa koskevan päätöslauselman.
Urho-klubin uutishuone 26.11.2011
1. ADVENTTI 27.11.2011
Oi Te tietoa janoavat klubilaisemme sekä muut armoitetut maailman kansalaiset! Tiesittekö muuten, että tulevana sunnuntaina oleva ensimmäinen adventtisunnuntai on kavunnut maamme toiseksi suosituimmaksi juhlapyhäksi viimeisten viiden vuoden aikana? Kaikille tuttua "Hoosiannaa" saavutaan kailottelemaan kirkkoihin pilvin pimein; ainoastaan jouluaatto kerää kansaa tehokkaammin.
Suomessa ensimmäisen kerran herran vuonna 1807 esitetty saksalaisen Georg Joseph Voglerin säveltämä Hoosianna on tärkeä kirkollinen ja kulttuurinen perinne sekä meillä että länsinaapurissamme Ruotsissa. Itse asiassa Uudessa Testamentissa esiintyvä sana hoosianna on kreikkalainen muoto alun perin hepreankielisestä sanasta, joka oli avunhuuto kuninkaalle tai Jumalalle. Se tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "auta" tai "pelasta". Kuulostaakin todella uskomattomalta, että Suomen kirkon virsikirjaan (virsi 1) Hoosianna pääsi kuitenkin vasta vuonna 1986, vaikka se on ollut pitkään yksi suosituimmista virsistämme. Itse virsihän kyllä suomennettiin jo vuonna 1871!
Sen juuret ovat siis Ruotsin ja Suomen yhteisessä historiassa, koska tuo edellä mainittu säveltäjä kutsuttiin sävellystöihin Suomi-Ruotsin hoviin. Tämä hymni esitettiinkin ensi kertaa Ruotsissa vuonna 1795 säveltäjän itsensä säestäessä uruilla. Tukholmasta Turkuun hoosianna levisi nopeasti, ja Turun musiikillinen seura esitti sen tiettävästi ensimmäisen kerran jo edellä mainittuna vuonna 1807.
Käsinkirjoitettuna Hoosianna oli Pohjalaisen osakunnan laulukirjassa jo 1820 – 30-luvuilla. Hymniä esittäessään ylioppilaat käyttivät apunaan koululaisia. Vuonna 1890 Hoosianna julkaistiin Suomessa painettuna Richard Faltinin koraalikirjassa Kirkolle, koululle ja kodille. Alla onkin tuo tuttu jouluinen virtemme:
Koululaisten kuoro esitti Hoosianna-hymnin julkisesti Turussa vuonna 1858 ruotsin kielellä. Monilla paikkakunnilla tuli sen jälkeen tavaksi, että kansakoululaiset lauloivat Hoosiannan ensimmäisenä adventtina kirkossa. Richard Faltin sävelsi siihen juhlavan alkusoiton.
Adventti taas tulee sanoista adventus Domini eli Herran tuleminen. Ensimmäisenä adventtina 28.11. alkaa meillä myös uusi kirkkovuosi. Tämä muodostaakin mielenkiintoisen pikku yksityiskohdan, sillä edellinen kirkkovuosi loppui jo 21.11.2010! Meidän kirkkovuotemme kestää siis vain 51 viikkoa ja aika välillä 22.11.2010 - 27.11.2010 ei täten kuulu kirkkovuoteen ollenkaan! Adventtien jaksoon kuuluu kokonaista neljä adventtisunnuntaita, jolloin kirkoissa saarnataan Kristuksen tulemisesta. Neljäs adventtisunnuntai on omistettu lasta odottavalle Marialle.
Ja oikeastaan vasta ensimmäisenä adventtina olisi "protokollaan" sopivaa sytytellä jouluvaloja koristamaan lumisia (?) pihoja ja jouluisia ikkunoita. Joulun alusaikahan alkaa oikeastaan vasta juuri tuolloin! Vanha kansa tosin sanoi joulun kestävän Tuomaan päivästä Nuutin päivään eli joulukuun 21. päivästä tammikuun 13. päivään. Tämä aika oli alun alkaen tätäkin lyhyempi, sillä vanhassa kalenterissa tämä herttua Knud Lacardin muistopäivä oli jo tammikuun 7. päivä, mutta jo 1600-luvulla se siirrettiin tammikuun 13. päiväksi. Tämä Nuutin päivä on jostakin syystä jäänyt nykysuomalaisille aika lailla vieraaksi, ja niinpä meillä joulun on lopettanut sen sijaan loppiainen eli teofania (Jumalan ilmestyminen); tunnetaan myös nimellä epifania.
Loppiaisperinne on peräisin luultavasti niinkin kaukaa kuin 100-luvulta eKr. ja se onkin näin luultavasti joulua vanhempi kristillinen juhla. Loppiaista vietetään siis tammikuun 6. päivänä, jolloin joulukuusi viimeistään viedään ulos ja muutkin koristeet riisutaan. Toisaalta taas meidän omilla suomenruotsalaisillamme joulu kestää todella Nuutinpäivään saakka (13.1)!
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 26.11.2011
Kaamosaika alkaa Suomessa 27.11.2011
Meillä suomalaisilla, ainakin siis osalla, on yksi vuodenaika enemmän kuin eteläisemmillä serkuillamme - viides vuodenaika nimeltään KAAMOS. Tänä vuonna se alkaa 27.11. Utsjoella muutenkin melkoisesti eri lailla kuin viime vuonna; tuolloin Auringon puutteen lisäksi puuttui kosolti lämpöäkin! Pakkasta oli mitattu paikallisella virallisella sääasemalla hiumat -34 astetta Celciuksen asteikolla! Eikä moinen ole kuulemma ollut ollenkaan yleistä aikaisempina vuosina.
Jos Auringon valo ei taipuisi ilmakehässä ollenkaan, napapiirimme olisi sen alueen rajana, jossa Auringon keskipiste pysyy yhtenä päivänä vuodessa horisontin alapuolella. Pohjoisella napapiirillä tämä tapahtuu talvipäivänseisauksena eli siis 21. tai 22. joulukuuta. Samoin napapiiri olisi myös kesän yöttömän yön rajana. Nykyisin auringonnousu määritellään kuitenkin Auringon yläreunan, ei keskipisteen mukaan. Auringon suuri koko ja valon taipuminen saavatkin aikaan, että Auringon yläreunan mukaan määritellyn kaamoksen eteläraja on suunnilleen yhden leveysasteen verran napapiirin pohjoispuolella. Suomessa tämä raja kulkee hieman Sodankylän eteläpuolitse.
Urho-klubin uutishuone 26.11.2011
Päivä paloasemalla 26.11.
- Lähes 90% ei ole harjoitellut pelastautumista
tulipalosta -
Huomenna lauantaina 26.11.2011 yli 300
suomalaista paloasemaa (lisäystä viime vuodesta yli 30) jakaa perheille paloturvallisuustietoa ja opettaa
alkusammutustaitoja jopa perheen pienimmillekin.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 26.11.2011
26.11.2011 klo 14.45 on kulunut tasan 72 vuotta ns. Mainilan laukauksista. Nämä "laukaukset" johtivat Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen. Muutama päivä myöhemmin 30.11.1939 alkoi Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota.
Neuvostoliiton tiedotuksen mukaan 26. marraskuuta 1939 sen alueella sijaitsevassa Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut 13 harjoituksissa ollutta rajajoukkojen sotilasta Suomen puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen. Viimeisimpien tutkimusten ja vuonna 1990 Neuvostoliiton itsensä tekemän tunnustuksen mukaan Mainilan laukaukset olivat Neuvostoliiton lavastama tykistöisku Mainilan kylään, minkä tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä talvisodassa ja tekosyy aloittaa talvisota.
Kannattaa vielä huomata, ettei Mainila edes ollut Suomen tykistön kantaman sisällä, koska tykit oli armeijan johdon käskystä vedetty kauaksi rajalta. Syytösten takia Suomi tarjoutui välittömästi selvittämään tapausta yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa, mutta Neuvostoliitto sanoi yksipuoleisesti irti voimassa olleen hyökkäämättömyyssopimuksen ja aloitti sodan Suomea vastaan. Toimittajamme muistaa lapsuudestaan 1960-luvulta vanhempien ihmisten käyneen keskusteluja laukausten ampujasta ja mielipiteen kallistumisesta Neuvostoliiton syyllisyyteen, mikä siis myöhemmin osoittautuikin todeksi.
Neuvostoliiton Kansankansankomissaarien Neuvoston puheenjohtaja V. M. Molotov piti radiopuheen kolme päivää laukausten ampumisen jälkeen 29.11.1939. Tuo Molotovin lausunto kannattaa lukea tästä:
Urho-klubin uutishuone 24.11.2011
Älä osta mitään -päivä
25.11.2011
- Vuoden kulutuskriittinen kohokohta -
|
Pysähdypä sinäkin ajattelemaan jatkuvasti
kasvavaa kulutusta - onko siinä mitään järkeä? Tulisitko edes hiukan
vähemmällä krääsällä toimeen, vaikkapa edes yhden pikkiriikkisen
päivän? |
|
Miksi ostat sen mitä ostat? Voisitko olla ostamatta tai ostaa fiksummin? Älä osta mitään -päivä tarjoaa tukea ja ideoita uuden, ympäristölle ystävällisemmän kulutustyylin löytämiseen. Perjantaina 25.11.2011 on tarkoitus viettää vuorokausi hankkimatta tavaraa ja käyttämättä rahaa. Teemapäivä haastaa ihmiset punnitsemaan jokapäiväisiä ostovalintojaan, hallitsemaan ostoimpulssejaan ja muuttamaan käyttäytymistään pysyvästi ekologisemmaksi.
Älä osta mitään -päivän kampanjan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Luonto-Liitto yhdessä ympäristö- ja nuorisojärjestöjen kanssa.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 24.11.2011
Hyvää päivää jälleen arvoisat lukijani! Tiesittekö nyt, että 25. marraskuuta vietetään sellaista merkkipäivää, kuin kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi? Tämä päivä on edelleen yksi YK:n lukuisista uudehkoista teemapäivistä, joten klubimme nettitoimitus valistaa Teitä siitä seuraavasti:
Vuonna 1999 YK:n yleiskokous julisti 25. marraskuuta kansainväliseksi päiväksi naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi (päätöslauselma 54/134). YK on kehottanut hallituksia, kansainvälisiä järjestöjä ja kansalaisjärjestöjä järjestämään tänä päivänä aktiviteetteja, jotta ihmisten tietoisuus ongelmasta lisääntyisi.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 21.11.2011
VALTAKUNNALLINEN MIELENTERVEYSVIIKKO 21. -
27.11.
- LISÄÄ VUOSIA ELÄMÄÄN - LISÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN -
Mielenterveysviikon teemana on tänä vuonna Lisää vuosia elämään – Lisää elämää vuosiin.
Teemalla halutaan korostaa elämän tärkeyttä ja sen vaalimista vaikeuksien keskelläkin. Mielenterveysongelmiin liittyy tunnetusti riski eliniän lyhenemisestä itsemurhien ja fyysisten sairauksien johdosta. Sairaana ei aina jaksa huolehtia itsestään ja kunnostaan. Alkoholin liikakäyttö on yleistä, ja lisäksi eräät lääkkeet nostavat painoa. Psyykkisesti sairastuneen fyysisiin oireisiin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti ja apu jää joskus ajoissa saamatta.
Urho-klubin uutishuone 21.11.2011
MAAILMAN TELEVISIOPÄIVÄ 21.11.
-World Television Day-
Arvoisat lukijani! Kukapa teistä tiesi sen, että maanantaina 21.11. vietetään sellaista merkkipäivää, kuin Maailman Televisiopäivä? Tämä uskomattoman tuntuisella nimellä varustettu päivä on jälleen yksi YK:n lukuisista uudehkoista teemapäivistä, joten klubimme nettitoimitus valistaa nyt hiukan Teitä!
Vuonna 1996 YK:n yleiskokous julisti 21. päivän marraskuuta maailman televisiopäiväksi. 21.11. vuonna 1996 pidettiin YK:ssa ensimmäinen maailman televisiofoorumi (World Television Forum). Valtioita on kehotettu muistamaan päivää edistämällä rauhaa, turvallisuutta, taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä kulttuuria käsittelevien televisio-ohjelmien kansainvälistä vaihtoa.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 19.11.2011
TUOMIOSUNNUNTAI
- ALKAVA VIIKKO ON PAKANALLISTA AIKAA!!! -
Tiesittekö Te, arvoisat kansalaisemme, että kirkkovuosi loppuu NYT sunnuntaina, tuomiosunnuntaina, 20.11.2011? Tämän kirkkovuoden viimeisen sunnuntain nimikään ei ole aivan selkeästi kaikkialla sama, vaan se vaihtelee eri kirkoissa. Joissain kirkoissa puhutaan vain viimeisestä sunnuntaista ilman sen kummempia lisäyksiä, sen sijaan meillä Suomessa otettiin vuoden 1958 (hyvä vuosi se oli muutenkin) evankeliumikirjaan Ruotsin esikuvan mukaisesti nimitys tuomiosunnuntai.
Huh huh, onpas tuolle päivälle annettu todella pahaenteinen nimi! Toisaalta siitä käytetään myös nimitystä Kristuksen kuninkuuden sunnuntai. Nämä kaksi erilaista aihetta muodostavat kuitenkin kokonaisuuden: kirkkotaiteessakin Kristus viimeisen tuomion toteuttajana on kuvattu maailmankaikkeuden valtiaaksi (Khristos Pantokrator).
Virsi 158, jota kuulemma monissa kirkoissa tuolloin laulellaan, jyrähtää pahaenteisesti:
”Vihan päivä kauhistava! Sydänjuuret värähtää, kun on kaikki katoava…”
Tuon virren kirjoitti alkujaan joskus 1200-luvulla elellyt munkki Tuomas Celenolainen, jonka virren 1800-luvulla suomentanut August Ahlqvist käänsi hyiseen kosto-muotoon:
”Koston päivä on julma, suuri, silloin murtuu luonnon muuri, tietäjät näin lausui juuri.”
No takaisin nykyaikaan: ensi viikko, eli siis viikko 47 on sangan vaarallista aikaa, sillä se ei kuulu kristilliseen kirkkovuoteen lainkaan! Elämme siis ensi viikolla tavallaan "pakanallista" aikaa. Miksikö tuleva viikko ei kuulu kirkkovuoteen? Siksi, että uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista, eli tänä vuonna 27.11. ! Siinäpäs ihmettelette ja ...
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 19.11.2011
Urho-klubin uutishuone 19.11.2011
20. päivälle marraskuuta osuu itse asiassa kaksi YK:n uudehkoa teemapäivää, nimittäin LASTEN OIKEUKSIEN PÄIVÄ ja AFRIKAN TEOLLISEN KEHITTÄMISEN PÄIVÄ.
Lasten oikeuksien päivä oli ensimmäistä kertaa allakoissamme vuonna 2002. Päivämäärä 20.11. juontuu alun perin vuodelta 1959, kun Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi tuona päivänä kansainvälisen lastenavunjärjestön Unicefin aloitteesta Lapsen oikeuksien julistuksen. Tiesitkö muuten, että lapsilla on tämän julistuksen mukaan ihan ikiomat oikeudet? Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, joka takaa kaikille alle 18-vuotiaille muun muassa oikeuden omien mielipiteidensä ilmaisemiseen, koulunkäyntiin ja vapaa-aikaan!
Seuraavaa linkkiä klikkaamalla pääset lukemaan tämän lapsen oikeuksien julistuksen kokonaisuudessaan. Pyydämme täällä toimituksessa kauniisti, että voisittekohan mitenkään myös käydä lukemassa sen? Kannattaisi siis!
Samalle päivämäärälle sattuu otsikon mukaisesti toinenkin teemapäivä. YK:n yleiskokous nimittäin julisti marraskuun 20. päivän myös Afrikan teollisen kehittämisen päiväksi 22.12.1989 (päätöslauselma 44/237). Päivän tarkoituksena on vahvistaa kansainvälisen yhteisön sitoutuneisuutta Afrikan teolliseen kehittämiseen.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 19.11.2011
Marraskuun 18. päivä, Ravintolapäivä, kannustaa yksittäisiä ihmisiä, kaveriporukoita, järjestöjä – ketä tahansa – toteuttamaan unelmansa omasta ravintolasta. Osallistumalla Ravintolapäivään elävöität omaa ympäristöäsi ja osallistut aktiivisena toimijana oman elinmiljöösi kehittämiseen.
Päivän ajaksi sadat ihmiset ympäri Suomea perustavat omia ravintoloitaan koteihinsa - mielikuvitustaan hyödyntäen. Alkoholin anniskelun suhteen pitää kuitenkin noudattaa olemassa olevia lakeja, kysehän on kuitenkin ruokaravintoloista!
Urho-klubin uutishuone 17.11.2011
Marraskuun 17.päivä
on omistettu kaikille niille lapsille, jotka ovat syntyneet joko liian aikaisin
tai liian pieninä.
Keskoslasten
päivän on lanseerannut EFCNI
(The European Foundation for the Care of Newborn Infants). EFCNI, jonka jäsenenä
myös suomalainen Kevyt eli Keskosvanhempien Yhdistys on, pyrkii
vaikuttamaan vastasyntyneiden ja
keskoslasten hoidon laadun kohoamiseen Euroopassa.
Urho-klubin uutishuone 16.11.2011
Myös kansainvälistä keuhkoahtaumapäivää vietetään tänään. Monikaan tiedotusväline ei päivästä turhaan ole maininnut, vaan päivä on jäänyt suvaitsevaisuuden ja Ahtisaari-päivien varjoon. Kuitenkin maailman terveysjärjestö WHO arvioi maailmanlaajuisesti 210 miljoonan ihmisen sairastavan keuhkoahtaumatautia ja ennustaa taudin olevan vuoteen 2030 mennessä maailman kolmanneksi yleisin kuolinsyy.
Taudin yleistymiseen on vaikuttanut nuorten ja naisten tupakoinnin lisääntyminen 1960 -luvulta lähtien. Suurin yksittäinen taudin aiheuttaja on tupakointi, jonka arvioidaan aiheuttavan noin 90 % sairastumisista.
Urho-klubin uutishuone 16.11.2011
Kansainvälinen suvaitsevaisuuden päivä on yksi YK:n monista uudehkoista teemapäivistä ja se käy hyvin yksiin Ahtisaari-päivän kanssa. Päätös tämän kansainvälisen suvaitsevaisuuden päivän viettämisestä tehtiin YK:n yleiskokouksessa 12.12. vuonna 1996 (päätöslauselma 51/95). Päivän ajankohta juontuu siitä, että juuri 16. marraskuuta 1995 Unescon jäsenvaltiot hyväksyivät suvaitsevaisuuden periaatteiden julistuksen (Declaration of Principles on Tolerance).
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 16.11.2011
Valtakunnallinen Ahtisaari-päivä 16.11.2011
Oulussa presidentti Ahtisaari vierailee Kastellin koulussa ja Oulun Lyseossa ja palkitsee koulujen omat sovittelijat. Iltapäivällä presidentti osallistuu Oulun yliopistolla järjestettävään tilaisuuteen, jossa keskustellaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista haasteista, rauhantyöstä ja konfliktien sovittelusta. Ahtisaari-päivä huipentuu nuorille suunnattuun Rauhaa!-konserttiin Ouluhallissa, jossa esiintyvät muun muassa Paleface, Jätkäjätkät ja Satellite Stories.
Ahtisaari-päivän järjestäjinä toimivat ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus.
Professori Oiva Toikka on suunnitellut ensimmäisen Ahtisaari-päivän kunniaksi lasisen Sovinnon kyyhkyn.
Oulun lisäksi Ahtisaari-päivää vietetään myös muualla Suomessa.
Urho-klubin uutishuone 14.11.2011
Pohjoismainen kirjastoviikko
14. - 20.11.2011
- Ääneenlukua aamun
sarastuksessa ja iltahämärässä -
14. -20. 11. vietetään
sokeain viikon lisäksi myös pohjoismaista
kirjastoviikkoa jo
viidettätoista kertaa. Se on Pohjoismaiden ja yksi koko maailman
suurimmista ääneenlukutapahtumista. Toissa vuonna
Tänä vuonna julistetaan ääneenluvun sekä pohjoismaisen kertojaperinteen ja kirjallisuuden sanomaa. Viikon aikana nähdään luentoja, näyttelyitä, väittelytilaisuuksia ja kulttuurielämyksiä tuhansissa kirjastoissa, kouluissa ja kerhotiloissa ympäri Pohjoismaita ja Baltiaa.
Maanantaipäivä omistetaan ääneenlukemiselle. Mahdollisesti maanantaina tehdään peräti epävirallinen maailmanennätys, kun yli 2 000 paikassa luetaan yhtä aikaa ääneen tälle vuodelle valikoituja tekstejä, kukin omalla kielellään.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 13.11.2011
Sokeain viikko 13. - 20.11.2011
- Alueelliset työntekijät lähellä asiakkaita -
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän monimutkaisuus ja sähköisen asioinnin yleistyminen pitävät Näkövammaisten Keskusliiton aluesihteerit kiireisinä. Ensimmäisen aluesihteerin palkkaamisesta on kulunut tänä vuonna 50 vuotta. Nykyään heitä työskentelee yhteensä 12 ympäri Suomea.
Lisäksi nyky-yhteiskunnan tehokkuuden tavoittelu on tuonut kaikkialle itsepalvelua, jonka yleistyminen on lisännyt heikosti näkevien tarvetta toisen ihmisen apuun kaupoissa, apteekeissa ja pankeissa sekä julkisissa virastoissa ja laitoksissa. Usein perheenjäsen tai muu läheinen avustaa näkövammaista näissä tilanteissa, mutta kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta, eikä välttämättä ainakaan sinä ajankohtana, jolloin apu on tarpeen.
Näkövammaisten laajasta joukosta kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat ne sokeat ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta saada toisen ihmisen apua omasta lähipiiristään. Erilaiset apuvälineet helpottavat näkövammaisen ihmisen itsenäistä selviytymistä, mutta ne eivät pysty poistamaan inhimillisen avun tarvetta tai vamman aiheuttamaa haittaa. Näkevän apu on tarpeen sekä arkiaskareissa että asioinnissa.
Henkilökohtaisen avun saaminen subjektiiviseksi oikeudeksi ei myöskään poista kaikilta näkövammaisilta satunnaisen avun tarvetta esimerkiksi liikenteessä ja kauppakeskuksissa. Näkövammaisten Keskusliitto suositteleekin kysymään tällaisissa tilanteissa näkövammaiselta ihmiseltä, tarvitseeko tämä apua.
Aluesihteerit ovat perehtyneet näkövamman aiheuttamiin erityistarpeisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön, minkä ansiosta he voivat toimia asiantuntijoina sekä ammattihenkilöstön että näkövammaisten tilaisuuksissa tai välittäjinä näiden kesken syntyneissä ristiriitatilanteissa. Tarvittaessa he neuvovat henkilökohtaisesti hakemusten tai oikaisupyyntöjen ja valitusten laatimisessa. Perinteisellä Sokeain viikolla näkövammaisyhdistykset tuovat esiin eri tavoin näkövammaisten apuvälineitä sekä henkilökohtaisen avun tarvetta. Sokeain viikkoa vietetään nyt 88. kertaa.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 12.11.2011
ISÄNPÄIVÄ 13.11.2011
Isänpäiväkin se on sitten ehtinyt jo miehen ikään. Nimittäin alun perin ajatus
isänpäivän viettämisestä samaan tapaan kuin äitienpäivän kohdalla on tapana
saapui meille Suomeen yli 60
vuotta sitten jenkeistä. Sen viettoa tuli, ainakin virallisten lähteiden
mukaan, ensimmäistä kertaa ajatelleeksi Sonora Smart Dodd Crestonista Washingtonista viettäessään äitienpäivää
herran vuonna 1909.
Sonora
halusi kunnioittaa omaa isäänsä kansalaissodan veteraani William Jacksin Smartia,
joka oli joutunut leskeksi vaimonsa menehdyttyä kuudennen lapsensa
synnytykseen. Herra Smart jäi yksin vastasyntyneen ja viiden hiukan vanhemman
lapsensa kanssa.
Vartuttuaan
Sonora ymmärsi isänsä yksinhuoltajana tekemät uhraukset lastensa hyväksi ja
hänen mielestään isä olikin ollut urhea, itsenäinen ja rakastava isä.
Koska hänen isänsä oli syntynyt kesäkuussa hän luonnolliseestikin halusi
viettää isänpäivää silloin. Lisäksi hänen isänsä kuolinpäivä oli 5.
kesäkuuta. Tarkalleen ottaen päivämääräksi tuli lopulta aikataulukiireiden
takia vasta kesäkuun kolmas sunnuntai eli 19. kesäkuuta sinä vuonna ja ensimmäinen
tuona päivänä pidetty juhlapäivä oli vuonna 1910.
Edellä
kerrottu tarina on siis monien lähteiden mukaan se oikea, mutta historiaa
tarkemmin tutkien jenkeistä löytyy varhaisempikin versio saman juhlan synnystä:
Tutkimustemme
mukaan ensimmäistä isänpäivää vietettiinkin jo 5. heinäkuuta 1908
Fairmontissa Länsi-Virginiassa kirkossa nimeltä Williams Memorial Methodist
Episcopal Church South, joka nykyisin tunnetaan paremmin nimellä Central
United Methodist Church. Idean isänä tai paremminkin äitinä lienee
ollut Grace Golden Clayton, joka halusi kunnioittaa edellisessä
joulukuussa Monongahissa tapahtuneen tuhoisan kaivosräjähdyksen uhreja.
Kuolleita kaivostyöläisiä oli kaikkiaan 361, kaikki miehiä ja suurin osa
siirtolaisisiä Italiasta.
Presidentti Calvin Coolidge (4.7.1872 -5.1.1933), joka oli Yhdysvaltojen 30. presidentti ja jonka virkakausi oli 1923-1929, kannatti vuonna 1924 ajatusta kansallisesta isänpäivästä. Lisäksi hän teki siitä yleisen vapaapäivän. Samainen Coolidge eli lempinimeltään Hiljainen Cal (Silent Cal) oli muuten se presidentti, joka käytti ensimmäisenä uuden uutukaista keksintöä eli radiota hyväkseen maan hallinnossa. Hänen virkaanastujaisensa mm. radioitiin ja lisäksi hän piti myös radiopuheita Valkoisesta talosta.
Vuonna
1966 presidentti Lyndon Johnson allekirjoitti virallisen ”postillan”, jonka
mukaan kesäkuun kolmas sunnuntai olisi jatkossa isänpäivän oikea pitoaika.
Vuonna 1972 presidentti Richard
Nixonin allekirjoitus teki siitä virallisen juhlan USA:ssa.
Entä sitten tilanne meillä Suomessa? Tätä
seuraavaa on vaikea sanoa ääneen, mutta alkujaan ruotsalaiset kauppiaat
esittivät vuonna 1949
isänpäivän viettämistä kaikissa Pohjoismaissa. Isänpäivän viettoaika
vaihtelee maittain, mutta yhteisen syntyhistorian takia sitä vietetään meillä
marraskuun toisena sunnuntaina. Pikku hiljaa päivästä tuli myös yleinen
liputuspäivä.
Isänpäivään
liittyy myös hauskoja tilastotietoja. Yksi niistä on se, että juuri isänpäivänä
maailmalla soitetaan eniten kaikista päivistä ”vastaanottaja maksaa”
–puheluita.
Isänpäivä
on siis aika uusi perinne eikä takana ole yhtä vaikuttavia juuria kuin äitienpäivällä.
Tätä juhlaa on moitiskeltu äitienpäivää ahkerammin kaupalliseksi
kulutusjuhlapäiväksi ja osin aivan aiheestakin. Virallisestihan joulun
myyntisesonki alkaa juuri isänpäivästä ja se on monille kauppiaille parempaa
myyntiaikaa kuin äitienpäivä. Tällainen kaupanala on mm. kirjakauppa.
Mutta
kannattaa muistaa, ettei isänpäiväksi ole pakko ostaa aineellista hyvää,
vaan myös isän muistaminen muilla tavoin on tärkeää. Luin juuri eräältä
keskustelupalstalta mielipiteen, joka puhutteli aika lailla: ”Viettäkää
hyvät ihmiset sitä isänpäivää ja vierailkaa isienne luona, koska koittaa
aika, jolloin vierailut on tehtävä hautausmaalle.” Valitettavasti
itsekin olen kuulunut tähän kastiin jo vuodesta 1997 lähtien.
Oman isäni syntymäpäiväkin sattuu nyt tänä
vuonna yhteen putkeen isänpäivän kanssa; 10.11. isäni nimipäivä, 11.11. syntymäpäivä,
Seuraavassa joitakin isänpäivän viettämisaikoja
maittain lueteltuina, koska kuten
muistanette vielä, rakkaat lukijani (jos siis yleensä luitte yllä olevan), isänpäivää
vietetään marraskuun toisena sunnuntaina vain
Suomessa ja
kunniakkaassa länsinaapurissamme Karllandiassa
(lausu: Ruotsissa). Ruotsalaisilla on muuten
ainakin yksi asia paremmin kuin Suomessa; heillä on paremmat rajanaapurit! Heh
hee! (se pakollinen ruotsalaisvitsi)
No jaa, olihan joukossa toki myös rakas naapurimme Norja ja Suomesta monessa
asiassa mallia ottava veljeskansa Viro.
ISÄNPÄIVÄN SIJOITUS KALENTERISSA MAITTAIN
Maaliskuun
19. päivä:
Belgia,
Espanja, Italia ja Portugali
Kesäkuun
23. päivä:
Nicaragua
ja Puola
Kesäkuun
kolmas sunnuntai:
Alankomaat, Argentiina,
Bulgaria, Chile, Costa Rica, Ekvadori, Englanti, Etelä-Afrikka, Filippiinit,
Hong Kong, Intia, Irlanti, Japani, Kanada, Kiina, Kolombia, Kuuba, Macao,
Malesia, Malta, Meksiko, Pakistan, Panama, Peru, Ranska, Singapore, Slovakia,
Sveitsi, Turkki, USA, Venezuela ja Zimbabwe.
Syyskuun
ensimmäinen sunnuntai:
Australia
ja Uusi-Seelanti
Marraskuun
toinen sunnuntai:
Eesti,
Norja, Ruotsi ja Suomi.
Muita juhlapäiviä:
Venäjä,
23.helmikuuta. Itse asiassa se on sotilaallinen maanpuolustuspäivä, mutta monet tahot juhlivat
sitä eräänlaisena miestenpäivänä.
Etelä-Korea: 8. toukokuuta.
Itse asiassa se on Vanhempain päivä. (Parent's Day)
Saksa:
Helatorstai
Tanska:
5. kesäkuuta
Liettua: Kesäkuun
ensimmäinen sunnuntai
Itävalta: Kesäkuun
toinen sunnuntai
Vietnam:
Heinäkuun 7. päivä,
oikeastaan Vanhempain päivä
Dominikaaninen Tasavalta:
Heinäkuun viimeinen sunnuntai
Iran:
13. päivä Rajab-kuuta,
Alin syntymäpäivä. Rajab on kalenterivuoden 7. kuukausi ja ns. pyhä kuukausi
Taiwan:
Elokuun kahdeksas
Brasilia: Elokuun toinen sunnuntai
Thaimaa: Joulukuun viides päivä (Kuningas Bhumibol Adulyadejen
syntymäpäivä)
Roomalaiskatolisen perinteen mukaa isänpäivää juhlitaan Pyhän Joosepin päivänä 19. maaliskuuta, vaikkakin monissa maissa isänpäivä onkin sangen maallinen juhla.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 11.11.2011
Pohjoismainen ilmastopäivä
11.11.11
- teemana ilmasto ja ruoka -
Ilmastopäivän tavoitteena on saada pohjoismaiset lapset ja nuoret mukaan ilmastotyöhön. Sen tarkoituksena on edistää ilmastoon keskittyvää pohjoismaista kouluyhteistyötä ja lisätä oppilaiden sitoutumista ilmasto-ongelmiin. Ilmastopäivä myös innostaa opettajia ja kasvattajia sekä kannustaa pohjoismaisia lapsia ja nuoria kommunikoimaan keskenään ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi. Koulut voivat osallistua Ilmastopäivään esimerkiksi järjestämällä päivän kunniaksi ilmastotapahtuman tai osallistumalla erilaisiin kilpailuihin Klimanorden.org-portaalissa.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Ehkäisevän päihdetyön viikko 5. - 13.11.2011
Valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään nyt 12. kertaa ja kuinka ollakaan, juuri yhtä aikaa miesten viikon kanssa :D
Urho-klubin
uutishuone 7.11.2011
Miesten viikko 7. - 13.11.2011
Nythän ne vasta Urho-klubimaiset teemaviikot alkavat, nimittäin Miesten viikot! Miessakit ry käynnisti vuonna 2005 upouuden tradition nimeämällä Isänpäivää edeltävän viikon Miesten Viikoksi. Jo muutamilta naisasialiikkeen naisilta täyslaidallisen tyrmäyksen saanut tapahtuma on siis perinteinen; tämähän on jo seitsemäs kerta! Mitähän kyseiset matamit tuumaisivat, jos naisten viikko tai äitienpäivä tyrmättäisiin miessukupuolen toimesta, tiedä häntä? No, tänä vuonna Miesten viikon pääteemana on "mies vapaaehtoisena".
Miesten Viikon ohjelmatarjonta laajenee ja monipuolistuu vuosi vuodelta. Viikon aikana järjestetään myös lukuisia seminaareja aiheen tiimoilta ympäri maata – koko ohjelmatarjonta löytyy osoitteesta www.miestenviikko.fi.
Miesten Viikon teema tänä vuonna on mies vapaaehtoisena. Isät, isyys ja miehet ylipäätään ovat olleet viime aikoina reimasti tapetilla. Keskustelua on käyty miehille korvamerkityn perhevapaan lisäämisestä, isyyden arvostuksesta, isyyslain muutostarpeista, ja myös nuorten miesten kasvavasta syrjäytymisestä. Miten aikamme isyyttä voisi tukea ja vahvistaa siten, ettei se olisi vain oikeuksista kamppailua, vaan paremminkin rakentavaa yhteistyötä hyvinvoinnin tasa-arvon puolesta?
Muuttuneessa yhteiskunnassamme vanhemmuuden uudenlaiset haasteet ovat tuoneet mukanaan joukon positiivisia mahdollisuuksia ja myös syveneviä kriisivaikutuksia. Kaiken tämän keskellä isyys ja äitiys – elämän vaalimisen peruspilarit – tarvitsevat yhteisvastuullista tuentaa voidakseen aidosti ylläpitää tarvittavaa aikuisuutta. Miesten Viikolla keskitytään isyyteen. Vain miehet voivat olla isiä ja siksi isyys on pohjimmiltaan ja syvimmiltään miesten juttu. Ja, jotta isyyttä voitaisiin yhteisvastuullisesti tukea, on ensiarvoisen tärkeätä, että miehet keskuudessaan pohtivat isyyttä, tuovat sitä näkyväksi, ja kertovat sen tarjoamista ja tarvitsemista mahdollisuuksista. Hyvinvoiva vanhemmuus on hyvinvointiyhteiskunnan perimmäinen elinehto, ja siksi isyyttä ja äitiyttä tulee vaalia.
Tervetuloa mukaan tukemaan miehiä muuttuvassa yhteiskunnassamme!
Lisätietoja www.miestenviikko.fi miestenviikko@miessakit.fi Miesten Viikon sivusto löytyy myös facebookista!
Tässä yhteydessä täytyy vielä mainita, että tuon Miessakit RY:n virallinen äänenkannattajalehti on osuvasti nimeltään URHO. Niin sitä pitää!
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 4.11.2011
-
of the
Environment in War and Armed Conflict -
Tänään 6. marraskuuta vietetään alla olevien artikkelin mainitsemien ruotsalaisuuden päivän ja Pyhäinpäivän lisäksi yhtä YK:n teemapäivistä, nimittäin kansainvälistä päivää sotien ja aseellisten konfliktien aiheuttamien ympäristötuhojen estämiseksi.
Julistamalla vuonna 2001 marraskuun 6. päivän kansainväliseksi päiväksi sotien ja aseellisten konfliktien aiheuttamien ympäristötuhojen estämiseksi YK:n yleiskokous halusi kiinnittää huomiota konfliktien ympäristöä tuhoaviin vaikutuksiin (päätöslauselma 56/4). Konfliktit ovat uhka paitsi ihmisille, myös luonnonvaroille ja ekosysteemien toiminnalle, ja haittavaikutukset saattavat ulottua pitkälle konfliktin loppumisen jälkeiseen aikaan.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 4.11.2011
|
Ruotsalaisuuden Päivä 6.11.2011 - Hakkapeliittain päivä - |
Huomenna 6.11.2010, näette Te, oi armaat maanhenkilöni (ei maanmieheni sovinismipelon takia) heti aamuvarhaisella komeat Suomen liput liehumassa julkisten rakennusten lippusaloissa, samoin monilla yksityisilläkin. Mikäs päivä se tuolloin onkaan, ajattelette ehken. Ja löytyyhän se vastaus auvoisista ajatuksistani, kunhan ensin hiukan pinnistelen. Tuolloinhan on suomenruotsalaisten oma päivä eli ruotsalaisuuden päivä. Ja Urhoklubimaiseen tapaan: tuona päivänä Ruotsalaisuuden päivää juhlitaan siis 104:n kerran (laskekaa vaikka itse)!
Mihin sen vietto oikein perustuu, mikä on historia sen takana? Mm. näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastaukset, jos jaksat selata seuraavan artikkelin läpi, siispä eikun lukemaan...
Suomenruotsalaisille tämä juhla symboloi oikeutta käyttää omaa kieltään Suomessa, mutta se on sen lisäksi kansallinen juhlapäivä. Tällä halutaan kunnioittaa yhteistä, kaksikielistä isänmaata, Urholandiaa. Eri puolilla ruotsinkielistä Suomea järjestetään useita pienempiä juhlatilaisuuksia. Paikalliset tapahtumat ovat usein perinteisiä luonteeltaan: niissä esitetään kansanmusiikkia, kuorolaulua ja henkeviä juhlapuheita. Juhlat kokoavat joka vuosi suuren yleisön, varsinkin rannikkoalueilla.
No tässä sitten faktaa: Suomen satoja vuosia kestänyt yhteys Ruotsiin katkesi Suomen sodan päättäneessä Haminan rauhassa vuonna 1809.
Tuona kriittisenä hetkenä pieni mutta pippurinen Suomi liitettiin Venäjään ja siitä tehtiin suuriruhtinaskunta. 1800-luvulla Suomen
virallinen kieli ja ns. sivistyneistön käyttämä puhekieli oli ruotsi. Suomen kielen
oma asema vahvistui pikku hiljaa kohden 1800-luvun loppua. Näihin aikoihin
syntyi myös ns. ruotsalaisuusliike, joka halusi korostaa ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kansanosan merkitystä Suomessa.
1907 ruotsalainen kansanpuolue teki päätöksen ryhtyä viettämään erityistä
ruotsalaisuuden päivää, jonka piti vahvistaa kansamme
vääräkielisten yhteenkuuluvuutta. Juhlapäiväksi valittiin Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä.
6.11. 1632 Kustaa II Aadolf kaatui Lützenin taistelukentällä
kolmikymmenvuotisessa sodassa.
Ensimmäistä ruotsalaisuuden päivää vietettiinkin sitten jo seuraavana
vuonna, eli 1908. Juhlapäivä päättyi Helsingissä soihtukulkueeseen, joka kävi
mm. Runebergin patsaalla ja päätyi Senaatintorille laulamaan ruotsiksi virttä
Jumala ompi linnamme. Kulkueeseen osallistui yli 1000 juhlijaa.
Kansalliskiihkon sävyttämällä 1930-luvulla svenska dagen kuohutti mieliä
kaikkialla kotomaassamme. Suomalaiset halusivat juhlan sankareiksi kuuluisat
Hakkapeliitat, joiden voimaan ja sotataitoon suurvalta Ruotsin mahti oli
pitkälti pohjautunut. Tämän takia jouduttiin mm. katutappeluihin suomen- ja ruotsinkielisten
välillä.
Sota-aikana kansakunnan voimavarat oli suunnattava Neuvostoliittoa vastaan ja ruotsalaisuuden sijasta korostettiin eri
kieliryhmien yhteenkuuluvuuden tärkeyttä. Samalla juhlien järjestäjä vaihtui. Ruotsalaisen kansapuolueen tilalle tuli vapaa kansalaisjärjestö Suomenruotsalaiset kansankäräjät,
Finlands Svenska Folting. Pääjuhlaa ruvettiin pitämään
Helsingin sijasta eri kaupungeissa.
Juhlintaan liittyi myös oman leivoksen keksiminen. Vuonna 1925 ruvettiin myymään Kustaa Aadolfin suklaaleivoksia, joita koristi kuninkaan monogrammi tai marsipaanikuva.
Nykyisin tämän juhlapäivän tulisikin vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja koota ihmisiä yhteen. Ruotsinkieliselle vähemmistöryhmälle tällä seikalla
lienee suuri merkitys.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Pyhäinpäivä lauantaina 5.11.2011 
Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä 2.11. (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä 3.11. (Commemoratio omnium fidelium defunctorum).
Nyt on siis kaksoispyhä (eli kaupat ovat kiinni ylihuomenna lauantaina). Koska Pyhäinpäivä sattuu näin syksyn kaikkein pimeimmälle ajalle (ei ole vielä luntakaan suurimmassa osassa Suomea näin ilmaston muuttuessa), niin monet vievät läheisten haudalle esim. kynttilän, kukkia tai vaikka kellokanervan. Kotona voidaan myös sytyttää kynttilä poismenneiden läheisten muistoksi. Haudoilla käynti Pyhäinpäivänä yleistyi meillä Suomessa vasta toisen maailmansodan jälkeen (jolloin hautoja tulikin runsaasti vierailtaviksi).
Nykyisin Pyhäinpäivä on viidenneksi suosituin kaikista kirkkovuoden pyhistä! Pyhäinpäivän liturginen väri on punainen tai valkoinen.
Vuodesta 835 kristillinen kirkko on viettänyt virallisesti marttyyrien muistoa marraskuun ensimmäisenä. Tapa on säilynyt myös luterilaisessa kirkossa. Päivän merkitys näkyi kansanperinteessämme mm. joinakin työkieltoina. Yleisesti uskottiin pyhien miesten eli autuaiden marttyyrien vaeltelevan ympäriinsä pyhäinpäivän aattona. Meillä Suomessa heille jopa lämmitettiin sauna ja valmistettiin parhaita ruokalajeja. Talonväki odotti sopivan aikaa, että pyhät miehet olivat kylpeneet, ja meni vasta sitten itse saunaan. Ruoka oli silloin jo katettu tuvan pöydälle ja talon emäntä, jonka kuului lähteä saunaan viimeisenä isäntäväestä, kutsui pyhät miehet pöytään. Talonväen saunottua pyhät miehet lähtivät tuvasta ja talonväki saattoi nauttia oman ateriansa. Tällä tavalla emäntä takasi talon karjaonnen koko tulevaksi vuodeksi.
Myöhemmin tapa hiukan maallistui ja pyhien marttyyrien sijaan pyhäinpäivän tienoilla liikuskelivat oman suvun ja perheen vainajat, marttaat. Mutta heitä kohdeltiin samoin kuin aikaisemmin pyhiä miehiä.
Katso myös alempana olevaa juttua Halloweenista ja kansanperinnetoimituksen juttua Kekristä saadaksesi tarkempaa tietoa myös tästä pyhäinpäivästä!
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 4.11.2011
OIKEA HALLOWEEN 4.11.2011
- Oikean nykyHalloweenin paikka -
Suomessa on nykyisin tapana siirrellä kaikki kirkko- ja muut ylimääräiset pyhät ja juhlapäivät muun maailman tavoista poiketen sopiville viikonlopuille pois hyvää työaikaa pilaamasta. Niinpä meillä esimerkiksi Pyhäinpäivä on nyt vasta 5.11., kun sen oikea paikka olisi ollut 1.11... Koska asia nyt kuitenkin on miten on, Pyhäinpäivän aaton eli Halloweenin paikan kuuluisi olla Pyhäinpäivää edeltävänä päivänä eli siis perjantaina 4.11., vaikka se tänä vuonna virallisesti olikin 31.10. (jälleen pois arkipäiviä sotkemasta)! Ja säännöt näiden päivien sijoittelusta ovat siis sen verran mutkikkaat, ettei siinä tavallinen kansa enää perässä pysy...korjaan, kyllä pysyy perässä, KAUKANA perässä :D
Urho-klubin uutishuone 2.11.2011
Nenäpäivä 4.11.2011
Suomen viidettä Nenäpäivää vietetään 5.11.2011
perjantaina! Nenäpäivän pitopäivä vaihtelee vuosittain ja se sijoitetaan
loka-marraskuuhun.
Alunperin Nenäpäivä on brittiläisten BBC:n ja Comic Reliefin keksimä
hyväntekeväisyystempaus, jonka tavoitteena on kerätä varoja maailman
köyhimpien lasten ja naisten auttamiseksi. Nenäpäivän tunnuksena on
punainen klovnin nenä (jollaisen voi nyt muuten ostaa vaikkapa Siwoista,
Valintataloista ja Euromarketeista).
Osta omasi, ennen kuin ne loppuvat! Nenähankinnalla et vain tue Nenäpäivää, vaan voit myös voittaa matkan! Jokaisessa nenässä on koodi, jolla voi osallistua matkan arvontaan.
Nenäpäivänä jokaisella on lupa auttaa
ikään katsomatta ja iloisella mielellä! Nimensä mukaisesti Nenäpäivän kampanjan
tunnuksena on punainen nenä. Meillä Suomessa Nenäpäivä
on Ylen Hyvä Säätiön järjestämä suomalainen varainkeruu- ja tiedotuskampanja,
joka viihteen ja huumorin keinoin lisää globaalia oikeudenmukaisuutta ja
tasa-arvoa.
Britanniassa ’Red Nose Day’ on vietetty jo yli 20 vuotta. Meillä Suomessa tätä
päivää vietetään nyt viidettä kertaa. Ihmiset ympäri maata voivat keksiä
hauskoja tapoja kerätä varoja yhdessä.
Osallistu sinäkin Nenäpäivään, pistä pystyyn tapahtuma ja kerää rahaa hyvään
tarkoitukseen. Voit järjestää vaikkapa liikuntatempauksen tai haastaa
työporukkasi toimimaan hauskalla tavalla hyvän asian puolesta. Kouluissa ja
päiväkodeissa on helppoa järjestää Nenäpäivä-tapahtuma, nuoret osallistujat ovat
varmasti innoissaan.
Entä mitä kerätyillä rahoilla sitten saadaan aikaan? Tässäpä esimerkkejä, mitä kehitysmaissa rahoilla saadaan:
10 euroa
Lisäravintoa aliravitulle lapselle 2 kuukaudeksi
20 euroa
Rokotteet kuutta tappavaa tautia vastaan tai kouluvuosi
yhdelle lapselle
50 euroa
Vuoden kouluateriat yhdelle lapselle
100 euroa
Äitiysneuvonta, vitamiinit, rokotukset ja valvottu synnytys
300 euroa
Pumppukaivo
500 euroa
Viisihenkisen perheen selviytymispaketti vuodeksi
1000 euroa
Uusi talo kotinsa menettäneelle perheelle
5000 euroa
Kyläkoulu
Osallistu siis sinäkin Nenäpäivään! Klubimme hallitus suosittelee sitä lämpimästi! Lisää infoa tästä kivasta tavasta auttaa löydät klikkaamalla tästä!
Nenäpäivä-keräys tavoittelee jälleen kunnon pottia. Sen saavuttamiseksi jokainen euro on tärkeä. Kehitysmaiden lasten auttaminen on paitsi hauskaa myös helppoa.
Lahjoita netissä: www.nenäpäivä.fi
Tee puhelinlahjoitus
Soita 0600 11 620
Hinta 20,12 €/puhelu + ppm
Soita 0600 11 610
Hinta 10,18 €/puhelu + ppm
Tee tekstiviestilahjoitus
Kertalahjoitus 5 €
Kirjoita LAHJOITA
Lähetä numeroon 16499
Kertalahjoitus 10 €
Kirjoita LAHJOITA10
Lähetä numeroon
Kirjoita LAHJOITA20
Lähetä numeroon
Tee verkkolahjoitus
Mene osoitteeseen:
http://www.nenapaiva.fi/tule-mukaan/verkkolahjoitus
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 31.10.2011
HALLOWEEN 31.10.2011
(vai oliko se 5.11...)
- marrasyö, hallainyö -
Halloween onpi siis nyt,
karmivaa! Siis mitä! Eikö Halloween olekaan perjantaina 4.11., pyhäinpäivän
aattona, kuten uutisista voisi
päätellä? Tuota, tuota, selitelläänpä asiaa teille tässä vähän...sanana tuo Halloween tuleepi alun alkaen sanoista All
Hallows' Eve eli suomennettunahan se kuuluisi olla ehkä muotoa pyhäinpäivän
aatto. Ja kuten kaikki
varmasti tietävät, lauantaina 5.11.2011 on Suomessa pyhäinpäivä, joten aatto lienee
edellisenä päivänä eli perjantaina, joka on siis
edellä todetusti englanniksi halloween!
Sunnuntai-i
Edellä mainittu ero tulee siitä että katolinen ja luterilainen kirkko viettävät
pyhäinpäivää (ennen vuotta 1967 nimellä pyhäinmiestenpäivä) eri
päivinä. Katolisella kirkolla päivä on kiinteästi 1.11 ja Suomessa
evankelisluterilaisesti pyhäinpäivä on ollut vuodesta 1955 alkaen ns.
kiertävä lauantai 31.10. ja 6.11. välisenä aikana.
Aikaisemmin se oli aina vuodesta 1772 lähtien ollut marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina ja sitä ennen aina 1. marraskuuta (kuten siis se on katolisessa kirkossa vieläkin), ja siellähän se meilläkin kuuluisi olla! Mutta kun se sattuisi viitenä vuotena seitsemästä arkipäivälle ja silloin pitäisi antaa palkannauttijoille palkallinen lomapäivä! Voi vallan kauhiata, eihän nyt meillä Suomessa sellaista, siinä voisivat jonkun tehtailijan voitot pienetä!
Millainen tämä "juhla" sitten oikein on? "Virallisesti" Halloween on noitien, kummitusten ja muiden aaveiden juhlapäivä, ja sitä on vietetty Euroopassa vanhastaan kelttiläisen perinteen vaikuttamissa anglosaksisissa maissa. Tällaisia maita ovat Englanti, Skotlanti ja Irlanti (ainakin). Valitettavasti(?) meillä Suomessa juhla tunnetaan kuitenkin varsin jenkkiläisessä muodossaan. Tuonne valtoihinhan tämän juhlan toivat irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset, ja se on nykyisin Yhdysvalloissa vuoden kuudenneksi merkittävin juhlapäivä (kaupallisesti siis, sehän siellä merkinneekin eniten).
Kurpitsasta tehty lyhty on aikojen saatossa muodostunut Halloweenin kenties tärkeimmäksi symboliksi. Englanniksi sana kuulunee muodossa pumpkin carving. Yleisesti tämä hirveästi irvistävä kurpitsa kuitenkin tunnetaan nimellä Jack O’Lantern. Vanhan irlantilaisen tarun mukaan nimitäin Jack-niminen laiska mutta kiero maajussi puijasi itseään manan maille noutamaan tulleen paholaisen kiipeämään puuhun. Kun piru oli puuhun ennättänyt, Jack asetti maahan puun ympärille ison määrän ristejä (saattoipa kaivertaakin niitä puun runkoon). Niinpä paholainen (Ingmar Bergmanilaiseen tyyliin; katso vaikka elokuva vuodelta 1957 nimeltään Seitsemäs Sinetti eli Det sjunde inseglet) ei enää päässyt alas puusta.
No, joka tapauksessa Jack kiristi paholaista poispääsyllä puusta, ja saikin lupauksen, ettei paholainen koskaan veisi hänen sieluaan. Ja sitten jonkin ajan päästä Jackin elämä päättyi, kuten se kuolevaisilla on aina ollut tapana. Mutta epäonnekseen viekkaan Jackin elämä ei ollut aina ollut niin kuuliaista, että hän olisi päässyt ansioillaan taivaaseenkaan! Ja helvettiinkään Jackiä ei otettu sopimuksen mukaan! Koska hänen sielullaan ei ollut nyt paikkaa minne mennä, hän kysyi paholaiselta neuvoa siitä, miten näkisi kulkea matkaansa jonnekin tulevaan ikuisessa pimeydessä. Niinpä paholainen tuuppasi hänelle ikuisella liekillä hehkuvan kekäleen. Silloin Jack kaiversi yhden mukana kuljettamistaan nauriista (siis nauriista, ei kurpitsasta) ontoksi, asetti kekäleen sen sisään ja alkoi ikuisen vaelluksensa maan päällä etsien viimeistä leposijaansa. Tämän takia häntä alettiin kutsua nimellä Lyhty-Jack eli enklanniksi Jack of the Lantern (Jack-o'-Lantern).
Tuosta yllä olevasta tarinasta tunnetaan yleisesti ainakin neljä eri variaatiota, mutta lopputulema niissä kaikissa on sama; Jack kulkee ikuisesti lyhtynsä kanssa hakien omaa viimeistä lepopaikkaansa.
Muuten, nimellä Jack-o'-Lantern tunnettiin aikoinaan 1600-luvulla myös kaikki yövartijat!
Yhdysvalloissa Halloweenia vietettäessä ovelle saattaa ilmestyä joukko kummitusasuihin pukeutuneita lapsia, jotka huutavat: Trick or treat! eli "Karkki vai kepponen". Teoriassa sinulla olisi toki oikeus vastata "kepponen" – jos sitten vastaat itse seurauksista. Yleensä lapset saavat karkkinsa ja me aikuiset hyvän mielen.
Oikeasti Halloween pohjautuu kuitenkin muinaiseen kelttiläiseen uuden vuoden juhlaan Samhainiin! Tämän juhlan aikana aaveiden ja henkien uskottiin voivan puuttua ihmisten elämään, koska silloin menneen vuoden aikana kuolleiden sielut matkasivat kuolleiden asuinsijoille. Ihmiset uhrasivat yhdessä ruokaa ja eläimiä ja sytyttivät kokkotulia kunnioittaakseen ja auttaakseen kuolleiden vaellusta. Meillä Suomessa juhlaa ei muinoin tunnettu Samhain-nimisenä, vaan nimellä Kekri. Kekri olikin pakanallisille suomalaisille koko vuoden tärkein juhla.
Kristillisen uskon levittäytyessä kehotettiin kristittyjä sulauttamaan omia tapoja pakanallisiin juhliin sen sijaan, että alkuperäisiä juhlia olisi kielletty kokonaan. Niinpä tämäkin (alun perin pakanallinen) juhla kristillistettiin korvaamalla se kristinuskon marttyyreille omistetulla juhlalla (Festum omnium sanctorum). Tämän kehotuksen takia Paavi Grogorius III muutti toukokuun 13. päivänä vietetyn marttyyrien ja Neitsyt Marian muistopäivän lokakuun 31. päiväksi. Tämä tapahtui siis jo 800-luvulla jKr. Irlannissa tämä Neitsyt Marian päivä sai nimen All Hallows Eve . Seuraava eli marraskuun ensimmäinen päivä oli varsinainen juhlapäivä All Saints Day ("All Hallows Day", "Pyhien Päivä", "Pyhäin Päivä", "Pyhäinmiestenpäivä").
Muuten, meillä Suomessa ja muuallakin ortodoksinen kirkko suhtautuu Halloweenin viettoon äärimmäisen kielteisesti juuri sen pakanallisten elementtien ja juurien vuoksi. Osa kansalaisistamme taas ei halua uutta kaupallista juhlaa amerikkalaiseen malliin sotkemaan omia perinnejuhliamme, joillekin taas iloluontoinen juhlapäivä kesken pimeimmän syksyn kaamoksen antaa valoa ja voimia joulua odotellessa.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 29.10.2011
Siirrymme tänä viikonloppuna talviaikaan!
No niin, nyt se on sitten tullut taas aika rukata
kelloja, nimittäin talviaikaan siirtymisen takia. Talviaikaan siirrytään
klo 04.00 ensi sunnuntain (30.10.2011) vastaisena yönä, jolloin kello siis itse asiassa onkin
03.00! Tiesittekö muuten,
että perusteena tämän kesäajan, jota vielä siis elämme, käytölle on
esitetty virallisesti ainoastaan
energian säästymistä, kun työt tehdään "valoisampana
vuorokaudenaikana" kuin pysyttäessä virallisessa maailmanajassa, joka
talviaikanakin tunnetaan?
Kelloja siirretään kaikissa Euroopan unionin
jäsenmaissa nollameridiaanin ajan eli kansainvälisen normaaliajan mukaan
samalla kellonlyömällä. Samanaikaisuus on tärkeää erityisesti kansainvälisen
juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Päivät ovat aina maaliskuun ja lokakuun
viimeinen sunnuntai.
Kesäajan päättymisen kotimaassa aiheuttamat joukkoliikenteen
aikataulumuutokset löytyvät Matkahuollon, VR:n ja YTV:n internet-sivuilta.
Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa vuodesta 1981 lähtien.
Lisää tästä kesä/talviaikaongelmasta löydätte tästä klikkaamalla. Lisätietoa kannattaakin opiskella, koska kesä- ja talviajan vaihtelu voi todistetusti aiheuttaa ongelmia suurehkolle ihmismäärälle vuorokausirytmin pakollisen vaihtumisen takia. Tämä häiriötila saattaa asiantuntijoiden mukaan kestää aina muutamasta päivästä muutamaan viikkoon saakka. Mielenkiintoista, joskin tieteellisesti tutkimatonta, on tämän kesä/talviaikaan siirtyilemisen vaikutus vaikkapa itsemurhiin (Suomessa kun itsemurhamäärä on keväällä ja näin syksyllä suurimmillaan). "Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä kierrokset kovenevat keväällä. Tämä johtaa yliaktiivisuuteen ja hypermaaniseen käyttäytymiseen... Suomessa tehdään eniten itsemurhia keväällä ja syksyllä. Kevään itsemurhapiikki saattaa selittyä riskiryhmään kuuluvien ihmisten toimintatarmon lisääntymisellä. (Turun yliopiston verkkolehti)" Hmmmm... Ainakin työvireyden on todettu laskeneen joillakin ihmisillä kesäajan takia.
Koska energiansäästöä ei enää synny, viranomaiset painottavat, että kesäaikaan siirtyminen on tärkeää, koska muutkin EU:n alueella tekevät niin ja kun esimerkiksi joukkoliikenne maiden välillä niin vaatii. Ja että EU:n direktiivi vuodelta 2002 määrää! Hauskaa tässä on se, että nykyisin tämä on ainoa pätevä syy tähän mielettömyyteen kaikkialla Euroopassa! Koska siis muut... Olisiko siis aika poistaa tämä "kesäaika" koko Euroopasta, jotta mekin voisimme tehdä "kuten muu EU" ja pysyä pysyvästi talvi- eli normaaliajassa?
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 29.10.2011
Maailman psoriasispäivä 29.10.2011
- Puhutaan psoriasiksesta ja ryhdytään toimeen -
Tänään vietetään maailman psoriasispäivää kahdeksatta kertaa; itse asiassa sitä vietetään nykyisin aina 29.10. Päivän avulla psoriaatikot ja heidän järjestönsä eri puolilla maailmaa haluavat muistuttaa, että psoriasiksessa on kyse vakavasta elinikäisestä iho- ja nivelsairaudesta, jonka esiintyvyys ja vaikutus elämänlaatuun ovat verrattavissa muihin kansantauteihin.
Nuorten psoriaatikkojen keskuudessa vastikään tehdystä nettikyselystä käy ilmi, että nuoret kokevat joutuvansa usein luopumaan monista itselleen tärkeistä asioista sairautensa takia. Sellaisia ovat mm. uimahallikäynnit, ihoa paljastaviin vaatteisiin pukeutuminen sekä kylpylä- ja kauneudenhoitopalveluiden käyttö. Myös kosketukseen ja intiimiin kanssakäymiseen liittyvät ongelmat saivat useita mainintoja kyselyssä (www.imnotpsori.fi).
Psoriasis on yleinen tulehduksellinen
pitkäaikaissairaus, jonka vaikutukset potilaan elämään ovat verrattavissa
kansansairauksiin. Suomessa arvioidaan olevan noin 150.000 psoriasista
sairastavaa, eli noin 2,8 prosenttia koko väestöstä. Ja varmemmaksi
vakuudeksi klubimme uutistoimitus
lisäsi tähän vielä muutamia faktoja psoriasiksesta mahdollisesti vielä tietämättömille kansalaisillemme:
- Kuka tahansa, sinä tai minä, voi sairastua
psoriasikseen.
- Psoriasis ei ole tarttuva tauti!
- Psoriasis ei ole kosmeettinen haitta, vaan merkittävä ja todellinen sairaus.
- Psoriaatikot ansaitsevat hyvän hoidon.
- Maailmassa on noin 125 miljoonaa psoriaatikkoa.
Lisätietoa
täältä.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
YK:n yleiskokous julisti maailman kehitystiedotuksen päivän vuonna 1972. Päivää vietetään vuosittain lokakuun 24. päivänä, YK:n päivänä. Päivän tarkoitus on suunnata yleistä mielenkiintoa kehitysongelmiin ja niiden ratkaisemiseksi vaadittavaan kansainväliseen yhteistyöhön. Se, että samalle päivämäärälle on asetettu myös YK:n päivä, ei ole sattumaa - päivien tavoitteet ovat yhtenevät.
Urho-klubin uutishuone 21.10.2011
Yhdistyneiden kansakuntien päivä 24.10.2011
- aseidenriisuntaviikko alkaa-
Yhdistyneiden kansakuntien päivä on vuosittain 24.10.vietettävä päivä, joka osuu tällä kertaa sunnuntaiksi. Tätä juhlapäivää vietetään YK:n perustamisen kunniaksi. YK siis perustettiin 24.10.1945. Useissa maissa se kuuluu nykyisin liputuspäiviin ja on samalla osa kansainvälistä aseidenriisuntaviikkoa.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
- ei lisärahaa armeijan asehankintoihin - kyllä arkiturvallisuudelle -
Perjantaina 24. päivä lokakuuta vietetään YK-päivää.
Päivän ympärillä oleva viikko on YK:n aseidenriisuntaviikko, jota on vietetty
Suomessa vuodesta 1979. Tänä vuonna viikon teemoina ovat kehityksen ja
asevarustelun suhde, sekä erityisesti Suomessa ajankohtainen kysymys aseista ja
väkivallasta kodeissa ja kaduilla.
Valtakunnallinen CP-viikko on nyt alkava vuoden 43. viikko. Sen aikana pyritään tuomaan kattavasti julkisuuteen kulloinkin ajankohtaisia, vammaisen ihmisen arkeen liittyviä asioita. Teemana tänä vuonna on tiede ja tutkimus.
CP-oireyhtymän aiheuttaa vaurio ainakin yhdellä niistä aivoalueista, jotka säätelevät liikkumista ja liikkeiden hallintaa. CP-vamma ei vaikuta muuhun aivotoimintaan eikä se etene eikä tartu. Oireyhtymä lasketaan CP:ksi, jos vamma on saatu joko raskauden aikana, syntymässä tai kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana. Meillä Suomessa syntyy vuosittain 130 -140 lasta, joilla todetaan CP-vamma. CP-vammaisia meillä on kaikkiaan noin 6500.
Suomen CP-liiton teemavuosi huipentuu valtakunnallisilla Syyspäivillä Rovaniemellä 29.10.
Vastuuviikko 23-30.10.2011
- teemana uskonnonvapaus -
Vastuuviikko on ekumeeninen vaikuttamistoiminnan ja kaikkien kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen yhteinen kansainvälisen vastuun viikko. Vastuuviikko 2011 tekee yhteistyötä Väkivallan vastaisen vuosikymmenen kanssa.
Maailman muuttaminen hieman paremmaksi paikaksi ei ole vain jonkun tietyn kirkkokunnan tehtävä. Se on jokaisen kristityn velvollisuus. Viikon järjestävät yhteistyössä Kirkon ulkomaanapu ja Suomen ekumeeninen neuvosto. Lisätietoa ja vastuuviikon virikeaineistoja saat täältä.
Urho-klubin uutishuone 21.10.2011
Kansainvälinen elinsiirtopäivä 22.10.2011
Suomessa tehdään elinsiirtoja tänäkin vuonna aivan liian vähän. Ehkä jopa sata vakavasti sairasta potilasta voi jäädä ilman siirtoelintä, ja kymmenet ehtivät kuolla.
Munuais- ja maksaliitossa vähäisten
elinsiirtojen syyksi arvellaan lääkärien ja hoitohenkilökunnan kiirettä:
aivokuolleen omaisilta ei ehkä ehditä muiden kiireiden vuoksi kysymään,
voiko potilaan elimiä siirtää sitä tarvitseville. Jos potilaalta löytyisi
elinluovutuskortti, se voisi jouduttaa elimen siirtämistä sitä tarvitsevalle;
usein vaikkapa uuden maksan siirtäminen on kiinni tunneista.
Siirtoelimiä tarvitaan tulevaisuudessa vielä enemmän. Esimerkiksi väestön
vanhenemisesta ja kakkostyypin diabeteksesta johtuen munuaisten vajaatoiminta
tulee lisääntymään.
Yksi ratkaisu tähän pahaan ongelmaan on siis elinluovutuskortti. Jos joku
aprikoi kortin hankkimisen vaikeutta tai byrokraattisuutta, niin sellaisen
huolen voi kyllä unohtaa; kortin saa helposti vaikkapa netistä, apteekeista,
terveyskeskuksista, lääkäriasemilta, huoltoasemilta ja Suomen Punaisen Ristin
Veripalvelusta. Toisaalta uuden kudoslain mukaan oletetaan, että elinsiirtoon
sopiva vainaja on suostunut elintensä luovutukseen, ellei hänen tiedetä sitä
elinaikanaan kieltäneen. Lääkärin pitää mahdollisuuksien mukaan selvittää, mikä
vainajan tahto oli. Jos vainajalla ei ole elinluovutuskorttia, kysytään tietoja
vainajan mielipiteestä hänen omaisiltaan. Omainen ei voi enää kieltää kuolleen
omaisensa elinten luovutusta omaan tahtoonsa vedoten.
Nyt 22.10.2011 vietetään kansainvälistä elinsiirtopäivää,
ja munuais- ja maksaliitto muistuttaakin, että elinluovutuskortin pitäminen
lompakossa voi jouduttaa esimerkiksi maksan tai munuaisen siirtoa sitä
kiireesti tarvitsevalle.
Urho-klubimme usea jäsen on hankkinut itselleen elinluovutuskortin, mm. tämän
artikkelin toimittaja. Kortin täyttäminen ei todellakaan ollut iso
vaiva, mutta sillä voi pelastaa tulevaisuudessa jopa useita elämiä! Tee
siis sinäkin viimeinen hyvä työsi ennakkoon, jo tänään! (toimituksen
hirtehishuumoria, toim. huom.)
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 18.10.2011
Valtakunnallinen Satupäivä 18.10.2011
18.10.2011 vietetään Suomessa vasta neljättä kertaa uutta merkkipäivää, Valtakunnallista Satupäivää. Vielä viime vuonna tosin sanottiin, että Satupäivää vietetään nyt ja tulevaisuudessa aina joulukuun toisena perjantaina. No, allakkaan vilkaisemalla voi huomata, ettei nyt ole tuo joulukuun toinen perjantai :D Ehkä sekin oli vain satua :D
Satupäivä, jota nyt siis vietetään Sadun nimipäivänä, ylistää satua ja elävän lukemisen merkitystä. Satupäivän idea on, että kyseisenä päivänä lapsille luetaan satuja. Satupäivää vietetään esimerkiksi teattereissa, kirjastoissa, päiväkodeissa, kouluissa ja museoissa ja miksei myös kotona!
Satupäivästä on
tarkoitus tehdä vuosittain toistuva tapahtuma.
Satupäivän suojelijoina toimivat näyttelijät Seela Sella ja Sinikka Sokka. Lisätietoja Satupäivästä löydät täältä.
Satupäivän idea on lähtöisin Teatteri Hevosenkengän johtaja Kirsi Aropaltiolta, joka tutustui vastaavaan Märchentage-tapahtumaan Berliinissä. Siellä kuulemma joka paikka aivan pursuu satuja teattereissa, päiväkodeissa, näyteikkunoissa ja kulkueissa joka marraskuussa kokonaisen viikon ajan.
Vielä näin lopuksi jäitä hattuun innokkaille satuilijoille: Jos sadun kirjoittaja elää tai hänen kuolemastaan on kulunut alle 70 vuotta, tulee sadun julkiseen esittämiseen pyytää lupa tekijältä tai hänen oikeudenomistajaltaan. Omalle lapselleen saa siis sadun nippa nappa lukea, mutta jos mukana on naapurin lapsia, lain mukaan on parempi laittaa kersat kipsalle karkkia ostelemaan, ettei vain isi tai äiti joudu tiilenpäitä laskeskelemaan! (eläköön nurkkakuntalaisuus!). Tämä varoitus on tosi!
Kirjailijoiden ja heidän oikeudenomistajiensa yhteystietoja voi tiedustella Suomen Kirjailijaliitosta.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Kansainvälistä imetysviikkoa vietetään meillä
Pohjoismaissa 17.–23.10.2011.
Yhteistyö edistää, suojelee ja tukee imetystä. Imetyksestä puhuminen on tukea,
tietoa ja ohjausta.
Teeman Puhu imetyksestä - Talk to ME! on valinnut The World Alliance for Breastfeeding Action (WABA), joka on Maailman terveysjärjestö WHO:n läheinen yhteistyöorganisaatio. Lisää imetysviikosta täältä.
YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseen teemapäivään liittyvä mielenilmaus, jolla tuodaan julki asunnottomuuden aiheuttamia merkittäviä ongelmia. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa toteutettaessa on tehty investointeja asunnottomuuden poistamiseksi. Kun lainsäädännöllistä valmistelutyötä ei ole nähty tarpeelliseksi liittää asunnottomuudenvähentämisohjelmiin, hyväkin ohjelma voi vesittyä poliittisen tahdon muuttuessa.
Urho-klubin uutishuone 17.10.2011
YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä 17.10.
- International Day for the Eradication of Poverty -
Maanantaina 17.10 2011 vietetään YK:n köyhyyden ja syrjäytyneisyyden vastaista päivää. Asia on erittäin vakava, eikä syrjäytyminen ole harvinaista vauraissakaan elinolosuhteissa.
Tämä teemapäivä liittyy läheisesti Maailman ravintopäivän (artikkeli alempana) viettoon. Miettikääpä siis tovi näitäkin asioita!
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Maailman ravintopäivä on alunperin FAO:n (Food and Agriculture Organization) vuonna 1979 julistama YK:n teemapäivä. Päivän tarkoitus on nostaa yleistä tietoisuutta maailman ravinto-ongelmasta ja lisätä solidaarisuutta nälkää, aliravitsemusta ja köyhyyttä vastaan taisteltaessa.
FAO perustettiin juuri tänä samaisena päivänä vuonna 1945. Vuonna 1980 YK:n yleiskokous vahvisti päivän viettämisen päätöslauselmallaan 35/70 (5.12.). Sen mukaan ruoka on ihmisen selviytymisen ja hyvinvoinnin välttämätön edellytys ja perustava inhimillinen välttämättömyys.
Teemapäivänä on hyvä muistaa
kansainvälisen ruoka-avun varassa eläviä ihmisiä,
tähdentää Euroopan komissio.
Komissio muistuttaa, että suomalaisten päivittäin
käyttämän lounassetelin hinnalla - 9,2 eurolla - voi
hankkia maailman suurimman pakolaisleirin asukkaalle
ruokaa melkein kuukaudeksi. Kenian Dabaabissa
sijaitsevalla leirillä on tällä hetkellä noin 275
000 pakolaista. Suurin osa heistä on somalialaisia.
Maailman käsienpesupäivä on Yhdistyneiden kansakuntien
aloitteesta 15. lokakuuta 2008 ensimmäistä kertaa vietetty vuosipäivä, jonka
tarkoituksena on kiinnittää huomio hygieniaan.
Käsienpesulla pyritään ehkäisemään ripulia. Ripuli aiheuttaa noin 500 000
kuolemaa vuosittain Länsi- ja Keski-Afrikassa. Vuosi 2008 oli kansainvälinen
sanitaatiovuosi.
Lisätietoa: globalhandwashingday.org
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton aloitteesta on vietetty Isovanhempienpäivää syksystä 1985. Päivän tavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota isovanhempien merkitykseen lapsenlapsilleen ja muille lapsille sekä isovanhempien merkitykseen ja arvostukseen koko yhteiskunnassa. Isovanhempien rooli esimerkiksi perinnetiedon välittäjänä on ensiarvoisen tärkeä. Isovanhempien rooli perheyhteisön tukijana on myös viime vuosina kasvanut.
Isovanhempienpäivän juhlassa julkistetaan Vuoden
Isovanhempi, joka työllään ja esimerkillään on edistänyt
sukupolvien välistä kohtaamista. Vuoden Isovanhempi voi olla
joko henkilö tai esimerkiksi ryhmä.
YK:n yleiskokous julisti lokakuun 15. päivän kansainväliseksi maaseudun naisten päiväksi 18.12.2007 (päätöslauselma 62/136) kehottaen samalla jäsenmaita ryhtymään toimenpiteisiin maaseudun naisten olojen parantamiseksi kansallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla.
Viime
vuonna aiheena oli naisten rooli arjen
keksijöinä, joiden omien luovien
ratkaisujen ansiosta moni perhe saa
tänäänkin riittävästi ruokaa syödäkseen
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Suomessa vietetään tänään maailman näköpäivän
lisäksi myös kansallista epäonnistumisen päivää. Taustalla on ajatus
innostaa suomalaisia yrittämään ilman pelkoa riskien ottamisesta ja
epäonnistumisesta.
Riskinottoon kannustavat muun muassa Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila, Angry Birds -pelillä maailmanlaajuiseen suosioon nousseen Rovio Mobilen Peter Vesterbacka ja Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen. Muiden kannustamiseksi Ollila ja Vesterbacka muistuttavat tehneensä paljon virheitä tiellään menestykseen.
Epäonnistumisen päivänä suurimmissa yliopistokaupungeissa järjestetään tapahtumia ja seminaareja, joissa käsitellään avoimesti epäonnistumista ja virheistä oppimista. Kansallista epäonnistumisen päivää vietetään nyt toista kertaa, joten ihan perinne se ei vielä ole. Mutta päivämäärä on aika osuva, onhan siinä tuo tunnettu epäonnen luku 13...
Torstaina vietettävän Maailman Näköpäivän kunniaksi Suomessa järjestetään valtakunnallinen silmälasikeräys näköongelmista kärsivien hyväksi. Keräyksen järjestävät optikkoketju Specsavers ja Vision For All -yhdistys. Maailmanlaajuisesti mm. Lions Club International järjestää lukuisia tempauksia asian tiimoilta.
Tarkoituksena on saada kerättyä suomalaisten vanhat silmälasit kiertoon apua tarvitseville. Specsavers lahjoittaa jokaisesta optikkoliikkeisiinsä annetuista vanhoista silmä- tai aurinkolaseista kaksi euroa Vision For All -yhdistyksen Ecuadoriin suuntautuvaa avustusmatkaa varten. Avustusmatka tehdään Ecuadorin Salinasin kuntaan, joka sijaitsee yhdellä maan köyhimmistä alueista. Salinasissa virallinen minimipalkka on 250 dollaria kuussa, ja silmälasit maksavat monta sataa dollaria.
Maailmassa jopa 284 miljoonaa ihmistä kärsii näköön liittyvistä ongelmista. 90 prosenttia heistä asuu kehitysmaissa. Kehitysmaissa näköongelmat ovat usein esteenä myös kouluttautumiselle ja työnteolle. Maailman Terveysjärjestö WHO:n järjestämä Maailman Näköpäivä pyrkii lisäämään ihmisten tietoisuutta näönhuoltoon liittyvistä ongelmista, sokeudesta sekä näkövammaisuudesta.
Silmälasikeräys Ecuadoriin jatkuu vuoden 2011 loppuun asti. Hyväkuntoisia ja ehjiä silmälaseja ja aurinkolaseja otetaan vastaan myös tämän jälkeenkin kaikissa Specsavers Optikko -liikkeissä.
Vuonna 2001 YK:n yleiskokous päätti tehdä kansainvälisestä luonnononnettomuuksien torjunnan päivästä pysyvän YK-päivän (päätöslauselma 56/195). Alun perin päivä oli julistettu vietettäväksi ainoastaan luonnononnettomuuksien torjunnan vuosikymmenen ajaksi (1990-1999), mutta päivän vietto muuttuikin pysyväksi.
Päivän tarkoituksena on edistää luonnononnettomuuksien torjunnan valmiuksia globaalilla tasolla. Kansainvälistä luonnononnettomuuksien torjunnan päivää vietetään vuosittain lokakuun toisena keskiviikkona, joten päivän päivämäärä vaihtelee vuodesta toiseen. Tänä vuonna tuo toinen keskiviikko on 12. päivä.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ
Urho-klubin uutishuone 10.10.2011
Kestovaippaviikko on kestovaippojen ja kestoilun
juhlaviikko! Sen tarkoituksena on edistää kestovaippatietoutta erilaisilla
paikallisilla ja valtakunnallisilla tempauksilla!
Järjestyksessään jo kolmatta Kestovaippaviikkoa vietetään viikolla 41, eli
10.-16.10.2011. Eli voidaan siis sanoa, että Kestovaippaviikko, jonka sanoma
on turhaa kulutusta ja jätteentuottoa hillitsevä ja näin ollen tuiki
tarpeellinen, on liki pitäen jo PERINTEINEN :D
Urho-klubin uutishuone 10.10.2011
Motivan järjestämän energiansäästöviikon juuret ovat meillä Suomessa jo yli kymmenen vuoden takaa (vuodelta 1996) ja tapahtumiin osallistuu vuosittain satoja yrityksiä ja yhteisöjä. Viettäjien joukossa on teollisuusyrityksiä, energiayhtiöitä, monenkokoisia kuntia ja kaupunkeja, palvelu- ja kaupanalan yrityksiä, kouluja ja sairaaloita. Myös Urho-klubi on aktiivisesti mukana kampanjassa ja olemmekin haastaneet klubilaisia mukaan sormet kipeinä haasteiden kirjoittelusta!
Energiansäästöviikolla kannustetaan ihmisiä energian järkevämpään
käyttöön ja kampanjoidaan energiansäästömahdollisuuksista. Osallistuvat yritykset ja yhteisöt voivat vapaasti soveltaa
viikon perusteemaa oman toimintansa, organisaationsa ja asiakaskuntansa luonteen
mukaan. Energiansäästövinkkejä ja muuta infoa tästä tuiki tärkeästä asiasta löydät
täältä.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 9.10.2011
Aleksis Kiven päivä 10.10.2011
- Suomalaisen kirjallisuuden päivä -
|
Tuona tuotteliaana aikanaan hän tuotti kuitenkin mittavan määrän jälkipolvien ihailtavaksi jääneitä teoksia, seuraavassa joltisenkin moinen lista niistä: Kullervo – tragedia 1860 |
|
|
Kuva: |
Aleksis Kiven pääteos Seitsemän Veljestä oli ensimmäinen merkittävä suomen kielellä kirjoitettu ja julkaistu romaani. Seitsemän veljeksen arvo ymmärrettiin vasta Kiven kuoleman jälkeen. Kiven tyylissä yhdistyvät rehevä kansanomaisuus, huumori ja romantiikka.
Kuva: Impivaaran saunan palo romaanista Seitsemän Veljestä, Martti
Rädyn öljyvärimaalaus vuodelta 1953 (Kuva-arkisto
Herran vuonna 1870 alkoi Aleksis Kivi menettää
valoisaa maailmankatsomustaan, ja saman vuoden loppupuolella hänen henkinen kanttinsa
jo rakoili ja hän sai kaikenlaisia tautikohtauksia. Kiven sairaalloisuus, henkinen herkkyys,
huono fysiikka, köyhyys ja sisäinen levottomuus edesauttoivat tilanteen
pahenemista. Hänet vietiin samana vuonna 1870 sairaalaan, mutta lopullisesti hän
joutui sinne vasta seuraavan vuoden syksyllä eli 27.9.1871. Molempina kertoina
Kivi jouduttiin hakemaan hänen asuinpaikastaan, Charlotta Lönnqvistin luota,
Lapinlahden sairaalaan.
Aleksis Kivi piti mielenterveytensä luhistumiseen yksinomaisena syyllisenä August Ahlqvistia (Karl August Engelbrekt Ahlqvist, kirjailijana tunnettu nimellä A. Oksanen), joka oli jonkun sortin omahyväisenä idioottina tuominnut Kiven tuotannon kielellisesti ja moraalillisesti arvottomaksi. Seitsemän veljeksen arvostelussaan Finlands Allmänna Tidningen -lehdessä hän teilasi romaanin perinpohjaisesti: Ahlqvist kertoi romaanin olevan häpeäpilkkuna suomalaisessa kirjallisuudessa. Tämä pelästytti jopa Suomalaisen kirjallisuuden seuran, mikä johti Seitsemän veljeksen painatussuunnitelman jäädyttämiseen kolmeksi vuodeksi.
Myöhemmin esimerkiksi Veijo Meri kuvasi Ahlqvistin
suhdetta Kiveen "sairaaksi", sillä hän kirjoitti 1874 Kivestä tämän
jo kuoltua vielä muun muassa pilkkarunon, jonka Ahlqvist julkaisi jopa
runokokoelmassaan Säkeniä II nimellä ”Eräs runoilija
haudastaan”:
”Runoilijaks” ma ristittiin,
Sanottiin Shakespeariksi,
Verraksi Väinön väitettiin:
Muut’ en mä ollut kuitenkaan
Kuin taitamaton tahruri
Ja hullu viinan juoja vaan.
Tosin Ahlqvist itse ei ole juurikaan samalla lailla tunnettu kirjailija, mikäli häntä verrataan Aleksis Kiveen. Hänen parjaamastaan köyhästä kirjailijasta kun tuli "kuolematon", kun taas hänestä itsestään ei (kysykääpä vaikkapa tutuiltanne, muistavatko he YHTÄÄN Ahlqvistin kirjoittamaa teosta, toim. huom.).
Ankaran kritiikin on myöhemmin arveltu jopa
vaikuttaneen Kiven mielenterveyden romahtamiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. Kivellä oli tosin ollut sukurasitteena
mielenterveysongelmia, mutta voi hyvinkin olla mahdollista, että ymmärtämättömyys
hänen tuotantoaan kohtaan taloudellisten huolten kanssa laukaisi hänessä
psyykkisen sairauden.
Helmikuun viimeisenä päivänä herran vuonna 1872 Kivi lähetettiin Tuusulan Syvälahdelle veljensä Albertin mökkiin, jossa hän myöhemmin kuoli 31.12.1872 aamuvarhaisella. Viimeisinä sanoinaan hänen kerrotaan lausuneen kuolemattomaksi muuttuneen lausahduksen: "Minä elän!" Joku lääkärinplanttu oli muuten merkannut Kiven hoitopapereihin sanan ”obotad” eli "parantumaton". Kivi haudattiin Tuusulan kirkkomaalle 4. päivä tammikuuta 1873 ja läsnä olivat vain ne 18 ystävää, jotka olivat tulleet Helsingistä. Kiven Albert-veljen mökkiä onkin myöhemmin alettu kutsua Aleksis Kiven kuolinmökiksi.
Aleksis
Kivestä (klikkaamalla saat lisätietoja) ei ole olemassa valokuvaa,
mutta ainut todistettavasti Kivestä tehty kuva on puupiirros, joka on julkaistu
Suomen Kuvalehdessä 15 toukokuuta 1873. Kuvan pohjana on toiminut E. A.
Forssellin piirros, joka tehtiin jo arkussa olevasta Kivestä hautajaispäivänä
kirkonkellojen soidessa. Kuva todennäköisesti piirrettiin puhtaaksi myöhemmin
(katso kuvaa artikkelin alussa, toim. huom.).
Aleksis Kiven syntymäpäivä on ollut pitkään Suomessa vakiintunut liputuspäivä. Aleksis Kiven ja
suomalaisen kirjallisuuden päivän perinteisiin kuuluu
seppeleiden laskeminen kansalliskirjailijan patsaalle Helsingissä ja Nurmijärvellä.
Tuusulassa viedään seppele Aleksis Kiven hautamuistomerkille.
Kiven elämäntyön vaalimiseen on perustettu vuonna 1941 erillinen seura,
nimeltään Aleksis
Kiven Seura. Tämä seura jakaa vuosittain 10.10. Eskon puumerkki -nimisen
tunnustuspalkinnon. Seura myöntää Eskon puumerkki -nimisen mitalin
"Suomen kansalaiselle, joka on pitemmän ajan kuluessa tai ko. vuoden aikana
julkisuudessa näkyneellä tavalla osoittanut omaavansa Nummisuutarin Eskolle
kuuluvia luonteenpiirteitä, aitoa suomalaista sinnikkyyttä ja itsepäisyyttä, ja
joka näiden ominaisuuksiensa ansiosta on piirtänyt puumerkkinsä aikakirjoihin."
Eskon puumerkkiä on jaettu vuodesta 1975 alkaen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura puolestaan jakaa 10.10.
suomalaisille kirjailijoille palkintoja kansalliskirjailijan mukaan nimetystä
rahastosta.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
- Teema: Periytyvä rintasyöpä -
Kuvassa mm. klubin hyväntekeväisyysvaroista ostettu Roosa nauha
(Kuva © Juha
Räty, JR-Studio)
Ihmisiä on kannustettu pukeutumaan pinkkiin hyvän asian puolesta. Tämä tempaus tukee rintasyöpään sairastuneita ja heidän omaisiaan ja sinäkin voit osallistua pukeutumalla pinkkiin, kiinnittämällä roosa-nauhan rintaasi ja tekemällä vierailun esim. Facebookissa osoitteeseen http://fi-fi.facebook.com/roosanauha. Lisäksi voit vierailla verkkokaupassa tukemassa hyvää asiaa tai voit tehdä lahjoituksen vaivattomasti netissä: http://www.cancer.fi/roosanauha/lahjoita_roosa_nauha-rahastoon/
Yksi kampanjan esiintuomistavoista on vuosittainen Pukeudu Pinkkiin-päivä, joka on siis sama asia tämän Roosa-nauha -päivän (14.10.) kanssa.
Muuten, tuota Roosa nauhaa voi ostaa seuraavista paikoista:
Roosa nauha -rusetti on myynnissä lokakuussa Syöpä.net -verkkokaupassa sekä Syöpäjärjestöjen myymälässä Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki. Rusettia myyvät myös Syöpäjärjestöjen jäsenyhdistykset eri puolilla maata. Lisäksi nauhaa myyvät:
Lisäksi monia kiinnostanee tietää, että Roosa nauhan alvittomasta hinnasta noin 90 % ohjataan Roosa nauha -rahastoon.
Urho-klubin uutishuone 7.10.2011
Nyt siis vietämme päivää 12 kertaa. Tällä kertaa pyydetään kiinnittämään huomiota erityisesti suomalaisten melualtistumiselle harrastuksissa.
Suomalaisia kannustetaan viettämään päivän aikana Hiljainen vartti. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kuuloliitto haastavat suomalaisia viettämään päivän aikana Hiljaisen vartin ja sulkemaan sen aikana kännykät ja tarpeettomat meluavat laitteet. Vartin ajaksi voi sytyttää halutessaan merkiksi kynttilän. Toisinaan meluisissa päiväkodeissa ja kouluissa voidaan Hiljaisen vartin jälkeen keskustella esimerkiksi hiljaisuuden vaikutuksista oppimiseen.
Urho-klubin uutishuone 5.10.2011
Kuvaa klikkaamalla pääset lukemaan lisää avaruusviikosta!
Avaruusviikon teema vaihtuu joka vuosi. Vuonna 2011 se on "50 Years of Human Spaceflight" joka suomennettuna tarkoittaa "50 vuotta miehitettyjä avaruuslentoja".
Urho-klubin uutishuone 5.10.2011
Urho-klubin uutishuone 5.10.2011
- World Teachers' Day -
Maailman Opettajien Päivän ( MOP)
tarkoituksena on muistuttaa opetus- ja kasvatustyön tärkeydestä muuttuvassa
maailmassa. Päivää on vietetty maailmanlaajuisesti Unescon ja Education
Internationalin (EI) aloitteesta vuodesta 1994 lähtien. Suomessa
opettajajärjestöt ja opettajaopiskelijat ovat perinteisesti järjestäneet
paikallisia MOP-tapahtumia.
Urho-klubin uutishuone 4.10.2011
- Eläinten päivä 4.10. -
Eläinten viikkoa vietetään 4.—10.10.2011 jo 53. kerran, joten mistään uudesta tapahtumasta ei suinkaan ole kysymys. Lokakuun neljäs päivä on eläinten suojeluspyhimys Franciscus Assisilaisen muistopäivä ja kansainvälinen eläinten päivä. Eläinten viikon viettämisen SEY aloitti vuonna 1959.
SEY, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, haluaa jälleen muistuttaa Eläinten viikolla 4.-10. lokakuuta eläinten hyvästä kohtelusta ja eläinsuojelun tärkeydestä erityisesti lasten ja nuorten arjessa. SEY:n mielestä eläinsuojelussa tieto yhtä tärkeää kuin tunne.
Tänä vuonna viikon teemana on saparokkaiden hyvinvointi: ”Pidä huolta pienistäkin”. Kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti lapset ja nuoret, joille tätä viestiä viedään opetusministeriön tuella on toteutetun julkaisun avulla. Sikatietopaketin tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten tietoa ja ymmärrystä possuista. Ymmärryksen lisääntyminen luo käytännön tekoja. Sikakin ansaitsee tulla kohdelluksi hyvin.
Lisää tietoa eläinten viikosta saat täältä.
Urho-klubin uutishuone 3.10.2011
- Innostu oppimaan -
Nyt otsikkona olevaa Aikuisopiskelijan viikkoa vietetään Unescon aloitteesta jo yli 50 maassa. Suomessa viikkoa on vietetty vuodesta 1998 lähtien. Viikon tehtävänä on tiedottaa, motivoida, innostaa, aktivoida ja haastaa yhteistyöhön.
Suomessa tarvitaan jatkossakin osaavaa, motivoitunutta ja hyvinvoivaa työväestöä. Koulutus ja sen kautta syntyvä osaaminen, innostus ja kehittäminen ovat aina kannattava sijoitus, sekä yksilölle että työyhteisölle. Kansallinen teemaviikko kokoaa tänäkin vuonna yhteen koulutuksen ja oppimisen asiantuntijat hyvään yhteistyöhön.
Edistetään yhdessä aikuisopiskelua, vireyttä ja hyvää elämää.
Jokainen Aikuisopiskelijan viikko on teemaltaan ja toteutukseltaan oma kokonaisuutensa. Punaisena lankana kulkee kuitenkin aina ajatus aikuisten kyvystä oppia kaikissa elämän vaiheissa, oppimisen hyödyistä työelämässä ja opiskelun ilosta rikkaana harrastuksena. Vuonna 2011 viikon kampanja järjestetään jo 14. kertaa, toivon mukaan entistä innovatiivisemmin ja hauskemmin. Tulethan mukaan tekemään kanssamme hyvä kampanja!
Urho-klubin uutishuone 2.10.2011
Valtakunnallinen vanhusten viikko 2. - 9.10.2011
Valtakunnallista vanhustenpäivää ja -viikkoa
vietetään lokakuussa 2.–9.10. teemalla
Seniorimme ovat saavuttanut elämänkokemusta ja viisautta, josta on hyötyä ja apua myös nuoremmille sukupolville. Vuorovaikutus eri sukupolvien välillä on tärkeää. Turhat ennakkoasenteet on syytä unohtaa. Vanhuuden voi oppia vain elämällä pitkään!
Suomessa on varsinkin viimeisen kalenterivuoden aikana puhuttu todella paljon vanhusten kohtelusta hoitolaitoksissa ja kunnallisen kotihoidon resurssipulasta. Kansakunnan uutisaviiseja seuratessa tuntuu kuitenkin siltä, että paljosta puheesta on seurannut vähän käytännön tuloksia. Yhä löytyy sairaaloita, joissa säästetään hoitohenkilökunnan lukumäärässä ja jätetään vanhukset makaamaan vaipoissaan ja jopa aliravittuina, ja kuntia, joissa kotihoitajan ohjelmaan mahdutetaan 25 vanhusta päivässä. 65 vuotta sitten tuollaista kohtelua olisi pidetty tyypillisenä natsien keskitysleireissä, ei silloinkaan muualla. Lopuksi vielä tässä alla vuoden 2010 Vanhustenviikon juliste:
Urho-klubin uutishuone 2.10.2011
Mikkelinpäivä 2.10.2011
2.10.2011 on Mikkelinpäivä. Se oli yksi syksyn suuria kirkollisia juhlapäiviä aikaisemmin meilläkin. Päivä on Pyhän arkkienkeli Mikaelin päivä, joka oli alun perin aina tasan tarkkaan 29. syyskuuta. Kuitenkin vuodesta 1772 lähtien sitä on vietetty sunnuntaina joko 29. syyskuuta, tai jos 29. päivä osuu arkipäiväksi, niin sitten sitä seuranneena sunnuntaina.
Nykyisin Mikkelinpäivä on Luterilaisen kirkon ainoa enkeleille pyhitetty päivä, itse asiassa kaikkien enkeleiden yhteinen muistopäivä. Seurakunnissa vietetään tällöin runsaasti perhemessuja, sillä lasten ja enkelien yhteys on Raamatun mukaan läheinen. Lasten usko enkeleihin on tutkimusten mukaan vahvaa. Suojelusenkeleillä onkin viime aikojen maailmantapahtumien pyörteissä ollut runsaasti kysyntää.
Mikkelinpäivää on käsitelty erittäin paljon tarkemmin Historiaosastollamme, klikatkaapa tästä siis lisätietoa.
Lisää Mikkelinpäivän entisajan merkityksestä ja siihen liittyneistä enteistä voit lukea kansanperinnetoimituksemme sivuilta (klikkaa pois vaan).
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 25.9.2011
Kansainvälinen kuurojen päivä 25.9.2011
Kansainvälistä kuurojen päivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 25. syyskuuta. Tätä edeltävä viikko on aiheeseen liittyen ollut kansainvälinen kuurojen viikko.
Suomessa Kuurojen Liiton jäsenjärjestöt toteuttavat omilla paikkakunnillaan tapahtumia, joilla mm. tehdään tunnetuksi viittomakielen asemaa ja pyritään vaikuttamaan viranomaisiin palvelujen parantamiseksi. Kuurojen päivän ja viikon tapahtumien ja kampanjoinnin odotetaan liittyvän lähestyvän kuntavaalin teemoihin. Kuurojen Liitto julkaisee puolestaan valtakunnallisesti viittomakielisten näkökulmia kuntavaalikeskusteluun.
Kansainvälinen kuurojen päivä perustettiin Kuurojen maailmanliiton (WFD) aloitteesta vuonna 1958. Kansainvälisen kuurojen päivän tarkoituksena on kiinnittää päättäjien, viranomaisten ja suuren yleisön huomio kuurojen yhteisön saavutuksiin ja sen tärkeinä pitämiin kysymyksiin. Kuurojen maailmanliitto toivookin, että kuurojen organisaatiot kampanjoivat viittomakielisten asian puolesta Kansainvälisenä kuurojen päivänä tai kuurojen viikolla. Kansainvälisen kuurojen päivän ja viikon tavoitteena on myös lisätä kuurojen keskinäistä yhteistoimintaa niin omassa maassa kuin kansainvälisestikin.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 22.9.2011
Syyspäiväntasaus 23.9.2011
Heipsatarallaa taas, kaikki karvapallerot kautta koko Telluksen! Klubin oma Nasse-setä täällä taas! Huomenna klo 12.05 Suomen virallista valtionaikaa on sitten jälleen kerran saavutettu se vuosittainen kiintopiste, jolloin päivä on tasan yhtä pitkä yön kanssa! Ja tästä eteenpäin päivän osuus sen kuin lyhenee! Pohjoisnavalla aurinko laskee ja alkaa puolen vuoden pituinen yö, Etelänavalla aurinko nousee ja alkaa puolen vuoden mittainen päivä.
Älkää kuitenkaan ihan vielä menkö vintille vetämään itseänne narun jatkoksi, sillä syksyhän on iloista aikaa. Marjareissuja, sienireissuja, tihkusadetta, ruskaa, hirvikärpäsiä, hallaa ja mustaa jäätä! Lisäksi valtakunnallista tähtiharrastusviikkoa vietetään vuosittain syyspäiväntasauksen aikaan, eli nyt siis 19.-25.9 (katso juttu alempana).
No no, itse asiassa syyspäiväntasaus on siis vuosittain joko 22.9. tai 23.9. Silloin aika auringonnoususta auringonlaskuun on 12 tuntia koko maapallolla. Aurinko on tällöin zeniitissä päiväntasaajalla eli 0° leveyspiirillä, eli siis tasan tarkkaan taivaan laella ja zeniittiasema siirtyy pohjoiselta eteläiselle pallonpuoliskolle. Tällöin siis sekä pohjoinen että eteläinen pallonpuolisko saavat yhtä paljon auringonvaloa, sillä kumpikaan puoliskoista ei ole kallistunut Aurinkoon päin. Pohjoisella pallonpuoliskolla on nyt siis syksy, eteläisellä kevät.
Joskus sanalla syyspäiväntasaus tarkoitetaan koko vuorokautta, joskus vain kellonlyömää jolloin zeniittipiste siirtyy päiväntasaajan yli; kansankielessä toki tuota edellistä.
Lisää aiheesta löytyy tiede-osastoltamme tästä linkistä, olkaapas hyvät!
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 21.9.2011
Autoton päivä 22.9.2011
Kansainvälistä autotonta päivää vietetään torstaina 22.9.2011. Autottoman päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota muun muassa liikenteen ympäristövaikutuksiin. Päivää vietetään Suomessa jo kahdettatoista kertaa, joten se on tavallaan jo "perinteinen".
|
Autoton päivä on osa eurooppalaista Liikkujan Viikkoa, jonka ajankohta on 16. - 22.9.2011. Autoton päivä on siis tavallaan Liikkujan Viikon loppuhuipennus. Viikon teemaksi on tänä vuonna valittu "Valitse viisaasti liikenteessä". Liikkujan viikko –kampanja pyrkii saamaan ihmiset miettimään omien liikkumistottumustensa vaikutuksia ilmanlaatuun sekä mahdollisuuksia korvata oman auton käyttöä muilla liikennevälineillä; mahdollisuuksien mukaan kävely tai pyöräily lienevät junailuja ja linja-autoilujakin suositeltavampia tapoja liikutella läskejään myös ekologisessa mielessä. Vakavaa asiaa siis, varsinkin näin ilmaston muutoksen alla kärvisteleville ihmisille! Ottakaapas onkeenne, edes tämän yhden päivän ajan! |
|
|
Kuva: Yksi Urhoistamme päätti jokunen vuosi sitten kokeilla autotonta päivää näin radikaalisti (Kuva © Juha Räty) Kuva suurenee klikkaamalla. |
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 21.9.2011
Kansallinen Alzheimerpäivä 21.9.2011
Keskiviikkona 21.9.2005 vietetään kansainvälistä Alzheimer-päivää. Päivän tarkoitus on muistuttaa meitä muistin katoavaisuudesta sekä muistihäiriöiden yleisyydestä ja kehottaa kaikkia pitämään huolta muististaan. Päivän tarkoitus on tiedottaa dementiaan ja muistihäiriöihin liittyvistä asioista sekä kaataa näihin liittyviä ennakkoluuloja ja pelkoja.
Alzheimer-tauti ei ole ainoastaan vanhusten ja huomattavasti ikääntyneiden ihmisten sairaus. Tällä hetkellä Suomessa on peräti 7000 työikäistä dementoituneisiin tauteihin sairastunutta henkilöä, suurin osa heistä sairastaa Alzheimerin tautia. Alzheimerin tautiin voi sairastua nuorenakin, jopa nelikymppisenä. Suurin osa sairastuneista on kuitenkin yli 60-vuotiaita. Alle 60-vuotiaita tautiin sairastuneita on Suomessa tällä hetkellä noin 0,25 prosenttia, 60-65-vuotiaita on puolestaan noin yhden prosentin verran.
Urho-klubin uutishuone 19.9.2011
Kansallinen tähtiharrastusviikko 19. - 25.9.2011
Tähtiharrastusviikkoa vietetään tänä vuonna 19.-25.9. Kaivele se vanha kiikari naftaliinista ja hiippaile iltaisin pihalle tiirailemaan luonnon ihmeitä - siis tarkemmin sanoen: tähtitaivaan! Syyskuu on nimittäin vuoden paras kuukausi tähtitaivaan havainnointiin; selkeitä ilmoja on suhteellisen usein ja yöt ovat jo riittävän pimeitä, eikä pakkanenkaan vielä amputoi sormia.
Suomen tähtiharrastusyhdistykset järjestävät joka syksy yhteisen tähtiharrastusviikon, jolloin tarkoituksena on mm. esitellä yhdistysten toimintaa ja tähtitieteen harrastusta tähtitieteestä kiinnostuneille kansalaisille. Yhdistyksissä järjestetään tällöin esimerkiksi dianäytöksiä, esitelmiä, esitellään laitteistoa sekä yhdistyksen toimintaa ja pimeyden laskeuduttua pidetään tähtinäytöksiä. Tapahtuman juuret juontavat Tähtiharrastuspäivää, jota vietettiin yleensä lokakuun toisena lauantaina, mutta joka vuonna 2003 pidettiin syystasauspäivänä. Vuodesta 2004 lähtien tapahtuma muuttui koko viikon kestäväksi tähtiharrastusviikoksi, jonka ajankohta on syyspäiväntasaukselle osuva viikko. Ja nyt syyspäiväntasaus on 23.9., että silleen.
Tavallinen 7 x 50 - kiikari riittää alkuun mainiosti ja se on edellä mainittuun touhuiluun tosi ihanteellinen laite; suurennosta on riittävästi, valovoimaakin piisaa eikä kuva vielä tärrää liikaa. Havaintokohteista mm. Kuu on lähellä Mars-planeettaa aamuyöllä 23.9. Planeetoista näkyvät harrastevermeillä mm. Jupiter, Mars, Uranus ja Neptunus. Syyspäiväntasauksen tienoilla ennen aamun valkenemista näkyy eniten sporadisia eli satunnaisia meteoreja. Tämä johtuu maapallon asennosta radallaan Auringon ympäri. Hyvissä olosuhteissa voi näkyä jopa 15 satunnaista meteoria tunnissa.
Tutustu viikon aikana myös tähtiharrastajien toimintaan omalla paikkakunnallasi. Viikon aikana tähtiyhdistykset ympäri Suomen järjestävät monenlaisia harrastukseen liittyviä tapahtumia ja monilla tähtitorneilla on avoimet ovet. Tarkempia tietoja saa tähtiyhdistysten omilta verkkosivuilta.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Syyskuun viimeisellä kokonaisella viikolla
19.–25.9.
vietetään taas kansainvälistä kuurojen viikkoa, joka huipentuu sunnuntaina
25.9.
kuurojen päivään. Viikko on
hieno ajankohta järjestää yhdistyksillä esim. avoimien ovien päivä tai
muulla tavalla juhlistaa tapahtumaa. Sunnuntaista kuurojen päivää on toki
suositeltavaa juhlistaa
Viikon aikana eri maiden kuurojen järjestöt haluavat kiinnittää huomiota viittomakielen asemaan ja sen parantamiseen. Suomessa kampanjoidaan erityisesti viittomakielen lainsäädännöllisen aseman kehittämiseksi; tavoitteena on viittomakielen laki. Kansainvälisesti kampanjoinnin painopiste on erityisesti tiedon saavutettavuudessa, omalla äidinkielellä. Saavutettavuus on perusedellytys kuuron esteettömään osallistumiseen yhteiskunnassa.
Teemaviikon kunniavieraaksi Suomeen saapuu kesällä Kuurojen maailmanliiton (World Federation of the Deaf, WFD) uudeksi puheenjohtajaksi valittu australialainen Colin Allen. Kuurojen maailmanliiton toimisto sijaitsee Valkeassa talossa, Helsingissä; WFD on yksi harvoja Suomeen rekisteröityneitä kansainvälisiä järjestöjä. Tämän vuonna 1951 perustetun järjestön tavoite on edistää maailman noin 70 miljoonan kuuron ihmisoikeuksia, painopisteen ollessa kehitysmaissa.
Kuurojen viikolla Kuurojen Liitto lähettää kaikille kansanedustajille ja ministereille viittomakielisen sähköisen kampanjakirjeen (sisältäen käännökset suomeksi ja ruotsiksi). Kirjeessä muistutetaan kansanedustajia uuden hallitusohjelman tavoitteista, viittomakielisten oikeuksien kehittämisestä ja viittomakielilain säätämisen mahdollisuuden selvittämisestä. Tavoitteena on muuttaa sanat teoiksi.
Viikon aikana järjestetään myös viittomakielten kielipolitiikkaa pohtiva Seuraava askel –seminaari sekä Yes we can! –bileet Helsingin keskustassa. Molemmat tapahtumat ovat perjantaina 23.9. Myös kuurojenyhdistykset eri puolella Suomea järjestävät omia tilaisuuksiaan.
Urho-klubin uutishuone 19.9.2011
SIBELIUKSEN KUOLEMASTA 54 VUOTTA
20.9.2011 tulee kuluneeksi 54 vuotta yhden kansakuntamme perusikonin, Jean Sibeliuksen kuolemasta. Tämän merkkihenkilön historiasta voit lukea lisää HISTORIA-palstaltamme.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 15.9.2011
Kansainvälinen liikkujan viikko 16. - 22.9.2011
- Kansallinen etätyöpäivä alkaa viikon -
Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään totuttuun tapaan syyskuun 16.-22. päivä ja teemaviikon päättävää Autotonta päivää torstaina 22.9. Suomessa Liikkujan viikkoa vietetään tänä vuonna yhdeksättä kertaa ja Autotonta päivää jo kahdettatoista kertaa.
Urho-klubin uutishuone 14.9.2011
Operaatio nälkäpäivä 15.-17.9.2011
Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Sen kunniaksi Punainen Risti nostaa Nälkäpäivänä esiin järjestön todelliset tekijät – vapaaehtoiset. Apuasi tarvitaan tänäkin vuonna! Lahjoituksen voit tehdä helpoiten soittamalla keräysnumeroon 0600 12220 (20,12 € /puh. + pvm). Lahjoituksesi ansiosta voimme auttaa hädässä olevia nopeasti ja tehokkaasti. Kiitos, että välität!
Vuonna 1980 Punaisen Ristin Pälkäneen osastossa virisi uusi keräysidea: kannustetaan ihmisiä syömään yhtenä päivänä vähemmän ja lahjoittamaan säästyneet rahat nälkäisten auttamiseen.
Klubin hallitus kantoi vaatimattoman kortensa tänään
tähän yhteiseen kekoon, joten
sinäkin voit osallistua keräykseen vaikkapa netissä osoitteessa:
http://nalkapaiva.fi/
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
YK:n yleiskokous julisti syyskuun 15. päivän kansainväliseksi demokratiapäiväksi 8.11.2007 (päätöslauselma 62/7). Yleiskokous kehotti kaikkia kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita viettämään demokratiapäivää tavalla, joka kasvattaa suuren yleisön tietoisuutta asiasta, ja rohkaisi samalla kansallisia hallituksia yleisesti vahvistamaan demokratian edistämiseen tähtääviä toimenpiteitään.
Vuonna 2002 UK päätti kansainvälisen vuosijuhlapäivän julistamisesta (päätöslauselma 011/227). Urho-klubin vuosittainen juhlapäivä on AINA 3.9. , mutta käytännön syistä päivää voidaan juhlia myös kyseistä päivää riittävän lähelle sattuvana muuna päivämääränä. Tänä vuonna tuo muu sopiva päivä on 13. syyskuuta, (joka ei ole perjantai).
Urhokulttuuripäivän päätapahtuma järjestetään tänä vuonna Raahessa, Urho-klubin juhlahuoneistossa. Luvassa on urhokulttuuripoliittista ohjelmaa, jota kommentoivat lähes reaaliajassa Urho-klubin nettisivuilla urhokulttuuritoimittajamme.
Urho-kulttuuripäivää vietetään vuosittain aina 3. syyskuuta, jolloin kansainvälistä yhteisöä muistutetaan huumorin ja humaanisuuden merkityksestä. Syyskuussa 2002 UK julisti päätöslauselmallaan urhokulttuurille omistetun päivän.
Huomenna sunnuntaina tulee kuluneeksi tasan kymmenen vuotta syyskuun 11. päivän iskuista. Nämä iskut olivat paremminkin Yhdysvalloissa vuonna 2001 kyseisenä päivämääränä tapahtunut terrori-iskujen sarja. Kaapatuilla matkustajalentokoneilla suoritetuissa iskuissa kuoli lähes 3 000 ihmistä ja useita huomattavia rakennuksia tuhoutui tai vaurioitui. Hyökkäys suoritettiin kaappaamalla neljä matkustajakonetta, joista kaksi lennettiin päin New Yorkin World Trade Centerin kaksoistorneja ja yksi päin Pentagonia Arlingtonissa Virginian osavaltiossa. Yksi koneista putosi maahan Pennsylvaniassa matkustajien noustua kapinoimaan kaappaajia vastaan.
Pian iskujen jälkeen Yhdysvaltain hallitus syytti iskuista al-Qaidaa, jota oli jo aiemmin pidetty syyllisenä useisiin terrori-iskuihin. Iskut olivat Yhdysvaltojen hallituksen selvityksen mukaan ensimmäinen vieraiden joukkojen hyökkäys Yhdysvaltojen mantereelle vuoden 1812 sodan jälkeen. Kuolonuhrien määrä, ainakin 2995 ihmistä, oli suurempi kuin Pearl Harborin hyökkäyksessä vuonna 1941, jonka jälkeen Yhdysvallat liittyi mukaan toiseen maailmansotaan. Näistä kuolonuhreista lentokonematkustajia oli 265, Pentagonin henkilökuntaa 125 ja World Trade Centerissä olleita 2605. World Trade Centerin uhreista varsin suuri joukko, kokonaista 343, oli palomiehiä.
Uhreja oli kaikkiaan 62:sta eri maasta ja vain 1058 heistä kyettiin tunnistamaan massiivisen tulipalon jälkeen. Kuolleiden lisäksi 24 ihmistä katosi tuona samaisena päivänä onnettomuusalueella.
Lauantaina 10.9.2011 vietetään valtakunnallista Auton päivää, jonka järjestää Autoliitto. Tapahtumia päivän kunniaksi on usealla paikkakunnalla ympäri Suomen. Auton Päivän teemana on "Liikenneturvallisuus". Tämän vastuullista autonkäyttöä korostavan päivän tavoitteena on saada ihmiset vaikuttamaan omilla asenteillaan niin liikenneturvallisuuteen kuin liikenteen päästöihin.
Henkilöauto on pitkien etäisyyksien Suomessa välttämätön kulkuneuvo. Ihmisten pitää pystyä kulkemaan muun muassa töihin ja palveluiden ääreen myös kaupunkien ulkopuolelta sekä pienemmissä asutuskeskuksissa ja haja-asutusalueilla. Suurimpien kaupunkien melko kattava julkisen liikenteen verkko ei riitä tätä tarvetta tyydyttämään, mikä tosiasia tahtoo joskus julkista liikennettä puoltavissa puheissa unohtua tyystin. Kannatta muistaa, että tieliikenteen osuus kotimaan henkilöliikenteestä on yli 90 prosenttia ja tavaraliikenteestä kaksi kolmasosaa. Tämän takia ei ole merkityksetöntä millaisilla teillä Suomessa ajetaan. Ja nykyinen hallituksemme on juuri päättänyt lisätä merkittävästi turvallisempien ja vähäpäästöisempien uusien autojen hankintahintaa sekä auto- ja polttoaineveroja. Tieliikenteeltä peritään vuosittain noin 10 miljardia erilaisina veroina ja summa siis kasvaa, takaisin palautetaan esim. teiden kunnossapitoon VAIN yksi miljardi ja summa pienenee. Että silleen...
Urho-klubin uutishuone 9.9.2011
KALEVAN NIMIPÄIVÄ 10.9.2011
Kaleva on meillä Suomessa kunnioitettava miehen nimi, vai mitä mieltä Te olette? Kalevan nimipäivä on itse asiassa tänään eli 10.9.2011 yhdessä Kalevin kanssa! Tämä kansalliseepoksestakin tutuhko nimi Kaleva oli suomalaisessa kalenterissa vuosina 1908 - 1928, jolloin se jostakin syystä poistettiin siitä. Takaisin allakkaamme se pääsi uudestaan vuonna 1950, kuusi vuotta ennen Urho Kaleva Kekkosen valintaa tasavaltamme presidentiksi.
Itse asiassa Kaleva-nimeä on annettu etunimeksi Suomessa myös tytöille; vuosien 1900-1959 välisenä aikana kaikkiaan 10 tyttölasta on saanut nimekseen Kalevan! Ei hullumpi valinta, tosin nuo tytöt voinevat olla eri mieltä. Kaleva-nimen suosio lapsen nimeksi on jälleen palaamassa, sillä esimerkiksi vuonna 2003 10 poikaa sai Kalevan nimekseen, 2004 yhdeksän, 2005 11, 2006 12, 2007 kokonaista 16 ja nyt kuluneen alkuvuoden 2010 aikana jo 7. Kun vuonna 2009 samaan aikaan nimen oli saanut 3, niin ehkä perinteisten nimien aika on tulossa takaisin?
Tiettävästi ensimmäisen kerran nimeä Kaleva ehdotettiin ristimänimeksi herran vuonna 1865 eli 145 vuotta sitten. Myöhemmin vuonna 1879 H.A. Reinholmilla olivat nimet Kaleva, Väinö ja Ilmari ehdolla nimistöömme otettaviksi. Pietarissa, sen suomalaisessa kalenterissa, nimi oli muodossa Kalewa jo vuonna 1872.
Ennen Urho Kaleva Kekkosta maassamme oli tiettävästi ko. nimi annettu vain kahdelle poikalapselle (eikä vielä yhdellekään tytölle), joten klubimme ensimmäinen jäsen oli kaiketi maamme kolmas Kaleva-poika!
Miesten ja naisten ohella Kaleva on annettu
nimeksi myös Pohjois-Suomen sitoutumattomalle pääsanomalehdelle. Sanomalehti
Kaleva, jonka pääpaikka on Oulussa, viettääkin 10.9.2011 nimipäiviään ja 112-vuotissynttäreitään pääkallonpaikallaan. Asianajaja Juho Raappana
perusti tämän lehdykkäisen jo herran vuonna 1899 ja ilmoitti:
sanomalehti Kaleva, kansan kaikuja Oulusta ja Oulun läänistä."
Maamme suurin, eli Helsingin sanomat, perustettiin vasta viisi vuotta myöhemmin eli oikeastaan vasta 1904 (siis nimellä Helsingin Sanomat), joten Kaleva pesee historiassa Hesarin pistein 1-0.
Kehäkolmosen sisäkaarti tosin sanoo, että itse asiassa Hesarin edeltäjä Päivälehti oli perustettu jo vuonna 1889! Se oli kuitenkin eri lehti, koska Päivälehti lopetettiin vuonna 1904 keisarillisella määräyksellä lehden julkaistua epäsuoran, mutta hyväksymiseen viittaavan artikkelin kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhasta.
Tilastojen mukaan sanomalehti Kaleva on Urholandian neljänneksi levinnein seitsenpäiväinen sanomalehti. Vuonna 2006 virallisten bumaskoiden mukaan lehden levikki oli yli 82 000 kappaletta ja lukijoita noin 195 000! Vuonna 2009 Kaleva Kustannus Oy:n toimitusjohtaja toimi Jukka Haapalainen ja päällepäsmärinä eli päätoimittajana toimii nykyisin Markku Mantila!
Hyvää nimipäivää Kalevalle!
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Kansainvälistä FASD-päivää vietetään 9.9.
muistutuksena raskausajan yhdeksästä raittiista kuukaudesta.
Alkoholin vaikutukset sikiöön ovat hyvin yksilöllisiä ja riippuvat
muun muassa äidin aineenvaihdunnasta. Vaikka 1 - 2 viikoittaisen
alkoholiannoksen ei ole voitu osoittaa vaurioittavan sikiötä, sen ei
myöskään ole osoitettu olevan sikiölle turvallista.
Turvallisen raskaudenaikaisen alkoholinkäytön rajaa ei ole pystytty
osoittamaan. Sikiöaikainen alkoholialtistus saattaa aiheuttaa
lapselle hyvin erilaisia vaurioita. Ilmiötä kuvaavaksi kattotermiksi
on annettu FASD. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Fetal
Alcohol Spectrum Disordes.
Suomessa syntyy vuosittain arviolta 600 - 1000 alkoholin
eriasteisesti vaurioittamaa lasta. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö
onkin kenties merkittävin kehitysvammaisuuden aiheuttaja
länsimaissa.
FASD-päivää on vietetty ensimmäisen kerran 9.9. vuonna 1999.
Lisätietoa täältä.
Vuonna 2001 YK päätti kansainvälisen lukutaitovuosikymmenen julistamisesta (päätöslauselma 56/116). Lukutaito on muistamisen arvoinen asia, sillä maailman ihmisistä neljä viidesosaa osaa lukea. Lukutaito ei ole kuitenkaan itsestään selvä asia kaikille, joten päivän avulla halutaan tiedottaa lukutaidon merkityksestä ja tuoda esille lukutaitoprojektien tärkeyttä.
Lukutaitopäivää vietetään vuosittain aina 8. syyskuuta, jolloin kansainvälistä yhteisöä muistutetaan lukutaidon merkityksestä. Tammikuussa 2003 YK julisti päätöslauselmallaan lukutaidolle omistetun vuosikymmenen alkaneeksi. Vuosikymmenen 2003-2012 erityisteemana on peruskoulutuksen ulottaminen kaikille.
Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä myös sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta.
Koulutuksella on merkitystä erityisesti tyttöjen tulevaisuuden kannalta. Koulua käyvä tyttö todennäköisesti avioituu vanhempana, saa vähemmän lapsia sekä kykenee huolehtimaan lapsistaan koulua käymätöntä tyttöä paremmin.
arviolta 72,1 miljoonaa lasta ei koskaan pääse kouluun.
noin 120 miljoonaa lasta on vailla alkeisopetusta. Suurin osa heistä on tyttöjä.
lukutaidottomia aikuisia on noin 774 miljoonaa. Heistä kaksi kolmasosaa on naisia.
valtaosa köyhimpien kehitysmaiden naisista ei osaa lukea eikä kirjoittaa.
Burkina Fason aikuisväestöstä lukutaidottomia on 91,9 prosenttia naisista ja 81,5 prosenttia miehistä.
Lähde: YK-Liitto
Urho-klubin uutishuone 5.9.2011
Yrittäjän päivä 5.9.2011
- Teemana yrittäjyys ja kulttuuri -
Yrittäjän päivästä on tullut kansallinen juhlapäivä, jota vietetään 5. syyskuuta monin eri tavoin. Tämä päivä on virallinen liputuspäivä vasta toista kertaa ja tapahtuma juontaa juurensa vuodesta 1997. Yrittäjän päivän tavoitteena on luoda positiivista kuvaa yrittämisestä ja saada nuoret kiinnostumaan yrittäjyydestä uravalintana.
Yrittäjän päivän ja sen teeman toivotaan näkyvän tänäkin vuonna ympäri maan koulujen ja oppilaitosten ohjelmissa, yrittäjäyhdistysten tilaisuuksissa ja tietenkin myös yrityksissä.
Yrittäjän päivän päätapahtuma järjestetään tänä vuonna Helsingissä Kiasmassa teemanaan yrittäjyys ja kulttuuri.
Urho-klubin uutishuone 3.9.2011
Poliisin päivä 3.9.2011, UKK:n syntymäpäivänä
Suomalainen poliisi näkyy arkisessa työssään huolehtimassa yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta kellon ympäri jokaisena vuoden päivänä. Poliisin päivänä 3.9.2011 poliisi on tavoitettavissa kiireettä kävelykaduilla, kauppakeskuksissa, toreilla tai poliisilaitosten pihoilla. Eri puolilla Suomea tapahtumia on 53 paikkakunnalla.
Punaisia päin
vai tuhatta ja sataa asvaltilla?
Poliisin päivänä kerätään tietoa
liikenteen vaaranpaikoista ja
liikenneturvallisuutta
heikentävistä tekijöistä. Voit
vastata kyselyyn korteilla,
joita saa tapahtumapaikkakuntien
poliisiasemilta.
Mitä mieltä olet välistä
vetämisestä? Miten harmaan
talouden harjoittaminen näkyy
sinun kukkarossasi? Poliisin
päivänä sinulla on mahdollisuus
tuoda esiin kokemuksesi
kotiseutusi liikennekulttuurista
tai vaikkapa
talousrikollisuudesta. 34
paikkakunnalta tavoitat
talousrikostutkijan.
Poliisin päivänä voit kasvokkain keskustella turvallisuusasiantuntijan kanssa, kysyä neuvoa, antaa vihjeitä valvontakohteista ja tutustua poliisin ajoneuvokalustoon. Tapahtumia on läpi Suomen, Sodankylästä Tammisaareen ja Helsinkiin. Tarkemmat tiedot tapahtumapaikkakunnista löytyvät täältä.
Poliisin päivä
2011 on poliisin
valtakunnallinen tapahtuma, joka
järjestetään tässä muodossa
kolmatta kertaa.
Tervetuloa
Urho-klubin uutishuone 30.8.2011
Urho Kaleva Kekkosen kuolemasta tulee kuluneeksi neljännesvuosisata 31.8.2011
Näin kolme päivää ennen Urho-klubin
vuosittaista juhlapäivää, 3.9., on Urho Kaleva Kekkosen
kuolemasta tullut kuluneeksi tasan 25 vuotta. Urho Kaleva Kekkonen syntyi 3.9.1900
Pielavedellä ja kuoli 31.8.1986 Helsingissä. Hän oli Suomen tasavallan
Urho-klubin uutishuone 22.8.2011
Kansainvälinen orjakaupan lopettamisen päivä 23.8.2011
- UNESCO International Day for the Slave Trade and its Abolition -
Kaikki tämä juontaa juurensa 220 vuoden taakse ihmiskunnan historiassa. Elokuun 22. ja 23. päivien välisenä yönä herran vuonna 1791 tuolloisessa Santo Dominiossa (nykyisin Haiti ja Dominikaaninen tasavalta) alkoi kansannousu, jonka voidaan katsoa johtaneen transatlanttisen orjakaupan loppumiseen tulevina vuosina. Niinpä tämä päivä onkin julistettu, jotta ihmiset kautta maailman voivat ajatella orjakaupan historiallisia taustoja, menetelmiä, syitä ja seurauksia. Päivämäärä on vuosittain aina sama, 23. elokuuta. Tätä päivää juhlistettiin monissa maissa, ennen kaikkea Haitissa, ensimmäistä kertaa vuonna 1998.
Urho-klubin uutishuone 21.8.2011
Kansainvälinen majakkapäivä 21.8.2011
Nyt on jälleen suuri määrä suomalaisia majakoita auki! Lähde nyt sinäkin tutustumaan lähimmälle auki olevalle majakalle ja tue samalla majakoiden kunnostusta!
Suomen majakkaseura Ry aloitti
kansainvälisen majakkapäivän viettämisen 22.8.2004 Söderskärin
majakkatapahtumana, joten majakkapäivää vietetään Suomessa nyt jo kahdeksatta
kertaa.
Suomen Majakkaseura ja sen yhteistyökumppanit pitävät nyt vuonna 2011
usean majakan ovia auki kansainvälisenä majakkapäivänä eli sunnuntaina 21.
elokuuta. Monet näistä ovat auki myös lauantaina 20. elokuuta, jolloin
meillä on itse asiassa kansallinen majakkapäivä. Majakoille on
järjestetty myös kuljetus.
|
Viereisestä
kuvasta näet Marjaniemen majakan, joka täyttää tänä
vuonna 140 vuotta. Se
sijaitsee samannimisessä kylässä ja niemessä Hailuodon läntisimmässä
kohdassa Pohjanlahden pohjoisosassa Perämerellä, noin Majakan historia tuolla paikalla on pitkä ja ensimmäisen puisen majakan tapaisen Oulun porvarit rakensivat 1770-luvulla Hailuodon länsipuolen väylää varten. Monien rikkoutumisten takia se korvattiin rautapoijulla vuonna 1881. Toki tämä alkujaan puinen majakka oli tarkoitus muuttaa valomajakaksi jo vuonna 1854. Tämä oli tarkoitus tehdä rakentamalla lyhtykoju ja sinne valolaite peiliheijastimilla. Syttyi kuitenkin Krimin sota 1853 ja se torpedoi nämäkin suunnitelmat. Sotaa jatkui vuoteen 1856. |
|
|
|
Kuva: Marjaniemen majakka täyttää 140 vuotta. (Kuva © Juha Räty) Kuva suurenee klikkaamalla. |
|
Mutta tämäkään hanke ei sujunut viivytyksittä, sillä vuoden 1866 kato ja sitä seurannut nälänhätä siirsivät majakan ja sen viereen rakennettujen majakanvartijoiden asuntojen valmistumista usealla vuodella. Lopulta majakka kuitenkin valmistui ja uunituore majakkavalkea nähtiin tornista loistavan 3.9.1871. Majakan nykyinen valoteho on muuten pikkuisen tuonaikaista isompi, nimittäin kokonaista 1,36 miljoonaa kandelaa.
Useimmilla majakoilla on myynnissä Suomen Majakkaseuran julkaisema Majakkasaaret 2012 –kalenteri, jolla kerätään rahaa majakoiden kunnostukseen. Hintaa tuolla komealla kalenterilla on 15 €.
HUOM! Kuljetuksissa kaikille majakoille on säävaraus!
Urho-klubin uutishuone 18.8.2011
Muhospäivä 19.8.2011
19. elokuuta 2011 vietetään humanitäärisuuden päivän lisäksi myös hieman harvemmin kuultua päivää, nimittäin Muhospäivää. 1628-vuodesta aina 1760-luvulle asti Muhos oli yksi Oulun seurakuntaa yllä pitävistä tahoista eli kappeliseurakunnista. Mutta se ei olisi halunnut olla pelkkä Oulun maksumies...
Koska tuon aikaisin matkustuskeinoin matka Muhokselta Ouluun vei päivän suuntaansa, saatiin Muhokselle lupa sen nykyisen kirkon rakentamiseen herran vuonna 1632 (rakennettiin 1634) ja Muhoksen ensimmäinen kappalainen Abram Bång nimitettiin hoitamaan tienestiään vuonna 1630. Niinpä Muhoksen oma kappelikunta lieneekin perustettu suunnilleen noiden vuosien aikana eli vuosina 1628 - 1632. Muhoksen kappelilaiset olivat hautoneet itsenäistymishaaveita Oulun alaisuudesta ensimmäisen kerran tiettävästi jo noin vuonna 1640, mutta aihe nousi voimakkaammin esiin suunnilleen 1750, kun kuultiin Ouluun suunniteltavan pienen ja vanhan puukirkon seuraajaksi uutta ja komeaa (ja kallista) kivikirkkoa, jonka maksumiehiksi kappeliseurakuntalaisetkin joutuisivat. Nämä itsenäistymishaaveet toteutuivat sitten lopulta vuonna 1766.
Urho-klubin uutishuone 18.8.2011
Maailman humanitäärisen avun päivä 19.8.2011
- humanitäärisuuden päivä -
19.
elokuuta 2009 vietettiin ensimmäistä
kertaa maailman humanitaarisen avun
päivää, joten nyt on vuorossa vasta
kolmas kerta tälle YK:n julistamalle
uudelle vuosipäivälle. Nyt uudistamme
sitoumuksemme henkiä pelastaviin toimiin
ja muistamme heitä, jotka ovat antaneet
henkensä tämän jalon tavoitteen
puolesta.
Humanitaarinen yhteisön valmiudet ovat
kasvaneet merkittävästi viimeisten 20
vuoden aikana. Vaikka työ on tuottanut
tulosta, miljoonat ihmiset joutuvat
edelleen kamppailemaan humanitaarisissa
hätätiloissa ja humanitaarista apua
tarvitaan enemmän kuin koskaan. Ihmiset,
jotka ovat kokeneet hirvittävien
tapahtumien uhriksi jäävät usein tyhjän
päälle.
Suomessa humanitaarista apua rahoittaa
ulkoministeriö
kehitysyhteistyömäärärahoista. Apua
ohjataan YK-järjestöjen sekä
suomalaisten järjestöjen kuten Suomen
Punaisen Ristin, Kirkon
Ulkomaanavun, Fida
Internationalin ja Pelastakaa
Lapset kautta.
Urho-klubin uutishuone 18.8.2011
Saamelaisneuvoston perustamisesta 55 vuotta 18.8.2011
Saamelaisneuvosto, pohjoissaameksi Sámiráđđi, on kansainvälinen kattojärjestö, joka edistää ja valvoo saamelaisten oikeuksia.
Saamelaisneuvoston sihteeristö sijaitsee Suomessa
Utsjoella. Niin, tämä neuvosto perustettiin
Vasenkätisille ihmisille, kuten Bill Gatesille, Juha Watt Vainiolle ja Viiltäjä-Jackille, on julistettu ihan oma kansainvälinen vuosipäivänsä, jollaista ei meillä oikeakätisillä ole (kateellista mutinaa). Tämä vuosipäivä 13.8., joka on muuten Alfred Hitchcockin syntymäpäivä, on toisaalta ihan tarpeellinenkin, koska vasenkätiset ihmiset saattavat joutua kokemaan monia ikäviä asioita ja esteitä vasenkätisyytensä takia jopa ihan jokapäiväisissä askareissaankin.
Monissa kulttuureissa on voimakkaita vasenkätisyyteen liittyviä ennakkoasenteita. Uskonnolliset fundamentalistit esimerkiksi islamilaisissa maissa suhtautuvat vasenkätisyyteen usein epäilevästi ja saattavatpa jopa luulla sen johtuvan paholaisen vaikutuksesta. Intiassa taas vasenta kättä pidetään likaisena, ja se onkin varattu esimerkiksi alapään hygienian hoitoon. Siksi esimerkiksi syömistä vasemmalla kädellä ei pidetä hyväksyttävänä, vaikka henkilö olisikin vasenkätinen.
Monien kielten vasenta tarkoittavalla sanalla on kielteisiä sivumerkityksiä, jotka liittyvät pimeyteen, pahuuteen, väärään tai epämääräisyyteen. Myös suomessa ”vasen” asettuu ”oikean” vastinpariksi samalla tavoin kuin ”väärä” antaen sen kuvan, ettei se ole yhtä oikea kuin ”oikea”. Esimerkiksi viroksi vasen on vasak tai pahem, ja oikea on parem.
Monissa meilläkin tutuissa jokapäiväisissä askareissa vasenkätisyydestä voi olla uskomattoman paljon haittaa; ei kätisyyden takia vaan meidän muiden ajattelemattomuuden takia. Esimerkiksi monilla saksien valmistajilla on sopivia sakseja vain oikeakätisille, vasta jonkin aikaa ja vain joiltakin PC-tarvikevalmistajilta on saanut vasenkätisillekin soveltuvia hiiriä jne.
Joskus voi olla hankalaa yksiselitteisesti määritellä, milloin henkilö oikein on vasenkätinen. Useimmat ihmiset käyttävät tunnetusti molempia käsiään ja saattavat toisissa tilanteissa käyttää oikeaa ja toisissa vasenta kättä. Pieni osa ihmisistä on molempikätisiä ja he voivat useissa tilanteissa käyttää yhtä hyvin kumpaa kättä tahansa. Vasenkätisten osuutta väestössä on siis tämän takia vaikeaa tarkasti määritellä ja eri tahojen ilmoitukset eroavatkin suuresti toisistaan; jotkut arvioivat vasenkätisten osuudeksi 5 %, jotkut jopa 20 % kokonaisväestöstä. Yleisimmät arviot ovat noin 10 - 13 %.
Kansainvälistä nuorisopäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2000. Idea päivän viettämiseen lähti nuorilta, jotka kokoontuivat YK-järjestelmän nuorisofoorumiin (World Youth Forum of the United Nations System) Itävallan Wienissä 27. toukokuuta 1991.
Foorumi suositteli maailman nuorisopäivän julistamista - ajatus oli myös päivän viettämisen avulla antaa tukea YK:n nuorisorahastolle (United Nations Youth Fund). YK:n yleiskokous julisti 12:nnen elokuuta kansainväliseksi nuorisopäiväksi lopulta 17.12.1999 54. istunnossaan (päätöslauselma A/RES/54/120).
YK:n yleiskokous päätti 23.12.1994 julistaa 9:nnen päivän elokuuta kansainväliseksi maailman alkuperäiskansojen päiväksi (päätöslauselma 49/214).
Päivämäärä johtuu siitä, että juuri 9. elokuuta 1992 kokoontui ensimmäisen kerran alkuperäiskansoja käsittelevä työryhmä YK:n ihmisoikeuksien edistämisen ja suojelemisen alatoimikunnassa. Päivänä muistetaan alkuperäiskansoja, heidän kulttuureitaan, ansioitaan ja saavutuksiaan; päivänä halutaan myös ottaa huomioon, että kaikkia alkuperäiskansoja ei kohdella tasa-arvoisesti ja heidän ihmisoikeuksiaan kunnioittaen. Mainittakoon vielä, että meillä Suomessa tämä päivä on yksi saamelaisten omista, yhdestätoista virallisesta liputuspäivästä, joita valtaväestömme kalenterissa ei liputuspäiviksi ole merkattu.
Hiroshiman kaupungin tuhoutumisen muistopäivä 6.8.2011
Hiroshima (広島市, Hiroshima-shi) on Hiroshiman prefektuurin pääkaupunki Chūgokun alueella Japanissa. Hiroshima on Nagasakin rinnalla toinen niistä kahdesta kaupungista, joihin pudotettiin atomipommi toisen maailmansodan aikana. Hiroshiman pommin pudottamisesta ja kaupungin lähes täydellisestä tuhoutumisesta tulee 6.8. kuluneeksi 66 vuotta. Onneksi ihmiskunta ei ole toistanut näitä hirmutekoja enää missään, vaikka uhkia onkin olemassa ollut.
Hiroshiman kaupunki perustettiin herran vuonna 1589, joskaan siitä ei heti tehty kaupunkia. Kaupunkioikeudet se sai kolmesataa vuotta myöhemmin 1. huhtikuuta 1889. Kaupunkina se ehti olla 56 vuotta, ennen kuin räjähdysvoimaltaan 13 kilotonnia TNT:tä vastaava atomipommi, uraani-235 -isotoopilla terästetty Little Boy (paino noin 4000 kg), pudotettiin sinne 6. elokuuta 1945. B-29 Superfortressista nimeltään Enola Gay noin 9,5 kilometrin korkeudesta pudotettu pommi räjähti 550 metrin korkeudessa kello 8:15 paikallista aikaa aamulla. Enola Gay oli yksi kolmesta hyökkäykseen osallistuneesta kolmesta lentokoneesta; kaksi muuta olivat mittauskone ja valokuvauskone. Jotta valokuvauskone saisi hyviä (propaganda)kuvia, sään piti olla selkeä pommia pudotettaessa.
Kuva: Tältä vilkas kaupunki näytti pommin jälkeen.
USA:n armeijan kuvauskonettakin siis tarvittiin.
Arviolta 70 000 – 100 000 ihmistä sai välittömästi surmansa räjähdyksessä ja ainakin yhtä moni loukkaantui. Myöhemmin suuri määrä räjähdyksestä henkiin jääneitä menehtyi ydinlaskeuman ja syövän seurauksena. Paikallisille, henkiin jääneille asukkaille atomipommin räjäytyksestä ei kerrottu oikeilla termeillä; puhuttiin suuresta (suurista) "normaali"pommeista, joita vastaavia oli kostoksi jo lähetetty vihollisten niskaan.
Rotanpyydystäjän päivä 22.7.2011
Rotanpyydystäjän päivää viettelemme myös nyt 22.7. Yhtenä syynä tähän lienee se, että
Ratcather's Day on
muistopäivä Hamelnin pillipiiparille, siis PIlliPIIparille,
englannin kielellä PIed PIper
of Hameln. Eli tuossa nimessä on moninkerroin sana PII, katso juttua
alla. Rotanpyydystäjän
päivää juhlitaan myös 26. kesäkuuta, jonka uskotaan olleen juuri sen päivämäärän
vuonna 1284, jolloin Grimmin sadussa Pillipiipari johdatti
|
Mutta tiesittekö
|
|
|
|
|
Urho-klubin uutishuone 22.7.2011
Piip, piip, pikkuinen lintu, piin likiarvon päivä on 22.7.2011
Nyt 22.7. vietetään yhtä
matemaattiselle mahtitekijällä, piille, varatuista epävirallisista
juhlapäivistä. Tuolloin on siis Piin likiarvon päivä
("Pi Approximation Day"), sillä päivän kalenteriaaninen merkintätapa 22/7 on
lukuarvona lähellä piin likiarvoa. Monet pii-kerhot juhlivat päivää ja
onpa kerrottu monien nauttivan tuolloin PI-ruokia kuten PI-ña Coladaa,
PI-irakkaa, Pi-naattia, PI-zzaa tai vaikkapa PI-rtua.
Paitsi matemaattinen luku, Pii on alkuaine ja erittäin yleinen
sellainen. Piin kemiallinen merkki Si on johdettu latinan sanasta
silex, joka tarkoittaa piikiveä. Piin CAS-numero on 7440-21-3. Piitä
(silicon)
käytetään mm. diodeissa, transistoreissa ja mikropiireissä.
Ja silikonia (silicone,
pii-happi-polymeerejä, joiden kemiallinen kaava on [R2SiO]n,
jossa R on orgaaninen ryhmä, kuten metyyli, etyyli tai fenyyli)
käytetään mm. suurennettaessa tissejä tyytymättömille tyttösille!
Mutta kummallakaan edellä mainituista ei ole kirjoitusasuaan lukuun ottamatta
mitään tekemistä laittamani otsikon kanssa, heh heh :)
Pii-likiarvonpäivä tulee matemaattisesta vakiosta, jota kuvataan merkillä
π. Pii on nk.
transsendenttiluku, jota ei voida esittää päättyvänä lausekkeena. Tarkkaan
ottaen asia voidaan ilmaista siten, että piin desimaalikehitelmä on päättymätön
ja jaksoton. Sen likiarvoa voidaan arvioida ja nykyisellään päästään ainakin
1 241 100 000 000 numeron tarkkuuteen. Noin
tarkasti asia on laskettu Tokion yliopistossa Hitachin supertietokoneella jo
syyskuussa 2002.
Jos nämä kaikki edellä mainitut supertietokoneen numerot tulostettaisiin
tavallisille kopiopapereille siten, että yhdelle sivulle mahtuu 4000 merkkiä,
tarvitaan siis yhteensä 310275000 arkkia. Jos ne pistettäisiin päällekkäin
(mittasin juuri 80 g:n paperin arkin paksuudeksi laboratoriomme
elektronisella mikrometrillä 0,107 mm), ne muodostaisivat
noin 33,2 kilometrin mittaisen paperipinon. Pääsisivät siinä Finnairin
pilotitkin livenä ihailemaan Piin likiarvoa!
Piin päivää taasen vietetään 14. maaliskuuta, koska tuo päivämäärä kirjoitetaan amerikkalaisittain 3.14. Mutta siitä lisää tästä klikkaamalla.
Urho-klubin uutishuone 18.7.2011
Nelson Mandelan kansainvälinen päivä
- Nelson Mandela international day -
YK on julistanut kuluvan päivän kansainväliseksi merkkipäiväksi nimellä "Nelson Mandela International Day". Etelä-Afrikan entinen presidentti Nelson Mandela juhlii tänään 18.7.2011 93-vuotispäiväänsä, samana päivänä, kun Rooman palosta on tullut kuluneeksi 1947 vuotta. Mandelan kunniaksi aloitettiin kampanja, joka kehottaa kaikkia maailman ihmisiä omistamaan 67 minuuttia elämästään maailman parantamiseen. Mandela on ollut politiikassa mukana peräti jo 67 vuotta.
67 minuutin lahjoitus ajastasi ei välttämättä tunnu suurelta, mutta jos tuhannet ihmiset tekevät samoin, on mahdollisuus saavuttaa jotakin merkittävää. Tämän vuoden teeman hengessä, pyrimme tällä aloitteella toimimaan, aikaansaamaan muutosta ja tekemään joka päivästä Mandela päivä.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon sanoo viestissään kansainvälisenä Nelson Mandelan päivänä, että paras tapa kiittää Mandelaa hänen työstään on auttaa toisia ihmisiä ja edesauttaa muutoksen syntymistä:
”Nelson Mandela on sanonut kerran:
- Me voimme muuttaa maailmaa ja tehdä siitä paremman paikan. Mahdollisuus muutokseen on sinun käsissäsi.
Omaksukaamme tämä viesti. Tuutoroi lasta. Anna ruokaa nälkäisille. Työskentele vapaaehtoisena paikallisessa sairaalassa tai monitoimitalossa. Tee maailmasta parempi paikka.”
Mandela vietti juhlapäivää perheensä ja lastenlastensa kanssa kotonaan Johannesburgissa. Mandela istui 27 vuotta vankilassa apartheidhallinnon vastustamisesta. Hän nousi Etelä-Afrikan ensimmäiseksi mustaksi presidentiksi vuonna 1994.
Naisten viikko
- Akkain viikko -
18.7.2011 - 24.7.2011 on vuotuinen "Naistenviikko"
tai "Akkain viikko", jolloin kalenterissa on yksinomaan naisten
nimipäiviä aina 32 erilaista.
Muuten, esimerkiksi Lieksassa, Itäisen Suomen helmessä, on naistenviikolla 2011 peräti 522 ensimmäisen etunimensä juhlijaa, 702 toisen etunimensä juhlijaa eli yhteensä 1224 päivänsankaria. Jos kaikkina muina vuoden viikkoina olisi yhtä paljon nimipäiviä Lieksassa, naispuolisia etunimiä ko. paikkakunnalla olisi peräti 63 648 ja siihen vielä miehet päälle! Jos miehiä olisi sama määrä, summa nousisi noin 127 000 inehmoon, tai siis etunimeen. Ja jos oletetaan, että kaikilla olisi keskimäärin 2,5 etunimeä, asukasmääräksi saisimme noin 50 800 lieksalaista! Todellisuudessa Lieksassa on tätä nykyä kuitenkin vain 12 674 asujainta. Tämä siis erittäin omituisella laskukaavalla laskettuna :D
Naistenviikon pohjat löytynevät keskiajalta,
jolloin vietettiin kahden naispyhimyksen, Pyhän Maria Magdalenan ja
Kristina-neitsyen, juhlia samalla viikolla. Pikku hiljaa samalle viikolle
laitettiin myös muita naisten päiviä; 1600-luvulla Saara ja myöhemmin Marketan
päivä. Olga tuli herran vuonna 1868 Apollinaarin tilalle ja vuonna 1929
Fredrikin tilalle tulivat Riika ja Rieti, jotka syrjäytti vuonna 1950 Riikka.
Vanhan kansan mukaan naistenviikosta ei selvitä ilman sateita, sillä naiset
ovat niin kovia poraamaan eli itkemään. Kustaa Vilkunan mukaan syy
sateeseen laitettiin kunkin nimipäivänviettäjän tiliin ja syntyi kaikenlaisia
sanalaskuja, esimerkiksi "Mataleena itköö mielellään" tai "Reeta
pissii pirahuttaa".
Ilmatieteen laitoksen mukaan Naistenviikko ei kuitenkaan ole
juurikaan heinäkuun muita viikkoja sateisempi, joskin kesä on yleisesti ottaen
ollut hiukan sateisempi heinä-elokuun vaihteessa kuin muina ajanjaksoina
(saman laitoksen pitkäaikaisten tilastojen mukaan, toim. huom.). Tilastot
kertovat, että täysin poutaisia naistenviikkoja on keskimäärin kerran 10
vuodessa ja saman verran on naistenviikkoja, jolloin sataa kuutena tai kaikkina
seitsemänä päivänä. Tyypillisintä on, että naistenviikolla sataa kolmena tai
neljänä päivänä. Kuinkahan käynee tänä vuonna?
Katselepa tästä lisätietoja akkain viikon sateista! Että silleen, kyllä vanha kansa tietää...ja mitä tietää, katso tästä!
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 16.7.2011
Kansanvallan päivä 17.7.2011
- tapahtumia heinäkuulta -
17.7.2011 kansakunnassamme vietetään Kansanvallan päivää, tasavaltaisen hallitusmuodon vahvistamisen (1919)
92-vuotisvuosipäivää. Valtionhoitajana toiminut C. G. E. Mannerheim vahvisti
17.7. 1919 itsenäiselle Suomelle tasavaltaisen hallitusmuodon. Päivän ideoi
aikanaan Suomi 75 juhlatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimi Kalevi
Sorsa. Tätä juhlapäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992.
Oikeusministeriön silloisen tiedotteen mukaan päivän tarkoituksena on
"juhlia suomalaisen kansanvallan perustaa ja tavoitteena on luoda kesään uusi iloinen ja vapaamuotoinen
ihmisten yhteenkuuluvuuden ja omatoimisuuden juhla".
Vuoden 1992 jälkeen on tätä juhlapäivää juhlittu vain satunnaisesti, jos aina
ollenkaan (päivä
oli tosin vuonna 1994 merkittynä almanakkaankin). Perustuslaillinen oikeistopuolue juhli kyseistä päivää 70- ja 80-luvulla nimellä
Perustuslain päivä.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Suomalaisuuden liitto haluaisi nimittää päivämäärän 14.7. suomalaisuuden ja Jaakko Juteinin päiväksi. Jaakko Juteini nimittäin syntyi Hattulassa Herran vuonna 1781 ja nimenomaan 14. heinäkuuta syntymänimeltään Jaakko Heikinpoika ja viralliselta nimeltään Jacob Judén.
Jaakko Heikinpoika oli perin suomalainen kirjailija ja valistusmies. Hän oli suomenkielisen kansallisromanttisen kaunokirjallisuuden uranuurtaja, joka korosti teoksissaan Suomen kansaa ja suomen kieltä. Hän poistui keskuudestamme 20.6.1855 Viipurissa 73-vuoden iässä.
Vuonna 1989 YK:n kehitysohjelma UNDP suositteli, että 11. heinäkuuta vietettäisiin maailman väestöpäivää. Vuonna 1987 11. heinäkuuta maailman väkiluku ylitti 5 miljardia, joten päivä oli otollinen muistuttamaan väestöasioiden tärkeydestä.
Urho-klubin uutishuone 5.7.2011
Kansallisrunoilijamme Eino Leinon vaiherikasta
elämää ja laajaa kirjallista tuotantoa juhlitaan 6. 7. eli hänen syntymäpäivänään.
Leino syntyi 6. heinäkuuta 1878 Paltamossa ja poistui manan maille 10.
tammikuuta 1926 Tuusulassa. Tätä syntymäpäivää juhlitaan myös runon ja
suven päivänä.
Kuva: Leino kasvatti nuorena miehenä itselleen myös komean
kokoparran
Tuottelias Eino Leino (1878 - 1926) oli suomalaisen kirjallisuuden ja kirjallisen elämän mittaamattoman arvokas uudistaja ja väkevimpiä lyyrisiä kykyjämme kautta aikain. Elinaikanaan romantikko kirjoitti runoja, näytelmiä, proosateoksia, käännöksiä ja elokuvakäsikirjoituksia, toimi kriitikkona, pakinoitsijana UAT:n tavoin ja kaiken kukkuraksi myös päätoimittajana. Pakinoitsijana hänet tunnettiin nimellä Mikko Vilkastus ja hän kirjoitteli pakinoitaan Päivälehteen. Urho-klubin nettisivuilla hän ei tiettävästi pakinoinut. Leino sulatti suomalaisen kansanrunouden osaksi taiderunoutta ja vaikutti merkittävästi suomen kielen kehitykseen runouden kielenä. Hänen laaja lukeneisuutensa ja kielitaitonsa auttoivat häntä yhdistämään kansalliset ainekset ajan uusiin eurooppalaisiin virtauksiin.
Tiesittekö muuten, että Eini Leino ei ole hänen alkuperäinen nimensä, vaan Armas Einar Leopold Lönnbohm. Armaksen isä oli uraansa vauhdittaakseen muuttanut Lönnbohmiksi alun perin suomenkielisen sukunimensä Mustonen.
Kansanrunouden, taruston ja luonnon lumoama Leino oli ilmiömäisen tuottelias ja intohimoinen kirjoittaja, joka sai paljon jo varhain. Siitä huolimatta hän nukkui pois sairaana ja hyljeksittynä, 47-vuotiaana. Hänen rakastetut runonsa avaavat henkeäsalpaavan näköalan suomalaiseen kansansieluun; jos ei lukeminen niin maita, niin kuunnelkaapa vaikka Vesa-Matti Loirin henkeäsalpaavia tulkintoja tästä kansallismestaristamme!
Tämä päivä on ollut virallinen päivä lipunnostoa varten aina vuodesta 1992 saakka, joten komeita siniristilippuja nähtäneen vähän joka salossa nytkin!
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Kansainvälistä osuustoiminnan päivää vietetään vuosittain heinäkuun ensimmäisenä lauantaina. Tänä vuonna se osui siis heinäkuun toiseksi päiväksi. YK:n yleiskokous julisti päivän 23.12.1994 tuoden esille osuustoiminnan merkityksen taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle.
Serbialaisten tukema bosnialainen opiskelija ja separatisti Gavrilo Princip ampui Itävallan miehittämässä, slaavien asuttamassa Bosniassa Itävallan kruununprinssi Franz Ferdinandin. Sarajevon laukaukset käynnistivät kriisin Itävallan ja Serbian välille, joka johti hiukan myöhemmin ensimmäisen maailmansodan syntyyn.
Sota julistettiin siis 26. kesäkuuta 1941 ja Suomen armeija aloitti maahyökkäyksen. Hiukan myöghemmin eli 10.7. Suomen armeija aloitti suurhyökkäyksen Karjalankannaksella Korpiselän suuntaan ja sen painopiste oli vasemmalla siivellä. Hyökkäyksen kärkenä eteni eversti Ruben Laguksen komentama 1. jääkäriprikaati, joka saavutti Laatokan rannat muutamassa päivässä. Elokuun loppuun mennessä kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin komentama Karjalan Armeija oli saavuttanut talvisotaa edeltäneet rajat.
Talvisodan kokenut Suomen kansa oli harvinaisen yksimielisesti maan johdon ja menetetyn Karjalan takaisin hankkimisen takana. Uutta sotaa pidettiin talvisodan jatkosotana, joka tähtäsi kärsityn vääryyden korjaamiseen.
Jatkosotaa kesti 19. syyskuuta 1944 saakka.
Vuonna 1997 YK:n yleiskokous julisti Talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) suosituksesta 26. kesäkuuta YK:n kansainväliseksi päiväksi kidutuksen uhrien puolesta (päätöslauselma 52/149). Päivä tähtää kidutuksen lopettamiseen ja kidutuksen uhriksi joutuneiden tukemisen parantamiseen. Suomeen perustettiin kidutuksen uhrien kansainvälinen kuntoutuskeskus Centre for Torture Survivors, Kidutettujen Kuntoutuskeskus.
Klikkaamalla tästä pääset lukemaan YK:n pääsihteerin tervehdyksen tältä päivältä.
YK:n vuoden 1987 yleiskokous julisti 26. päivän kesäkuuta kansainväliseksi päiväksi huumeiden väärinkäytön ja huumausainekaupan vastustamiseksi (päätöslauselma 42/112). Päätös tehtiin seuraten kesällä pidettyä kansainvälistä konferenssia huumeiden väärinkäytön ja huumausainekaupan vastustamiseksi. Päivän tarkoituksena on vahvistaa ja parantaa kansainvälistä yhteistyötä huumeiden väärinkäytön estämiseksi ja huumausainekaupan torjumiseksi.
Suomessa päivää on usein vietetty Juhannusta edeltävällä viikolla. Ohjelmaa päivälle ovat järjestäneet monet päihdetyötä tekevät järjestöt.
Urho-klubin uutishuone 24.6.2011
Päivän pituus Juhannuksena 25.6.2011
Hei taas te kaikki pikku taaperoiset siellä ruutujenne ääressä. Tänään tarkastellaan päiviemme pituutta toimituksemme neljässä eri toimipisteessä ihan näin Jussin kunniaksi. Ja koska nämä neljä paikkaa sijaitsevat maantieteellisesti aika kivasti eri puolilla Suomea, niiden tietojen pohjalta saa hyvän yleisnäkemyksen päivän mitoista eri puolella valtakuntaa. Arvot on laskettu J. Lammin laskentaohjelmalla.
Utsjoella:
Päivän pituus: 24:00
Ei yötä!
Aurinko koko päivän ylhäällä!
Keskiyö: 01:15
Auringonkorkeus 43°31 keskipäivällä klo 13:15
Auringon deklinaatio: 23°23
Auringon säteilyteho 810 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Utsjoki, latitudi 69°52, longitudi 27°00
Oulussa:
Päivän pituus:
Ei yötä torpolliisinkkaa kaapunnissa!
Auringonnousu: 02:20
Auringonlasku: 00:21
Keskiyö: 01:21
Auringonkorkeus 48°22 keskipäivällä klo 13:21
Auringon deklinaatio: 23°23
Auringon säteilyteho 889 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Oulu, latitudi 65°01, longitudi 25°30
ja Lieksassa:
Päivän pituus: 20:37
Ei yötä!
Auringonnousu: 03:06
Auringonlasku: 23:43
Keskiyö: 01:25
Auringonkorkeus 49°53 keskipäivällä klo 13:25
Auringon deklinaatio: 23°23
Auringon säteilyteho 913 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Lieksa, latitudi 63°30, longitudi 24°30
ja Espoossa:
Päivän pituus: 19:00
Porvarillinen hämärä alkaa: 01:54
Auringonnousu: 03:54
Auringonlasku: 22:55
Nauttinen hämärä alkaa: 00:55
Auringonkorkeus 52°59 keskipäivällä klo 13:25
Auringon deklinaatio: 23°23
Auringon säteilyteho 959 W/m2 keskipäivällä
Paikkakunta: Espoo, latitudi 60°24, longitudi 24°30
Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 23.6.2011
Juhannusaatto 24.6.2011
(ja Juhannus 25.6.)
- Suomen lipun päivä -
Tervehdys Teille, oi Te isänmaamme toivot! Parin päivän päästä on taas Juhannus! Kenties kokkokin on jo kasattu valmiiksi (vanha vene, hankala naapuri ja anopin räsymatto), ja monesti se poltetaan, oli metsäpalovaroitus tai ei (ei muuten kannattaisi kuivana aikana, voipi kärähtää muutakin kuin isäntä kotitekoisesta)!
Kuva: Kesäyössä Lieksassa 2008 (Kuva
Itse Juhannuksen vietto juontaa juurensa aina pakana-aikoihin ja ennen vanhaan tämä juhla tunnettiin ainakin Itä-Suomessa säänjumala Ukon juhlana, juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Perinteisesti Juhannuksena on Johannes Kastajalla sekä nimi- että syntymäpäivä.
Jo keskiajalla kirkko nimesi meillä Suomessa kesäkuun 24. päivän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi (vuodelta 1316 maininta
"Nativitas Johannis baptiste") ja juhlan nimeksi yleistyi Juhannus, joka on Johannes-nimen vanha ääntämismuoto.
Kotomaamme vääräkielisellä alueella tätä juhlaa kutsuttiin keskikesään viittaavalla
midsommar-sanalla ja sen suomenkielisillä väännöksillä kuten mittumaarja,
mettumaari ja mittumaari. Tiesittekös muuten,
että Virossa se on jaanipäev ja venäläisillä Ivanov den´ tai
Ivan Kupala.
Juhannuksenvietto huipentuu monissa kodeissa juhannusaattoon, joka on nyt 24.6.
Juhannusaaton alkuperäisellä päivämäärällä (23.6.) on vuodesta 1890 alkaen ollut Aaton nimipäivä ruotsalaisen Adolfin vastineena
(ei siis johdu aatto-sanasta). Mutta kuinkas ollakaan, kilpailukyvystään
huolehtiva kasvava Suomi muutti perinteet ammattiliittojen vaatimuksesta 1955,
josta alkaen juhannuspäivää on Suomessa vietetty kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa tätä lauantaita edeltävänä
perjantaina!! Siispä tämän "rahanahneussalaliiton" takia Juhannus
onkin tänä vuonna 26.6. eikä 24.6., jossa sen oikeastaan kuuluisi olla!
Seuraavassa pieni runontynkä tätä keskikesän juhlaa juhlistamaan Eino Leinon sanoin:
Juhannus
Minä avaan syömmeni selälleen
ja annan päivän paistaa.
Minä tahdon kylpeä joka veen,
ja joka marjan maistaa.
Minun mielessäni on juhannus,
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.
Kuva: Juhannustaikaa Lieksan kirkkorannassa Juhannuksena 2008 (Kuva
Juhannusaattoon liittyy toki paljon paikallisia perinteitä, perinneruokia ja
jopa taikoja (hui kauhistus). Kokon poltto lienee perinteistä
tunnetuimpia, punainen hera eli makiajuusto yksi mielenkiintoisen
näköinen ja -makuinen perinneruoka Pohjanmaalta (toimituksen kassakaapin
uumenista oikea wanha resepti
täältä) ja oman sulhon löytäminen vaikka viljapellossa
alasti kierimällä yksi tunnettu "poppaskonsti" (toimitukseen
voi ilmoittaa, jos aikoo moista taikuutta harjoittaa, sillä tulemme
mielellämme dokumentoimaan tapahtuman kameran kanssa, toim. huom.).
Toinen yleinen taika varsinkin nykyisin on kävellä juhannussaunan yhteydessä
takapuoli edellä kohti puupinoa. Mihin halkoon takapuoli osuu, sellaisen
rakastajan saa. Jos halko on halkaistu, se on jo toisen naisen varattu mies, jos
se on kokonainen, se tulee täysin omaksi.
Kolmas nyky-Suomessa hyvin suosittu Juhannustaika (ja -peli) on seuraavanlainen: Mennään porukassa isoon rinkiin seisomaan ja laitetaan kossupullo kiertoon. Jokainen ryyppää siitä vuorollaan, ja se, jota ennen kossu loppuu, jää ilman. Ja lisäksi tämä taika kertoo myös, että se, joka pullon osti, on nyt köyhempi ja pää selvempi, kun ei juonut kaikkea yksin! Että sellainen taika tässä, anna minun kaikki kestää...
ettei kuvaa ole jälkikäsitelty!
Juhannuspäivä on myös Suomen lipun päivä. 1920-luvulla alettiin vastaitsenäistyneessä Suomessa kiinnittää huomiota kansallislipun käyttöön. Se huipentui siihen, että piti keksiä ja suunnitella uusia liputuspäiviä. Niinpä herran vuonna 1926 järjestettiin sen ajan lööppihahmoille ja linssiluteille tiedustelu siitä, mikä olisi paras Suomen lipun juhlapäivä. Tämä päivä ei todellakaan saisi olla mitenkään poliittisesti värittynyt. Kovan kilvoittelun voitti kirjailija Maila Talvion ehdotus. Viralliseksi liputuspäiväksi juhannus tuli kuitenkin vasta 1934. Huomatkaa, että liputuskäytäntö poikkeaa totutusta: Liput nostetaan siis salkoon jo juhannusaattoiltana kello 18,00 ja ne saavat olla saloissa koko yön, kunnes ne lopulta lasketaan vasta juhannuspäivän iltana kello 21.00.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 20.6.2011
Kesäpäivänseisaus 21.6.2011
Kesäpäivänseisaus, joka koittaa tänä vuonna 21.6.2011, on pohjoisella pallonpuoliskolla vuoden pisin päivä, ja se sijoittuu joka vuosi välille 20.–22. kesäkuuta, muutamaa päivää ennen oikean Juhannuksen hetkeä. Aurinko paistaa kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä. Auringon zeniitti on pohjoisimmillaan vuotuisessa liikkeessään eli Auringon deklinaatio on suurimmillaan.
Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella Aurinko ei laske lainkaan. Kesäpäivänseisauksen jälkeen yö alkaa taas pidentyä. Eteläisellä pallonpuoliskolla kyseessä on vastaavasti vuoden lyhin päivä, eikä Aurinko nouse lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella.
Pohjoismaiden ulkopuolelta kesäpäivänseisauksen juhlinta on hävinnyt. Nykyisin kesäpäivänseisaus houkuttelee esimerkiksi Ison-Britannian Stonehengeen vuosittain jopa tuhansia juhlijoita odottamaan auringonnousua ja vuoden pisintä päivää. Kesäpäivänseisaus on ainoa aika vuodesta, jolloin yleisö päästetään kulkemaan Stonehengen kivien keskellä.
Urho-klubin uutishuone 19.6.2011
Maailman pakolaispäivä 20.6.2011
- World Refugee Day -
Maailman pakolaispäivää vietetään 20.6.2011 tällä kertaa yhdettätoista kertaa.
YK:n yleiskokous
päätti yleiskokouksessaan 4.12.2000 aloittaa
maailman pakolaispäivän viettämisen (YK:n
päätöslauselma 55/76). Ensimmäinen pakolaispäivä oli
siis 20.6.2001. Samana kesäkuun päivän oli
aikaisemmin jo vietetty Afrikan yhtenäisyysjärjestön
(OAU) Afrikan pakolaispäivää.
|
Luonnonkukkien
päivän tavoitteena on kiinnostuksen
herättäminen luonnonkasveihin,
kasviharrastuksen edistäminen sekä
myönteisten luontokokemusten
tarjoaminen. Luonnonkukkien päivää
vietetään vuosittain juhannusta
edeltävänä sunnuntaina kaikissa
Pohjoismaissa.
Luonnonkukkien päivänä on hyvä tilaisuus kertoa kasvien ja niiden elinympäristöjen käytöstä, uhkista ja suojelusta. Luonnonkukkien päivälle valitaan vuosittain teemalaji. Päivän teemalaji vuonna 2011 on tähtitalvikki (Moneses uniflora). Luonnonkukkien päivänä järjestetään vuosittain kymmenittäin opastettuja kasviretkiä eri puolilla Suomea. Nämä retket muutaman tunnin mittaisia, kaikille avoimia ja maksuttomia. Retkille ei yleensä tarvitse ilmoittautua etukäteen. Opastettu retki on hyvä tilaisuus tulla tutuiksi alkukesän kasvien kanssa ja nauttia mukavasta kesäpäivästä luonnon helmassa. Luonnonkukkien päivänä on vuodesta 2007 alkaen tehty myös Pihakasviretkiä. Pihakasviretki tehdään omalle tai vaikkapa ystävän pihamaalle tutustuen siellä esiintyviin luonnonkasveihin. Kasvihavainnoista ilmoitetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Hatikka-tietokantaan, jossa voi tarkastella pihakasvien esiintymistä ja yleisyyttä koko Suomessa.
|
Luonnonkukkien päivän juuret ovat Tanskassa, jossa sitä on
vietetty vuodesta 1988 lähtien. Ruotsissa ja Norjassa päivää alettiin viettämään
vuonna 2002, Suomessa 2003 ja Islannissa 2004.
Luonnonkukkien päivän järjestävät Suomessa Biologian ja maantieteen opettajien
liitto BMOL, Kasvityöryhmä, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo,
Metsähallituksen Luontopalvelut, Natur och Miljö, Societas pro Fauna et Flora
Fennica, Suomen biologian seura Vanamo, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen
ympäristökeskus. Lisätietoa tämän päivän historiasta
täältä.
Urho-klubin uutishuone 17.6.2011
Autistien oikeuksien päivä 18.6.2011
-
Autistien oikeuksien päivä on kansainvälinen päivä autismin kirjon ja muidenkin neurologisten poikkeavuuksien hyväksymiseksi. Aloitteen autismin kirjon ihmisten oikeuksien päivästä teki vuonna 2005 Aspies for Freedom - autistien oikeuksien ryhmä, jonka ajaa autismin kirjon ihmisten tasa-arvoa oman elämänsä toimijoina.
Autistien oikeuksien päivän tarkoitus on nostaa autistien omanarvon tuntoa ja muuttaa käsitystä autismista. Se ei ole sairaus vaan erilainen tapa kommunikoida ja nähdä maailma. Autismin kirjon ihmiset eivät halua holhousta, vaan tasa-arvoa ja ymmärrystä. He haluavat osoittaa, että erilaisuudessa on voimavara joka voidaan hyödyntää koko ihmiskunnan hyödyksi ja rikkaudeksi. Autismin kirjon ihmisten ihmisarvo pitää tunnustaa ja hyväksyä heidät tasaveroisina toimijoina siinä missä muutkin.
Muuten, YK viettää Autismipäivää 2.4. joka vuosi, mutta se ei ole sama päivä, vaikka samasta asiasta puhutaankin. Tästä klikkaamalla saat lisätietoa Autismipäivästä.
Urho-klubin uutishuone 16.6.2011
Kansainvälinen päivä aavikoitumisen ja kuivuuden ehkäisemiseksi 17.6.2011
YK:n vuoden 1994 yleiskokous julisti kesäkuun 17. päivän kansainväliseksi päiväksi aavikoitumisen ja kuivuuden ehkäisemiseksi (päätöslauselma 49/115). Samana päivänä ja samana vuonna hyväksyttiin YK:n sopimus aavikoitumisen ehkäisemiseksi. Valtioita kehotettiin lisäämään tietoisuutta kansainvälisen yhteistyön merkityksestä aavikoitumista ja kuivuutta vastaan taisteltaessa ja ko. sopimuksen täytäntöönpanossa.
Urho-klubin uutishuone 16.6.2011
Urhon nimipäivä 17.6.2011
Huomio, kaikki klubimme jäsenet ja näitä sivuja muuten vaan mielenkiinnosta lukevat kansakuntamme toivot! Käsi lippaan, sillä torstaina on klubimme ensimmäisen jäsenen Urho Kalevan nimipäivä! Sehän tarkoittaa samalla myös sitä, että tässäkin klubissa nimipäiväänsä viettää kokonaista 12 Urhoa (UAT, UA, UH, UO. UT, UM, UM, UJ, UE, US, UT ja UJ). Onnea näille ja muillekin noin 12 139:lle suomalaiselle Urholle (näin monta Urhoa on nimetty vuoden 1899 jälkeen, joten kaikki eivät liene enää hengissä) kautta koko Suomen niemen!
Sitten hiukan faktaa tiedon pohjalle:
Tämä karunoloinen mutta komea etunimi Urho syntyi suomalaisen kansallisromantiikan hengessä
heräävän suomalaisuuden aatteen ilmentymäksi. H. A. Reinholm
(1819 -1883) lieneekin ollut ensimmäinen, joka haluisi nimeä "tulevain vuotten
kalenteriin" Uudessa Suomettaressa julkaistussa artikkelissa vuonna 1879.
Toive täyttyikin, sillä jo syyskuussa tilanomistaja Ekqvistin poika Laukaan Petruman kylästä
sai kirkollisessa kasteessa nimekseen Urho Johannes. Muutamaa vuotta myöhemmin,
eli 1883, nimi pääsi jo Kansanvalistusseuran kalenteriin, ja pian myös
Allakkaan. Itse asiassa almanakkaan nimi hyväksyttiin ensimmäistä kertaa
vuonna 1908. Jo aikaisemmin, eli 1880-luvun alusta alkaen, nimeä antoivat lapsilleen etenkin valistuneet talolliset, käsityöläiset ja muut ammattimiehet,
mutta toki torpparit ja rengitkin.
Muita nimen valintaan vaikuttaneita tekijöitä kuin suomalaisuusaate ja
kansallishenki on mm. nimen sisältö. Vuosisatojen ajan on lapsia nimetty ja
kastettu heille toivottujen ominaisuuksien mukaan, joita nimen on katsottu
olevan tavallaan enne (Nomen Est Omen). Urho on sopinut tällaiseksi
enteeksi hyvin, sillä tarkoittavathan sanat urhea ja urho rohkeaa, miehuullista ja rivakkaa.
Urho-nimen suosio poikien ensimmäisenä nimenä oli suurimmillaan 1900 – 1930 -luvuilla
(7559 Urhoa vuosina 1900 - 1939). Vuonna 2010 on nimi annettu 202:lle
ja vuonna 2011 tähän päivään mennessä jo 47:lle suomalaiselle miehelle ja
vuosien 2000 - 2011 aikana tämän komean
nimen kantajia on tullut 1145 lisää.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Tänään torstaina vietetään Bloomdayn lisäksi maamme kohtalon ja nykyhetken kannalta tärkeää epävirallista muistojuhlaa - kenraalikuvernööri Nikolai I. Bobrikovin surman muistopäivää.
Kenraalikuvernööri Bobrikovia pidettiin Venäjän sortopolitiikan ilmentymänä meillä Suomessa 1900-luvun alussa. Bobrikov ei katsonut suopeasti Suomen melko itsenäistä asemaa suuriruhtinaskuntana, vaan kannatti panslavismin tai paremminkin panrussismin aatteiden mukaisesti ajatusta slaavien yhdistymisestä yhdeksi Venäjäksi ja näin ollen Suomen venäläistämistä. Bobrikov oli laatinut jopa "kymmenen käskyä", ohjelman, jonka avulla Suomen autonomia oli määrä lopettaa. Ja kuin viimeisenä naulana Suomen arkkuun Venäjän mahtava tsaari Nikolai II oli antanut Bobrikoville vallan toimia Suomen diktaattorina vastoin keisarien hyväksymää Suomen perustuslakia.
Bobrikovin päämäärä oli tuhota suomalaisuus ja kansalliset erityispiirteemme, minkä takia joukko suomalaisia suunnitteli salaliittoa kenraalikuvernöörin pään menoksi. Senaatin ukrainalaissyntyinen 29-vuotias virkamies ja kouluylihallituksen apulaiskamreeri Eugen Schauman, joka ei ollut minkään aktivistiryhmän jäsen, päätti toimia ennen muita, koska hän oli omaan elämäntilanteeseensa hyvin pettynyt Suomen aseman, kuuroutumisensa ja tyttöystävän poislähtemisen takia. Schauman suunnitteli murhaa ainakin neljä kuukautta tiettävästi isänsä kanssa ja harjoitteli ampumaan tarkasti ja kuolettavasti.
Torstai-aamuna 16.6.1904 kenraalikuvernööri oli saapumassa Senaatintorin poikki "gorilloidensa" saattamana senaatin istuntoon aikomuksenaan johtaa sitä. "Häntäkärpäset" jäivät senaatin ovien ulkopuolelle Bobrikovin mennessä sisään ja aloittaen portaiden kipuamisen kohti toisen kerroksen istuntosalia. Schauman oli valmiiksi toisessa kerroksessa ja lähti Bobrikovia vastaan FN Browning M1900-pistooli taskussaan ja kerraten mielessään kagaaliin (vuonna 1901 perustettu vastarintajärjestö, johon kuului paljon maamme merkkihenkilöitä) kuuluvalta lääkäritutultaan Einar Runebergiltä kysymiään ohjeita siitä, mihin ammutut luodit olisivat ihmiselle kuolettavia. Miesten kohdatessa Schauman ampui Bobrikovia kolmesti kahden ensimmäisen luodin kilpistyessä Bobrikovin nappiin ja Pyhän Vladimirin I luokan ristiin. Bobrikovilla kun oli tuon ajan tavan mukaisesti kaikenlaisia kunniamerkkejä rinnuksissaan. Mutta kolmas laukaus osui vyönsolkeen hajottaen sen ja tunkeutuen levinneenä soljenkappaleiden kera kenraalikuvernöörin vatsaan repien ja tuhoten pahasti sisäelimiä matkallaan. Tämän jälkeen Schauman ampui itsensä kahdella kuolettavalla laukauksella sydämeen.
Bobrikov ei suinkaan kuollut heti, vaan hänet vietiin leikattavaksi Ullanlinnan kirurgiseen sairaalaan ja kirurgi Richard Faltin operoitavaksi. Vaikka leikkaus kesti pitkään, sisäelimien tuhot olivat liian suuret, jotta kenraalikuvernööriä olisi voitu pelastaa, vaan hän kuoli seuraavana yönä ampumisesta saamiinsa vammoihin. Tosin on herätelty myös ajatuksia siitä, olisiko häntä hoitaneella lääkärillä ollut osuutta leikkauksen onnistumattomuuteen. Näin ampuja Schaumanista tuli hetkessä suomalainen sankari jota juhlittiin täysin avoimesti, vaikka Venäjä näki ja kuuli kaiken.
Schaumania oli ajanut tähän tekoon huoli Suomen tilanteesta ja samalla myös suru Puolan ja Itämeren maiden kohtalosta tässä panslavismin ikeessä. Tämä varmistui Schaumanin taskusta löydetystä keisarille osoitetusta kirjeestä, jossa hän lisäksi sanoi:
"On hirveää ottaa toinen ihminen hengiltä. Omalla elämälläni olen minä sovittava rikokseni. Tehtyäni tämän päätöksen olen minä saanut rauhan; tyynenä ja iloisena menen nyt kuolemaan."
Venäläisvallan pakottamana Schaumanin ruumis heitettiin Malmin hautausmaan köyhille ja nimettömille tarkoitettuun hautaan, josta hänet kaksi vuotta myöhemmin saatiin siirrettyä Porvoossa sijaitsevaan sukuhautaan. Schaumanin urotekoa voi käydä nykyäänkin Helsingissä ihastelemassa Valtioneuvoston linnan toisen kerroksen tasanteen seinään vuonna 1933 P.E.Svinhuvudin kiinnityttämästä, Suomi-leijonalla varustetusta kivikyltistä, jossa lukee:
"EUGEN SCHAUMAN
16/6 1904
Se Pro Patria Dedit"
missä tuo latinaosuus tarkoittaa:
"Antanut itsensä isänmaan puolesta"
Bloomsday, 16. kesäkuuta, on Irlannin kuuluisimman kirjailijan James Joycen Odysseus-romaanin ihailijoiden viettämä juhlapäivä vuodesta 1954 alkaen. Sen aikana kerrataan Odysseus-romaanin tapahtumia; romaanin tapahtumat sijoittuivat kesäkuun 16. päivään 1904. Nimi Bloomsday tulee kirjan päähenkilöstä Leopold Bloomista. Päivä ei ole kuitenkaan mitenkään virallinen juhlapäivä.
Itse asiassa tuota päivää voisivat tavallisetkin suomalaiset juhlia edes pikkiriikkisen, sillä 16. kesäkuuta 1904 Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Bobrikovin Helsingissä. Samana päivänä tapahtuu James Joycen vuonna 1922 julkaistu romaani Odysseus (Ulysses). Tuo meillä Suomessa tapahtunut, historiaamme merkittävästi vaikuttanut salamurha mainitaan kirjassa, totta kai:
"Kuin kaverukset jotka räjäyttivät Bastiljin, J.J. O'Molloy sanoi lempeästi pilkaten. — Vai te kaksiko se olitte jotka ampuivat Suomen kenraalikuvernöörin? Te olette sen näköisiä kuin olisitte urotyön tekijät. Kenraali Bobrikoff."
Odysseus-teos kuvaa yhtä ainoaa päivää - ns. Bloomsdaytä - 16. kesäkuuta 1904 Dublinissa Irlannissa. Tapahtumaa juhlitaan erityisesti Dublinissa, mutta muuallakin vuosittain Joycen tekstejä lukemalla ja analysoimalla sekä tietenkin kapakkakierroksin. Suomessa Finnish-Irish Society on järjestänyt Bloomsday-tapahtumia vuodesta 1992 alkaen lähes joka vuosi. Mukana on ollut alusta alkaen irlantilainen näyttelijä Frank Boyle ja suomalaisista mm. Matti Pellonpää, Tapio Liinoja, Jussi Lampi ja Minna Koskela.
Tässä toinen näyte kirjallisuutta tuntemattomille James Joycen Odysseuksesta:
" Hep. Mikä tuo on joka tuossa lentelee? Pääskynen? Lepakko luultavasti. Luulee minua puuksi, niin sokea se on. Onko linnuissa mitään hajua? Metempsykoosi. Ne uskovat että ihminen voi muuttua puuksi surusta. Vaikeroiva paju. Hep. Siinä sitä mennään. Hullunkurinen pikku miekkonen. Missähän se mahtaa asustaa. Kirkontornissa tuolla. Luultavammin. Roikkuu kantapäistään pyhyyden hajussa. Messu tuntuu olevan ohi. Kuului kaikki tänne asti. Rukoile puolestamme. Ja rukoile puolestamme. Hyvä ajatus tuo toisto. Sama jutut mainoksissa. Osta meiltä. Ja osta meiltä."
Jos ette tyyliä tunnistaneet, ei se mitään. Ummikoille pienenä neuvona voisi antaa, että Joycen romaanin voi aloittaa mistä jaksosta hyvänsä: sisältö auennee aivan yhtä lailla :o)
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Maailman tuulipäivänä, 15.6., järjestetään
tuulivoimaan liittyviä tapahtumia ympäri maailmaa. Tuulipäivän tapahtumilla
lisätään ihmisten tietoutta tuulivoimasta.
Tuulivoima on kotimainen, päästötön energiantuotantomuoto. Suomen hyvien tuuliolosuhteiden hyödyntäminen on jäänyt silti reilusti jälkeen verrattuna vaikkapa muihin Euroopan maihin ja meillä on rakennettua tuulivoimaa vain noin 196 MW:n edestä. Tuulivoimalle on varattu kuitenkin merkittävä rooli Suomen uusiutuvan energian velvoitteiden täyttämisessä ja energiaomavaraisuuden nostamisessa. Sovitut tavoitteet voidaan saavuttaa ja riippuvuutta fossiilisista energianlähteistä olennaisesti vähentää sähköntuotannossa, jos tuulivoimahankkeita päästään ripeässä tahdissa rakentamaan.
K
Kuva
© Juha Räty JR-Studio Oulu
Yksi syy tuulienergian hitaaseen kasvuun
Suomessa on tuulituottajien mielestä maamme tukipolitiikka, joka ei ainakaan
toistaiseksi ole suosinut tuulivoimaa, toisin kuin muissa Euroopan maissa.
Toinen, teknisempi syy, on nykyisten, yllä olevassa kuvassakin näkyvä
generaattori/lapatyyppi, joka ei joko toimi ollenkaan tai toimii todella
huonosti heikolla tuulella. Tämän takia moni maasijoituspaikka, kuten
esimerkiksi talojen pihat, ovat nykyisille generaattoreille sopimattomia.
Ratkaisuina voisi olla Savonius-tyyppiset generaattorit tai Honeywellin esittämä
aivan uusi generaattorityyppi, joka näkyy alla olevassa kuvakokoelmassa.
Tämä uusi generaattori tuottaa energiaa jo niinkin pienillä tuulennopeuksilla kuin 0,2 m/s, kun perinteinen generaattorimalli vaatii vähintään 3,5 m/s tuulen. Lisää Honeywellin generaattorista löydät täältä. Savoniuksesta lisätietoa löytyy täältä.
Kolmantena syynä, ja pahana sellaisena, on syöttötariffijärjestelmän puuttuminen. Muualla sivistyneessä maailmassa myös pientuottajat saavat myydä energiaa kantaverkkoon silloin, kun tuottavat sitä yli oman tarpeen ja vastaavasti ostaa sitä, kun oma tuotanto ei riitä.
Energiateollisuus, Motiva, Suomen tuulivoimayhdistys, Teknologiateollisuus, Cleantech Finland ja suuri joukko alan yrityksiä järjestävät Helsingin Kampin ostoskeskuksessa kansanjuhlan, jossa on mahdollisuus keskustella alan asiantuntijoiden kanssa. Päivän juontaa Baba Lybeck. Päivän aikana nähdään mm. tuulivoimateatteria sekä kuullaan miksi Jari Sillanpää on lähtenyt mukaan tuulivoimabisnekseen. Tapahtumat, joihin yleisö voi ottaa osaa vastaamalla päivän kysymyksiin, ajoittuvat keskiviikon iltapäivään.
Onnea pakinoitsija Vieno Väistölle, huomisen nimipäiväsankarille, jonka pakinoita on julkaistu paitsi edesmenneessä Pooki-Sanomissa ja nytteemmin myös SeutuMajakassa, myös Urho-klubin sivuilla! Tarina kertoo, että Vieno Väistö on nimimerkki, joten emme voineet olla varmoja siitä, olisiko hän mies vaiko nainen. Klubimme hallitus on kuitenkin kutsunut ja saanut pakinoitsija Vieno Väistön liittymään Urho-klubin jäseneksi, joten sekin asia on meille selvinnyt, joskin osaamme myös pitää salaisuuden omana tietonamme. Ja koska emme voi juhlia nimimerkin syntymäpäivää muiden klubilaisten merkkipäivien tavoin, juhlistamme nyt sen sijaan Vienon nimipäivää.
Tuo nimi Vieno on erittäin hieno suomalainen naiselle ja myös miehelle annettu etunimi. Vieno kuuluu suunnilleen 1800-luvun lopulla yleistyneisiin uudisnimiin, joissa lapselle toivottiin hyvää ominaisuutta kuvaava nimi. Ja Vienohan tarkoittaakin tyyntä, hentoa, pehmeää ja hiljaista. Nimeä annettiin 1900-luvun alussa sekä miehille että naisille, mutta sitä on alun alkaen pidetty enemmän naisen nimenä. Suosituimmillaan Vieno oli vuosina 1900–1939. Tähän päivään mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Vieno-nimen on saanut 16 806 henkilöä, joista 2 292 on miehiä. Tänäkin vuonna Vieno-nimen on saanut kaikkiaan jo 17 suomalaista, he kaikki naisia. Vuosina 2000 - 2009 neljä miestäkin sai Vienon nimekseen 268 naisen hyvässä seurassa.
Seuraavassa pieni lista meidän suomalaisten tuntemista Vienoista:
* Vieno Kekkonen, laulaja
* Vieno Koskenniemi,
kirjailija V.A. Koskenniemen vaimo
* Vieno Saaristo, näyttelijä
* Vieno Simonen (o.s. Vartiainen), poliitikko (Maalaisliitto)
* Vieno Johannes Sukselainen, kansanedustaja (Maalaisliitto, Keskustapuolue), Suomen pääministeri vuosina 1957-1958 ja 1959-1961
Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan erityisen ikävä piirre on, että se on saattanut jatkua vuosia, jopa vuosikymmeniä. Pahoinpitelijöinä voi olla jopa perheenjäsen, sukulainen tai lapsenlapsi ja pahoinpitely voi liittyä vanhetessa tuleviin sairauksiin. Meillä Suomessa järjestettiin muutama vuosi sitten kampanja ikääntyviin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan teemalla Kätketyt äänet – ikääntyviin kohdistuva väkivalta näkyväksi. Se oli osa sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelmaa vuosille 2004–2007 lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi. Tämä Suomen kampanja oli osa ensimmäistä kertaa järjestettävää maailmanlaajuista kampanjaa. Se toteutettiin kansainvälisen INPEA-verkoston (International Network for the Prevention of Elder Abuse) aloitteesta. Lisää asiasta voit lukea täältä.
Tänään kesäkuun 14. päivänä vietetään maailman verenluovuttajien päivää. Päivämäärä ei ole valittu sattumalta, sillä tänä päivänä vuonna 1868 syntyi itävaltalainen lääkäri Karl Landsteiner.
Vuonna 1900 Landsteiner löysi eri veriryhmät, joihin ihmisen veri on jakautunut. Tämä löytö teki verensiiroista tehokkaan ja vaarattoman toimenpiteen. Vasta vuonna 2005 päätettiin tiedemiehen syntymäpäivää viettää maailman verenluovuttajien päivänä.
Kesäkuun 14. päivänä järjestetään tapahtumia koko
maailmassa, eri kaupungeissa ja eri järjestöjen toimesta. Niihin kuuluvat
Punainen Risti, Veripalvelu ja muut verenluovutusta hoitavat järjestöt. Klubimme
hallitus kehottaakin kaikkia kynnelle kykeneviä verenluovutukseen!
K
|
Viereisen kuvan patsaan on tehnyt taiteilija Wäinö
Aaltonen. |
|
|
|
|
|
Kristityt viettävät helluntaita Pyhän Hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon perustamisen muistoksi, jotka Raamatun mukaan tapahtuivat juutalaisten helluntaipäivänä, kymmenen päivää Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen.
Helluntain ajankohta kalenterissa vaihtelee, sillä Helluntaita vietetään seitsemän viikon kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Pääsiäisen ajankohdasta riippuen se on joko toukokuussa tai kesäkuun alussa. Nyt 2011 helluntai on 12. kesäkuuta, noin kolme viikkoa myöhäisemmässä kuin viime vuonna ja likipitäen myöhäisimmässä mahdollisessa ajankohdassaan. Varsinainen helluntaipäivä on aina sunnuntaina, mutta useissa maissa myös seuraava maanantai, toinen helluntaipäivä, on pyhäpäivä. Niin oli Suomessakin vuoteen 1972 saakka. Myöhemmin, vuosina 1973–1991, maassamme vietettiin pyhäpäivänä varsinaisen helluntaipäivän lisäksi myös edeltävää lauantaita, jonka nimi oli tuolloin helluntain valmistuspäivä.
Helluntaista vanhalla kansalla oli paljon kerrottavaa!
Suomen saunaseuran aloitteesta vietetään huomenna lauantaina Suomalaisen Saunan Päivää. Saunaseura haluaisi kesäkuun toisena lauantaina vietettävän päivän viralliseksi liputuspäiväksi tai ainakin pysyväksi juhlapäiväksi kalenteriin.
Vuosi 2009 oli suomalaisen saunan merkkivuosi, sillä mm. toukokuussa ilmestyi myös Päivi Vainionpään käsialaa oleva uusi postimerkkivihko (klikkaa, niin näet uudet merkit), jossa ylistetään suomalaista saunaa. Vihkon viidellä 1. lk:n ikipostimerkillä kuvataan järvisaunaa, sisätilojen yksityiskohtia, saunojia ja saunatarvikkeita.
Kalenterin juhlapäivänä Suomalaisen saunan päivää voitaisiin viettää vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi Eino Leinon päivää vietetään runon ja suven päivänä. Tällä nostettaisiin perinteistä suomalaista saunaa kunniaansa, jonka se totta maar ansaitsee. Meikäläisen perinteisen saunan rinnalla kun kaiken maailman steam roomit, infra loosit ja bastut kalpenevat silkkaa nöyryyttään!
Viime
Tasoristeysonnettomuuksien syynä on usein väärä tilannearvio tai tietoinen riskinotto. Kokemattomuus tai olosuhteet eivät kelpaa selitykseksi tasoristeysonnettomuuksiin, sillä suurin osa onnettomuuksista tapahtuu hyvällä säällä, tutussa tasoristeyksessä ja kokeneelle autoilijalle. Huolimattomuus tai väärä asenne tappaa.
Yksiselitteinen vastuu tasoristeyksen ylittämisen turvallisuudesta on aina ajoneuvon kuljettajalla. Hänen tulee lähestyä tasoristeystä aina siten, että voi pysäyttää ajoneuvonsa ennen radan ylittämistä. Kuljettajan vastuuta ei poista edes tasoristeyksen varoitusjärjestelmä. Karua kieltä vastuuttomasta tasoristeyskäyttäytymisestä kertoo osaltaan se, että viime vuonna puomeja rikottiin jopa yli 200, esim. lähtemällä ylittämään tasoristeystä liian myöhään.
Junan pysähtymismatka on 140 km tuntivauhdilla yli kilometri. Äkkitilanteessa junalla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta väistää tai pysähtyä nopeasti.
Tasoristeysonnettomuus sattuu useimmiten kokeneelle autoilijalle tutussa, varoituslaitteettomassa tasoristeyksessä päiväsaikaan. Yleisiä onnettomuuksien syitä ovat kuljettajan havaintovirhe, liian suuri lähestymisnopeus tai piittaamattomuus STOP-merkistä. Kuvaavaa on, että esimerkiksi vuonna 2008 tasoristeyspuomeja ajettiin rikki 268 kertaa.
Lisää tietoja saat täältä!
15. joulukuuta 1972 YK:n yleiskokous päätti julistaa 5. kesäkuuta Maailman ympäristöpäiväksi (päätöslauselmallaan 2994). Päivämäärä muistuttaa Tukholman vuoden 1972 YK:n ympäristökokouksen avajaispäivästä. Kokouksen tuloksena perustettiin YK:n ympäristöohjelma UNEP. Lisää tietoa löydät täältä!
Urho-klubin uutishuone 4.6.2011
Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6.2011
Tänään neljäntenä kesäkuuta on valtakuntamme lippusaloissa komeilemassa lukuisa liuta uljaita Suomen tasavallan siniristilippuja! Ne ovat siellä tällä kertaa kahdesta, joissakin talouksissa kolmestakin syystä; Mannerheimin syntymäpäivä, puolustusvoimain lippujuhla ja ylioppilaiden valmistujaisjuhlat!
Puolustusvoimien lippupäiväksi nimettiin 4.6.1942 valtioneuvoston päätöksellä Mannerheimin syntymäpäivä, kesäkuun 4. päivä. Mannerheimin syntymäpäivästä meillä on artikkeli tällä samalla palstalla tämän artikkelin alapuolella, joten tutkikaa samalla myös sitä, olkaa hyvät!
Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on 4. kesäkuuta. Se on samalla virallinen liputuspäivä. Päivää on vietetty nykyisellä paikallaan vuodesta 1942 alkaen. Vuosina 1919-1939 juhlaa vietettiin nimellä sotaväen lippujuhlan päivä ja pitopäivänä oli 16. toukokuuta. Tuolloin tarkoituksena oli muistaa hallituksen joukkojen eli valkoisten voittoa punaisista sisällissodassa 1918. Tämä 16. päivä oli itse asiassa vapaus- tai kansalaissodan päättymispäivä ja sitä juhlistettiin tuolloin valtiollisella paraatilla.
Talvisodan jälkeen vuodesta 1940 alkaen tästä kansakuntamme kahtiajaosta muistuttava päivä haluttiin siirtää toukokuun kolmanneksi sunnuntaiksi kunnioittamaan sisällissodassa ja talvisodassa kaikkien henkensä antaneiden suomalaisten muistoa. Tuolloin sitä alettiin kutsua nimellä kaatuneitten muistopäivä. Jatkosodan aikana vuonna 1942 puolustusvoimain ylipäällikön, sotamarsalkka C. G. E. Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta hänet ylennettiin Suomen marsalkaksi ja hänen syntymäpäiväänsä 4.6. vietettiin aluksi nimellä Suomen marsalkan syntymäpäivä, mutta varsin pian eli jo vuonna 1946 päivän nimeksi vakiintui valtioneuvoston päätöksellä puolustusvoimain lippujuhlan päivä.
Lippujuhlapäivänä jaetaan myönnetyt kunniamerkit ja ylennetään ansioituneita sotilaita ja reserviläisiä. Suomen itsenäisyyden juhlavuosina eli joka kymmenes vuosi tämä paraati järjestetään muista vuosista poiketen Helsingissä.
Hiljentymisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 4.6.2011
Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä
4.6.2011
Kaikki kynnelle (sama se, varpaan vai sormen) kykenevät Urholandian alamaiset!
Lauantaina 4.6.2011 vietetään Suomen Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin
[ja siis venäjäksi
К.Г.Э.
Маннергейм]
syntymäpäivää! Tämän kansallissankarimme ja oikean ikonin syntymästä on
kulunut 143 vuotta, sillä hänen elinvuotensahan olivat 4.6.1867 - 27.1.1951.
Hänhän syntyi, kuten kaikki tietänevätkin(?), Askaisten Louhisaaren
kartanossa.
Kuva: Mannerheim työhuoneessaan
Hän kuoli yöllä 27.1. 1951 Lausannessa Sveitsissä, kun Suomessa jo oli 28.1., ja hänet haudattiin juhlallisesti Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle sankarihautojen keskelle.
Sure oi maa. Murehdi vesi.
Itke ilmoille kyynelesi.
Onhan jo vainaa Poikasi Suuri,
Kansamme tuki ja suojusmuuri.
Raskas on taakka johtajan kantaa.
Kaikkensa tahtoi Vainaja antaa.
Kuolemaan saakka orjuuden esti.
Kaunis lippumme tuulessa kesti.
Suhise salo. Humise honka.
Vihmoile vesiä pilven lonka.
Himmeni valo. Marsalkka nukkuu.
Kukkien alle kumpunsa hukkuu.
Yllä oleva runo oli Suomen Kuvalehdessä 10.2.1951 ja kirjoittajana
oli Jaakko Kalmio (Lähde löytyi Kunniamme Päivät -museosta Oulusta).
Tänä samaisena päivänä eli 4.6. vietetään nykyisin myös Puolustusvoimien lippujuhlaa 1942 valtioneuvoston päätöksellä. Vuodesta 1918 vuoteen 1942 lippujuhlapäivä oli 16.5. eli vapaussodan (tai sen sisällissodaksikin kutsutun) päättymisen vuosipäivä.
Ystäväni ja perustajatoverini UA:n sanoin: "Taas
on aika puolustusvoimien leikatun konjakin!" Ja syystäkin!
Onhan Mannerheim, joka ei muuten koskaan tituleerannut itseään Carl Gustaf Emil Mannerheimiksi
vaan pelkästään Gustav (ja joskus jommalla kummalla toisista etunimistään
tai Suomi-nimellä Kustaa)
Mannerheimiksi, valittu mm. kaikkien aikojen suomalaiseksi Suurin
Suomalainen -kilpailussa! Siis todellinen urho
ja klubimme yksi keulakuva ja patriootti!
Tänä päivänä järjestetään mm. valtakunnallinen paraati ja suoritetaan palkitsemisia ja ylentämisiä.
Juhlatilaisuudessa lasketaan ratsastajapatsaalle kansalaisjärjestöjen yhteinen seppele.
Näin kesäkuun neljäntenä myös Tasavallan Presidentti yleensä ylentää
upseereita, eiköhän se liene tyyli tänäänkin. Ja totta kai tänään on
myös yleinen ja virallinen liputuspäivä, joten liput salkoon, mars mars!
Ken halajaa lisätietoja tästä kansallissankaristamme, klikatkoon tästä. Urho-klubin sivuilla asiaa käsitellään myös historiaosastolla presidenttien kohdalla, ja näet tämän tarkemman artikkelin tästä klikkaamalla.
Muuten, tuo yllä mainittu leikattu konjakki oli konjakista ja viljaviinasta valmistettu alkoholijuoma, jota kutsutaan nykyisin myös jalluksi eli jaloviinaksi. Värin vuoksi leikatun konjakin valmistuksessa käytettiin hieman sokeriväriä ja maun pehmentämiseksi sokeria. Sen valmistus aloitettiin herran vuonna 1932.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
YK:n yleiskokous järkyttyi Israelin aggressiivisista toimista johtuneiden palestiinalaisten ja libanonilaisten lapsiuhrien suuresta määrästä hätäistuntonsa aikana 19. elokuuta 1982, ja täten päätti omistaa yhden päivän kaikille lapsille, jotka ovat joutuneet hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäyksen uhriksi joutuneiden lasten muistopäivää on vietetty vuodesta 1982.
Kansainvälinen rauhanturvaajien päivä
YK:n yleiskokous
o
YK:n rauhanturvaajat tekevät parhaansa taatakseen kestävän rauhan ja turvallisuuden konfliktialueelle. Kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä on syytä muistaa, että kalleinkin rauhanturvaoperaatio maksaa aina vähemmän kuin halvinkaan sota.
Pyyhepäivä
Tätä monissa klubimme uutisissa siteerattua pyyhettä juhlitaan vuosittain 25. toukokuuta kirjailija Douglas Adamsin kunniaksi. Pyyhepäivän viettäjät kantavat koko päivän pyyhettä mukanaan. Pyyhkeellä viitataan Adamsin kirjan Linnunradan käsikirja liftareille ajatukseen, jonka mukaan linnunradan liftareiden tärkein esine on pyyhe, jonka ainainen matkassapitäminen on jopa elinehto.
Ensimmäistä pyyhepäivää vietettiin 25. toukokuuta 2001, kaksi viikkoa Douglas Adamsin kuoleman jälkeen. Meillä Suomessa pyyhepäivää vietetään ainakin Tampereella ja Helsingissä. Tällä merkkipäivällä on myös omat suomenkieliset kotisivut, jotka näet täältä. Viralliset englanninkieliset sivut löydät sen sijaan täältä.
Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä 22.5.2011
YK:n yleiskokous on julistanut 22. toukokuuta kansainväliseksi luonnon monimuotoisuuden päiväksi (päätöslauselma 55/201, 20.12.2000). Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta. Olennaista on tehdä tutuksi ympäristönsuojelua, kestävää luonnon monimuotoisuuden hyödyntämistä ja hyötyjen tasapuolista jakoa.
Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan. Väestönkasvu ja lisääntyvä kulutus asettavat paineita ja lisäävät uhkia luonnon monimuotoisuudelle. Luonnon monimuotoisuuden päivä on tapahtuma, jolloin voidaan tuoda esille kaikkien vastuuta luonnon suojelusta ja sen säilyttämisestä tuleville sukupolville.
Harvinainen astronominen ilmiö tänään 21.15 GMT
Englantilainen astronomi Patrick Marvel kertoi BBC-radiolle antamassaan haastattelussa 30.3.2011 selvittäneensä laajoilla tietokonesimulaatioilla maapalloa viime viikkoina koetelleiden maanjäristysten aiheuttajan ja alkuperän; supermassiivinen konjunktio Kuun, Auringon ja neljän maata lähinnä olevan planeetan kesken. Tämä sama ilmiö aiheuttaa tänään 31.3.2011 klo 21.15 UTC (GMT) maailmanlaajuisesti havaittavan painovoima-anomalian.
Tämän ilmiön voi havaita myös kotikonstein joko pudottamalla jonkin esineen alas tuon anomalian tapahtumahetkellä, joka kestää vain kaksi minuuttia (21.15 - 21.17 GMT). Esineiden putoamisaika hidastuu merkittävästi, samoin putoamissuunta ei ole suoraan alaspäin ja muutos normaaliin on havaittavissa ihmisaistein. Paremmin asian voi havaita joko hyppäämällä ilmaan tai myös vaivattomammin seisomalla henkilövaa'an päällä anomalian aikana (jotkin elektroniset vaa'at eivät toimi tässä testissä oikein). Ilmaan hyppäämällä voi ehkä havaita oudon "leijumistunteen".
Marvel kertoo, että tämä vaikka tämä superkonjunktio on voimakkuudeltaan suurin koskaan mitatuista, se on liian lyhytkestoinen aiheuttaakseen maanjäristyksiä; kahden minuutin mittainen painovoimakentän muutos ei riitä liikuttamaan massiivisia mannerlaattoja niin paljoa, että siitä seuraisi ihmisaistein havaittavia maanjäristyksiä (seismografit tosin havaitsevat tämän selvästi).
MIT:n ja NASA:n tutkijat ovat tarkistaneet Marvelin laskelmat ja ilmoittaneet varhain tänä aamuna Scientific American -tiedelehden verkkojulkaisussa, että Marvelin laskelmat voivat ehkä pitää paikkansa. Marvelin mallin mukaan laskettuna mm. Japanin taannoinen suurmaanjäristys saatiin ajoitettua 2 minuutin tarkkuudella oikeaan hetkeen. Samaa kertoo astrologi Richard Nolle, joka on tiettävästi ensimmäisen kerran käyttänyt sanaa superkuu, ennusti 19.3.2011 mm. Suomessa havaitun harvinaisen voimakkaan maanjäristyksen (katso linkki tästä KANSANPERINNETOIMITUKSEMME SIVUILLA ESITETTYYN VANHAN KANSAN ENNUSTUKSEEN, JOKA JULKAISTIIN NOLLEN LASKELMIEN POHJALTA 16.3.2011 eli KOLME PÄIVÄÄ ENNEN SUOMESSA HAVAITTUA MAANJÄRISTYSTÄ).
Suomessa tämä ilmiö on havaittavissa nyt
kesäikana GMT + 3 tuntia eli ensi yönä klo 00.15 - 00.17 Suomen virallista
aikaa. Talviaikana ero viralliseen aikaan on kaksi tuntia (GMT+2), kesäaikana
kolme (GMT+3) tuntia.
Urho-klubin uutishuone 14.3.2011
CAPS LOCK -päivä eli näppäinlukkopäivä
Tiesittekös muuten, että maailmassa on sellainenkin "juhlapäivä" kuin CAPS LOCK -päivä? No, ei se mitään, en tiennyt minäkään ennen uraani URHO-KLUBIN uutistoimituksessa!
Maailmaan kun tuntuu mahtuvan jos jonkinlaisia juhla- ja teemapäiviä, niin nyt on esittelyvuorossa KANSAINVÄLINEN NÄPPÄINLUKKOPÄIVÄ, JOTA VIETETÄÄN KAKSI KERTAA VUODESSA YMPÄRI MAAILMAA. TOINEN VIRALLINEN CAPS LOCK -PÄIVÄ ON 28. KESÄKUUTA JA TOINEN 22.10.
KYSEESSÄ EI TIETENKÄÄN OLE MIKÄÄN KOVIN VIRALLINEN JUHLAPÄIVÄ, VAAN OIKEASTAAN AIKA HUMORISTINEN KANNANOTTO SEKÄ YLETTÖMÄN RUNSAISIIN JUHLAPÄIVIIN ETTÄ PÖLKKYKIRJAIMILLA KIRJOITTAMISEEN. YLEENSÄ SUURILLA KIRJAIMILLA “HUUTAMISTA” TULEE VÄLTTÄÄ NIIN ARTIKKELEISSA JA BLOGIKIRJOITUKSISSA SEKÄ VERKKOON KIRJOITETUISSA KOMMENTEISSA. NÄMÄ KAKSI EDELLÄ MAINITTUA PÄIVÄÄ MUODOSTAVAT KUITENKIN POIKKEUKSET.
TÄLLE TEEMAPÄIVÄLLE ON PERUSTETTU MYÖS OMAT VERKKOSIVUT, JOISSA KAIKKI TEKSTI ON LUONNOLLISESTI KIRJOITETTU ISOILLA KIRJAIMILLA, KUTEN PÄIVÄN TEEMAAN KUULUU. SIVUSTO LÖYTYY INNOKKAILLE OSOITTEESTA CAPSLOCKDAY.COM.
TÄMÄN PÄIVÄN JULISTI ENSIMMÄISTÄ KERTAA VUONNA 2000 DEREK ARNOLD, JOKA SANOI:
"
Urho-klubin uutishuone 20.12.2010
Kuunpimennys 21.12.2010
Tällainen kuunpimennys syntyy, kun maapallon varjo peittää Kuun, eli Kuu ja Aurinko ovat täsmälleen vastakkaisilla puolilla maata maan ollessa suoraan niiden välisellä luotisuoralla. Tämän takia kuunpimennykset tapahtuvat yleensä yöllä. Tiistain pimennys on kuitenkin harvinainen poikkeus, sillä esimerkiksi Oulun korkeudella Kuu ehtii olla täysvarjossa peräti 25 minuutin ajan auringonnousun jälkeen. Tällä kertaa ilmiö suosii Pohjois-Suomen havaitsijoita. Esimerkiksi Helsingissä Kuu laskee horisontin alle harmillisesti jo kello 9.33 eli hieman ennen täydellistä vaihetta, mutta Oulussa laskuaika on vasta 10.57 eli täydellisen vaiheen loputtua.
Maan varjo peittää kyllä Kuun kokonaan, mutta valon eri aallonpituudet taittuvat ilmakehässä eri lailla. Tämän vuoksi pitempiaaltoinen punainen valo pääsee Maan reunoilta taittumaan ja valaisemaan Kuuta ja se näkyykin siis oranssipunaisena pimennyksen aikana. Näky voi olla melkoisen mahtava.
Urho-klubin uutishuone 1.10.2010
Maailman kasvisruokapäivä 1.10.2010
Hops, hops pois sieltä lihapatojen äärestä, te senkin pikku nassukat, sillä tänään perjantaina vietetään Maailman kasvisruokapäivää. Vuotuinen teemapäivä järjestetään eläinten, ilmaston ja ympäristön hyväksi.
– Kasvisruokailu on erittäin ajankohtainen aihe. Lihan- ja maidontuotannon on todettu vaikuttavan ilmastonmuutokseen vielä esimerkiksi liikennettäkin enemmän. Myös tästä syystä on aiheellista puhua kasvissyönnistä, tiivistää Elina Harju Eläinoikeusyhdistys Faunasta.
Harju muistuttaa, että ihmiset syövät yhä enemmän eläinkunnan tuotteita. (STT)
Urho-klubin uutishuone 25.9.2010
Augustin Ehrensvärdin 300-vuotissyntymäpäivät 25.9.2010
Viaporin linnoitus, jonka nuorempi polvi tuntee paremmin nimellä Suomenlinna, ja joka on perustettu vuonna 1748, on osa Suomen ja Ruotsin historiaa. Linnoituksen perustaja, sotamarsalkka kreivi Augustin Ehrensvärd, on historiallinen henkilö monessakin mielessä. Lauantaina 25. syyskuuta 2010, tänään siis, on kulunut tasan 300 vuotta Augustin Ehrensvärdin (1710 - 1772) syntymästä. Täten vuosi 2010 on juhlavuosi, joka kannustaa huomioimaan yhteisen historiamme ja Suomen ja Ruotsin väliset vireät yhteydet. Maailmanperintökohde Suomenlinna, joka kuuluu Suomen suosituimpiin käyntikohteisiin, saa juhlavuoden myötä uutta ajankohtaisuutta. Historiallisten yhteyksien lisäksi juhlavuoden ohjelmistossa suunnataan katse myös tulevaisuuteen. Lue lisää Augustin Ehrensvärdistä täältä.
Tästä klikkaamalla näet katkelman "Suomenlinna Experience" -laajakangaselokuvaa, jonka voit nähdä kokonaisuutena Suomenlinnassa.
Urho-klubin uutishuone 11.9.2010
Postimerkin päivä 13.9.2010
Tänä vuonna
postimerkin omaa nimikkopäivää vietetään 13. syyskuuta eli tulevana maanantaina. Tapahtuma järjestetään
useilla paikkakunnilla noin 50 postin toimipisteessä ja pitopaikkoina ovat
perinteiseen tapaan Postin myymälät.
Tänä vuonna on syytä juhliakin, kun on kulunut 150 vuotta
Suomen ensimmäisistä hammastetuista postimerkeistä: 5 kopeekan sininen ja 10
kopeekan punainen.
Postimerkin päivänä 13.9. ilmestyy myös uusia postimerkkisarjoja,
kolme julkaisua ja viisi eri merkkiä, tottahan toki! Lisäksi
Postimerkin Päivän erikoisleima on tänä vuonna
taajama-aiheinen. Sama aihe on myös liiton tämän vuoden Postimerkin Päivän
postikortissa. Merkkejä nuoleskeli UJ eli Urho Juha
Tämän vuoden Postimerkin Päivän leiman on piirtänyt Jukka Talari.
Köyhyyden vastainen teemaviikko 24. -
- Stop köyhyys - rakennetaan yhteiskunta kaikille -
Toimilla pyritään muuttamaan ihmisten ennakkokäsityksiä köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä. Kaikille mahdollisen yhteiskunnan rakentaminen ei ole helppoa, mutta se on ehdottomasti tavoittelemisen arvoinen asia. Hyvä yhteiskunta on tasa-arvoinen ja syrjimätön. On osattava kuunnella huono-osaisten ja osattomien ääntä.
Lisää tietoa saat täältä.
Urho-klubin uutishuone 1.4.2010
Jättiläiskomeetta ohittaa maan vajaan 200 km:n etäisyydeltä
NASAn
lähiavaruusseurantayksikkö NSSU ilmoitti keskiviikkoiltana
jättimäisen asteroidin ohittavan Maan ennätyksellisen läheltä
torstaina noin klo 13.12
Credit: NASA/JPL/Stardust team.
Asteroidiohituksen takia mm. Finnair on ilmoittanut peruuttavansa kaikki lentonsa klo 12.00 - 14.00 väliseltä ajalta, koska komeetan Maan ilmakehään aiheuttaman paineaallon arvellaan olevan suhteellisen voimakkaan. Samoin ovat ilmoittaneet mm. pelastushelikopterit SEPE ja ILMARINEN. Lisäksi maanjäristysherkillä alueilla mm. Kaliforniassa on julistettu kansallinen varotila asian takia. Asteroidilla ei ole vielä varsinaista nimeä, mutta se on nimetty Messier-järjestelmän mukaisesti koodinimellä Y-4-ail-LIRPA. Myöhemmin asteroidi nimettäneen havaitsijansa, tohtori James T. Kirkin mukaan.
Nyt kannattaa siis virittää kamerat laukaisukuntoon ja ottaa kuva tuosta koko taivaan valaisevasta komeettaohituksesta noin klo 13.12. Ilmatieteenlaitoksen mukaan tuo kellonaika pitää paikkansa minuutin tarkkuudella. Pahimmassa tapauksessa maanpinnalle voi iskeytyä runsaahkosti pieniä meteoriitteja, mutta luultavasti ne palavat ilmakehässä poroksi aiheuttamatta sen enempää vahinkoa. Lisää asiasta voit lukea täältä.
Uutisoimme asiasta lisää myöhemmin perjantaina havaintokuvien kera. Tämän ilmiön selityksen ja muut tiedot näet klikkaamalla tätä!
Urho-klubin uutishuone 12.2.2010
Kiinalainen uudenvuodenjuhla 13. - 14.2.2010
Tänä vuonna kiinalainen uudenvuodenaatto, joka vastaa juhlintatavoiltaan lähinnä meidän Jouluamme lahjoineen päivineen, sijoittuu 13. päiväksi helmikuuta, huomiseksi lauantaiksi. Kiinalainen uusivuosi sijoittuu uudelle kuulle tammi-helmikuussa, ja se voidaan saada selville yksinkertaisimmin ns. metonisen jakson avulla. Metoninen jakso on pituudeltaan 19 vuotta, jonka kuluessa Kuun solmut tekevät yhden kierroksen eläinradan ympäri ja Kuu on samoina päivinä suunnilleen samoissa asteissa eläinrataa. Kiinalaisen uudenvuoden alun, eli talvipäivänseisausta seuraavan toisen uudenkuun, voi löytää seuraavasta taulukosta, jossa yhden vuorokauden virhe on mahdollinen, vaikkei todennäköinen. Tämä uudenvuodenpäivä sijaitsee yleensä 19. tammikuuta ja 19. helmikuuta välisellä ajalla talvipäivän seisauksen ollessa keskimääräisesti 21.12. Jos uusikuu osuu tuolle päivämäärälle, seuraava uusikuu on silloin 19. tammikuuta, mutta jos uusikuu on juuri mennyt, osuus seuraava uusikuu vasta 19. päivälle helmikuuta.
Kiinalaisille uusivuosi on perinteistä perhekeskeistä kevätjuhlan aikaa, jolloin koko suku kokoontuu yhteen ja osoitetaan kunnioitusta esi-isille. Tämän uudenvuodenpäivän sijainnin Kiinassa voi tarkistaa seuraavasta taulukosta helposti. Rivillä ensimmäisenä on ns. aloitusvuosi, johon lisätään aina 19 vuotta, jolloin saadaan seuraava uudenvuodenpäivä samalle päivämäärälle jne. Aloitamme taulukon teon nyt vuodesta 1915, joten 1915 + 19 = 1934 ja jatkamme riviä samaa rataa, kunnes pääsemme vuosilukuun, joka on vähintään yhtä suuri kuin meneillä oleva vuosiluku. Sitten aloitamme uuden rivin yhtä suuremmalla luvulla kuin edellisen rivin aloitus ja summaamme jälleen siihen 19 ja jatkamme samoin kuin äskenkin. Ja aloitamme taas uuden rivin.
TAULUKKO:
1915-1934-1953-1972-1991-2010 = 14.02
1916-1935-1954-1973-1992-2011 = 03.02
1917-1936-1955-1974-1993-2012 = 23.01
1918-1937-1956-1975-1994-2013 = 11.02
Kuten yllä olevasta taulukosta näemme, tänä vuonna (2010) uudenvuodenpäivä on 14.2. ja aatto (juhla-aika) siis 13.2. Ensi vuonna uudenvuodenpäivä on 3.2.
Uudenvuodenjuhlinta on tuhansia vuosia vanha perinne eikä kukaan tiedä varmasti juhlan alkujuuria. On olemassa useita samantyylisiä tarinoita juhlan alkuperästä. Erään näistä mukaan hyvin, hyvin kauan sitten oli ihmisiä syönyt hirviö nimeltään Nian (= ”vuosi” ), joka saalisti ihmisiä uuden vuoden alla. Ihmiset olivat Nianin takia uudenvuoden aikoihin hyvin peloissaan, kunnes lopulta eräs rohkea mies meni Nianin luokse ja taivutteli kaikin keinoin tätä metsästämään muita petoja ihmisten sijaan. Ja mies onnistui kuin onnistuikin taivutteluissaan. Tämä rohkea mies osoittautuikin kuolemattomaksi jumalaksi, joka ratsasti samaisen Nianin selässä auringonlaskuun ja kaikki ihmiset saivat elää siitä lähtien rauhallista elämää elämänsä loppuun saakka. Ennen poistumistaan mies kehotti ihmisiä laittamaan jatkossa oviin ja ikkunoihin punaisia koristeita uutena vuotena, koska punainen väri karkottaisi hirviön. Väki käytti myös ilotulitteita varmistaakseen, että hirviö todella pysyisi poissa. Tässä siis syyt punaisille koristeille ja ilotulituksille, jotka komistavat tänäkin vuonna kiinalaista uuttavuotta.
Perinteisesti juhlan keskeisin osa on vanhan taakse jättäminen. Tämän takia
varsinkin vanhempi väki suursiivoaa asunnot, maksaa velat pois, maalaa ovet ja
ikkunoiden puitteet, leikkaa tukan ja hankkii uusia vaatteita. Miniöille ja
nuoremman polven naisille tämä kaikki tarkoittaa yleensä keittiössä ahertamista
jo aikoja ennen vuodenvaihdetta.
Itse uudenvuoden iltana kaikkien tulisi pysytellä hereillä, koska vanha uskomus
sanoo että sen kulmakarvat, joka nukkuu tuona iltana, muuttuvat valkoisiksi.
Tämän takia valot palavat yleensä nykyisinkin joka ikisessä talon huoneessa.
Näin uusi vuosi voidaan vastaanottaa herännein silmin ja kirkkain mielin (?).
Niinpä uudenvuoden aattoiltana tehdään suursiivous, vanhat pölyt pyyhitään pois
kuleksimasta ja kaikki vanha lika kuurataan ja huuhdellaan. Siivoamisen jälkeen
lämmitetään vettä ja otetaan kuuma kylpy. Lisäksi jotkut ihmiset polttelevat
bambukeppejä ajaakseen pahat henget tiehensä.
Pohdinnan aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 8.5.2009
Urhon lenkki
|
Olipa lukija mitä mieltä tahansa kansallisikoni Urho Kekkosen nimen käyttämisestä keskustan eurovaalikampanjassa, tämä ajatus Urhon lenkistä on jo sinällään hyvä ja kannatettava. Ja osoittaahan se ainakin sen, että klubimme ykkösjäsenen nimeä osataan edelleenkin arvostaa... Oheinen kuva on torstain 7.5.2009 sanomalehti Raahen Seudun ilmoituksesta. Tästä linkistä pääset lukemaan näin etukäteen ylihuomisen uutisen tämän lenkin onnistumisesta! J.K. Samaa aikakonetta käyttäen näet tästä huomenna arvottavan oikean lottorivin. Tarkista vaikka huomisiltana, oikea on! Nyt on siis perjantai-ilta klo 20.23! |
|
Porvoossa vietetään tänä herran vuonna 2009 valtakunnallisesti erittäin merkittävää juhlavuotta, merkittävää jopa Suomen nykyisen itsenäisyyden kannalta. 2009 on kulunut tasan 200 vuotta siitä, kun Venäjän suuri keisari Aleksanteri I kutsui Suomen säädyt koolle Porvoon valtiopäiville.
Suomen sota, jota käytiin
vuosina1808−1809, oli edelleen käynnissä, kun
valtiopäivät avattiin Porvoossa maaliskuussa 1809.
Valtiopäivämiehet olivat tuolloin koolla Porvoossa peräti neljä
kuukautta. Valtiopäivien päättäjäisiä vietettiin 19. heinäkuuta.
Tuolloin Aleksanteri I piti kuuluisan puheensa, jossa
totesi Suomen tulleen korotetuksi kansakunnaksi kansakuntien
joukkoon.
Suomen historian ja Porvoon kaupungin merkkivuotta muistetaan
lukuisissa tapahtumissa ja juhlissa. Tiedossa on muun muassa
näyttelyitä, luentosarjoja, seminaareja,
taidekasvatusprojekteja, konsertteja, kaupunkijuhlia ja
teatteriesityksiä.
Porvoon valtiopäivien juhlavuosi huipentuu lauantaina 28. maaliskuuta järjestettäviin juhlallisuuksiin Porvoossa. Juhlapäivänä Porvoo täyttyy tapahtumista. Porvoossa järjestetään sekä valtiollisia juhlallisuuksia että kaikille avoin maksuton kaupunkijuhla, Porvoon Kalaasit.
Urho-klubin uutishuone 19.9.2008
Mika Waltarin syntymän 100-vuotisjuhla 19.9.2008
Mika Toimi Waltarin syntymästä
tulee 19.9.2008 kuluneeksi tasaiset 100 vuotta, syntymäpaikkana oli tuolloin
Helsinki. Tämä suomalaisittain erittäin tuottelias kirjailija muistetaan
ennen kaikkea romaanista Sinuhe egyptiläinen (WSOY 1945). Suomen
rakastetuimmaksi kirjaksi äänestetty teos on käännetty mahtavasti peräti 41
kielelle. Sanojensa mukaan Sinuhen tehotoistoon perustuvan tyylin Waltari löysi
Raamatusta Saarnaajan kirjasta. Hän korosti kaikissa teoksissaan
suvaitsevaisuutta ja inhimillisyyttä.
Waltarin tuotti laajalti muitakin historiallisia romaaneja, muun muassa Johannes
Angelos, Mikael Karvajalka ja Ihmiskunnan viholliset. Hän
kirjoitti myös tyylikkäitä pienoisromaaneja, näytelmiä ja
elokuvakäsikirjoituksia. Hänen viimeinen romaaninsa Temppeliherrain
Ritarikunta jäi vuonna 1979 kesken.
Sinuhen julkaiseminen laukaisi USA:ssa laajalti keskusteluja Nobelin
kirjallisuuspalkinnosta, mutta sitä hän ei koskaan saanut. Syyksi tähän on
esitetty mm. sitä, että mm. niinä vuosina, jolloin Waltaria ennustettiin
voittajaksi, palkinto täytyi poliittisista syistä jakaa aivan muille saajille.
Waltari kuoli 26.8.1979 oltuaan leskenä vajaan vuoden. Viimeisin kunnianosoitus
tälle kaikkien tuntemalle kirjailijalle lienee tämän viikon Aku Ankan
numero, jossa Aku lueskelee Minuhe Egyptiläistä ihaillen!
Suomalaisen ankkataiteilijan Kari Korhosen luomassa
juhlasarjakuvassa kun suurkirjailija Miihkali Woimari kohtaa Aku
Ankan Minuhe egyptiläinen -kirjan filmatisoinnin merkeissä.
Waltari 100-vuotta -juhlavuoden pääjuhlaa, johon on voinut hankkia 65 € lipun, vietetään tänään muuten Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla klo 19.00 alkaen.
Ohjelmassa on meille kerrotun mukaan mm.
Mika Waltarin tekstejä, proosaa
ja runoa – luettuna ja laulettuna
Sinuhe, Neljä päivänlaskua, Äiti Maa, Dinah, Ventti-Villen monologi ym.
Puheita: Paavo Lipponen, Anssi
Arohonka, Panu Rajala ja Sirpa
Kähkönen.
Runoja ja lauluja: Jukka-Pekka Palo, Tiia
Louste ja Irina Milan
Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoroa (HYMSK) johtaa
Jorma Panula
Musiikki: Stadian opiskelijat
Ohjelma kestää ennakkotietojen
mukaan noin kaksi tuntia, sen jälkeen seuraa illallinen ja lopuksi vielä tunti
tanssia.
Juhlan juontaa radion kuunnelmapuoleltakin tuttu Lars
Svedberg, ohjauksesta ja dramaturgiasta sitä vastoin vastaa Joel
Elstelä.
Juhlassa julkistetaan Rahapajan lyöttämä 10 €:n arvoinen Mika Waltari –juhlaraha, jonka on suunnitellut nimimerkki ”Tekstinvartija” eli tiettävästi nimimerkin takana oleva kuvanveistäjä Reijo Paavilainen.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 6.9.2008
Suomen posti 370 vuotta 6.9.2008
Tuliko paketti perille ehjänä? Entäs kirjeposti? No totta kai! Itsestään selvästi! Mutta milloinkas se tuo postimyyntikatalookejamme kanniskeleva posti maahamme oikein saapuikaan? Tasan 370 vuotta sitten 6.9.1638!
Tuolloin olimme osa Suomi-Ruotsin suurvaltaa. Suomi-Ruotsi oli tehnyt 1560-lukua seuranneen sadan vuoden aikana Itämerestä melkein oman sisämerensä. Tästä Suomi-Ruotsista kehittyi suurvalta, jonka käymät sodat nielivät taalereita rutkasti. Suurvallaksi kasvavan valtakunnan hallintoa oli luonnollisesti uudistettava ja tehostettava, joten sen veronkantoa haluttiin kehittää, kuinkas muuten. Lisäksi uudet aluevaltaukset haluttiin nivoa muun valtakunnan yhteyteen.
Tällaisen pinta-alaltaan suuren maan postinkuljetusta eivät pystyneet enää hoitamaan kuninkaan kirjeenkantajat tai luotettavat matkalaiset. Ruotsin puolelle järjestettiinkin ensimmäiset säännöllisesti toimivat postilinjat vuonna 1636 ja meille täällä reuna-alueella vuonna 1638.
Postinkuljetuksen avulla Suomi ja erityisesti Ruotsin Stolbovan rauhassa 1617 idän suunnalta saamat uudet alueet haluttiin saada kiinteästi keskushallinnon ikeen alle. Suomesta, kuinkas muuten, haluttiin tehdä tehokas tukialue uusia sotaponnisteluja varten etenkin itään suuntautuvaa "turismia" silmällä pitäen. Hallituksen tavoitteena ei siis ollut vain Suomen vaan myös Tukholman ja poliittisten tärkeiden Itämerenmaakuntien välisen tiedonkulun parantaminen.
Kun Suomen uusi kenraalikuvernööri Pehr Brahe saapui herran vuonna 1637 Suomeen, oli hänellä mukanaan tuliaisia. Hän toi muassaan hallituksen lupauksen siitä, että Suomeen järjestettäisiin ihan omia postilinjoja. Tätä vaativat toki myös Brahen hallintotehtävät, olihan hän tulevina hallintovuosinaan verraten ahkera mm. kaupunkeja eri puolille Suomea perustellessaan. Kesän 1638 aikana Ruotsin postin johtajan Gese Wechelin tärkeimmän avustajan, valtakunnanvouti Bernhardt Steen von Steenhausenin onnistuikin järjestää postireitti, joka kulki Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Turkuun ja sieltä etelärannikkoa seuraten, Suomenlahden kiertäen reitille ensin Turkuun ja edelleen Helsinkiin, Porvooseen, Viipuriin, Käkisalmeen, Nevanlinnaan ja Narvaan. Helsingistä Hämeenlinnaan järjestettiin sivupostilinja.
Kun valtakunnanvoudin luomaa reittiä tutkailtiin Tukholmassa, maan hallitus hyväksyi 6.9.1638 Suomen postilinjalle virallisen kirjetaksan eli postimaksun. Viimeistään tällöin säännöllinen, kerran viikossa tapahtuva postinkuljetus oli Suomen ensimmäisellä postilinjalla käynnissä.
Postia tällä linjalla kuljettivat viestiketjun tavoin 5–15 kilometrein välein valitut postitalonpojat. Heidän palkkansa "maksettiin" erilaisina verovapauksina. Maata omistavat talonpojat eivät tietysti itse välttämättä kuljettaneet postilaukkua vaan asialle pantiin useimmiten joko heidän poikansa tai renkinsä. Aluksi posti kuljetettiin jalan ja 1600-luvun puolivälistä lähtien yhä useammin hevosten selässä ratsastaen.
Postitalonpoikajärjestelmä säilyi Suomessa aina pari sataa vuotta vuoden 1850 nurkille saakka, se kun oli valtiovallalle lähes ilmainen! Tuolloin postimme oli kuitenkin toiminnaltaan hidas ja epäkohdille altis järjestelmä. Postinkulkuhan takkusi heti, jos yksikin talonpoika laiminlöi tehtävänsä.
Vilkasliikenteisimmillä reiteillä käytettiinkin tarpeen vaatiessa kuriirityyppisiä ratsuposteja ja 1670-luvulta lähtien postiljooneja. Tällöin talonpojat kuljettivat postilaukkua kuljettavan postiljoonin kukin vuorollaan eteenpäin.
Postman UJ
Uutistoimituksessa valopäänä toimi UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 9.8.2008
Urho Kekkosen patsas paljastetaan Raahessa 10.8.2008
-Valtakunnalliset kotiseutupäivät Raahessa-
Kuva: Kekkonen joutunee katselemaan vuosikausia taustalla näkyvää rakennusta
(Kuva: Noviisi Elina)
|
Huomenna sunnuntaina 10.8.2008 Raahessa, tarkemmin sanottuna Rantapuistossa, osoitteessa Rantakatu 43, paljastetaan maamme pitkäaikaisimman presidentin ja klubimme ykkösjäsenen Urho Kaleva Kekkosen näköispatsas. Paljastuksen tarkka kellonaika on 11.45 paikallista aikaa yllä olevan kuvan esittämällä paikalla. Tai vaikea on ehkä vielä siitä näköisyydestä mitään puhua, kun pressun alta näkyvät vasta patsaan kengät. Mutta näköiset nuo kengät ainakin ovat, kuten viereisestä, klubimme jäsen Elinan ottamasta kuvasta, voi päätellä. Muuten yhdennäköistäminen on vielä hankalaa, kun toimituksessamme kukaan ei koskaan nähnyt Kekkosta siniseen muovipressuun pukeutuneena (voisi kylläkin olla ehta työasu muutamille nykypoliitikoille, toim. huom.). Juhlallista patsaan paljastustilaisuutta sulostuttavat läsnäolollaan mm. Raahen puhallinorkesteri Jarmo Marjomaan johdolla. Tiettävästi he myös soittavat tilaisuudessa. Itse paljastusoperaation hoitaa Paavo Väyrynen, ei kuvataiteilijan vaan ulkomaankauppa- ja kehitysministerin roolissa. |
|
|
Kuva: Näköispatsas toimitsijamme Noviisi-Elinan ikuistamana vielä kuoriutumattomana. Kuva suurenee klikkaamalla. |
Patsaan raahelaisille tulee luovuttamaan kunnallisneuvos Pentti Simojoki, joka edustaa Siika-Pyhäjokialueen liittoa. Hänkään ei siis ole se kuvataiteilija. Raahelaisten ja muun Suomen puolesta patsaan vastaanottaa Antero Aulakoski, vakanssinaan Raahen kaupunginvaltuuston puheenjohtajuus. Vaikka hän siis saakin patsaan tuossa luovutuksessa, patsas jäänee kuitenkin yleisön nähtäville Rantapuistoon. Tai luultavasti Aulakoski ainoastaan edustaa patsaan vastaanottajia eli raahelaisia.
Uutistoimituksessa patsasteli UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 1.8.2008
Auringonpimennys tuli ja meni
Hyvää päivänjatkoa, arvoisat kansalaiset!
|
Tämän vuosikymmenen viimeinen täällä Suomessa näkyvä Auringonpimennys loppui juuri. Säät eivät suosineet havainnointia kaikkialla kotomaassamme parhaalla mahdollisella tavalla, mutta kuten oheisista kahdesta kuvasta selviää, onnistui se tiirailu pilvipeitteen läpikin esimerkiksi täällä Oulussa. Tiedetoimittajamme Arvon vinkin pohjalta tutkijamme UJ viritti kaukoputkensa Auringon laskettua sijaintia kohden, vaikka Auringon ja tarkkailijamme välillä olikin sankka pilvikerros. |
|
|
|
Kuva: Pimennys näkyy sittenkin! Kuva on otettu 1.8.2008 klo 13.39 Oulussa. (Photo © Juha Räty) Klikkaamalla kuvaa näet sen tarkemmin |
Kuva: Ja Auringonpimennys hiukan lähempää (Photo © Juha Räty) Klikkaamalla kuvaa näet sen tarkemmin |
Asianmukaisin suodattimin varustettu 10" Meade-peiliteleskooppi valjastettuna Canonin keulille loihti pimennyksen näkösälle, vaikka silmillä taivaalle tiiraillen siellä oli pelkkiä pilviä. Valitettavasti pimennysmaksimi oli ohitettu 50 minuuttia aikaisemmin, joten Umbraa oli esillä enää noin 20 % maksimin 70 %:n sijaan.
Katselkaapa oheisia kuvia, jos oma havainnointi ei onnistunut ihan nappiin.
Tähtitieteellisiä aatoksia tarjoili UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 14.6.2008
Kankkulan kaivolla -kuunnelmasarja 50 vuotta!
Tänään tulee kuluneeksi tasan viisikymmentä vuotta siitä, kun aikanaan suuren kansansuosion saavuttanut "Kankkulan kaivolla" -kuunnelmasarja alkoi yleisradiossa. Niinpä annammekin tässä nyt teille pikakatsauksen tuohon radiohistoriamme merkkitapahtumaan, sillä moni nykynuori on tuskin ko. sarjasta kuullutkaan. Toki kerromme tuosta sarjasta lisää Historia-palstallamme; sen verran Urhomainen sarja se oli!
Kankkulan kaivolla oli siis suosittu radiohupailu joka pyöri Suomen Yleisradiossa vuodesta 1958 aina vuoteen 1970. Sen luojat, käsikirjoittajat ja ohjaajat olivat yhtiön ajanvietetoimittajat Antero Alpola ja Aune Ala-Tuuhonen. Sketsiohjelma kertoili omaleimaiseen tapaansa Kankkula-nimisestä hämäläisestä maalaispaikkakunnasta, jonka keskuksena oli kuuluisa Kankkulan kaivo. Sen jaksot ovat rakenteeltaan parodioita suorista radiolähetyksistä ja niinpä ohjelman juontajana toimii koko kansan suosikkinäyttelijä ja kuulokuvaspesialisti Hannes "Hanski" Häyrinen". Hänen roolinimensä oli Speaker -radiotoimittaja, joka puhui suoraan yleisölle ja kierteli haastattelemassa Kankkulan asukkaita. Tyypillisessä jaksossa Kankkulassa vietettiin jotakin juhlaa, kuten juhannusta, ja Kankkulan asukkaat olivat kokoontuneet kaivolle, mitäs muuta kuin juhlimaan. Ohjelman sketsit oli puettu haastattelujen muotoon, joissa mikrofonin ääressä olivat tavallisesti Speaker ja joku Kankkulan asukkaista.
Kankkulan kaivolla -jakso koostui Speakerin alku- ja loppujuonnoista sekä vajaasta kymmenesä sketsistä ja väliin soiteltiin sopivaa musiikkia. Vaikka jaksoissa oli yleensä jokin teema, niissä ei ollut varsinaista juonta, vaan kaikki sketsit olivat itsenäisiä. Ohjelmaa lähetettiin kesäisin 3-5 jakson verran; lisäksi talvella saattoi tulla erikoisjaksoja, joissa juhlittiin esimerkiksi joulua tai jäidenlähtöä.
Kankkulan vakiohahmojen määrä nousi parhaimmillaan pariinkymmeneen. Kuhunkin hahmoon liittyi jokin teema, jota hänen haastatteluissaan yleensä käsiteltiin.
Aihetta muisteloihin antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 28.5.2008
Ian Fleming - James Bondin isä - täyttää 100 vuotta
Ian Fleming syntyi toukokuun 28. päivänä 1908 Mayfairissa, Lontoossa, tullakseen James Bondin - tuon maailman tunnetuimman salaisen agentin - kirjalliseksi isäksi muutamaa vuosikymmentä myöhemmin. Hän oli matkateoskirjailija Peter Flemingin nuorempi veli.
Opiskeltuaan sekä Eton Collegessa että Sandhurstin sotilasakatemiassa hän jatkoi uraansa kielten opiskelulla. Ennen kirjailijan uraansa ja toista maailmansotaa hän työskenteli sekä lehtimiehenä että pörssimeklarina. Sodassa hän toimi laivaston tiedustelupalvelussa vara-amiraali John Godfreyn avustajana, joka lieneekin antanut ns. katu-uskottavuutta hänen myöhemmin kirjoittamilleen agenttiseikkailuille.
Hän julkaisi ensimmäisen Bond-kirjansa vuonna 1953 nimellä Casino Royale. Hänen ystäviensä kertoman mukaan tässä kirjassa esiintyvän naishahmo Vesper Lyndin esikuvana olisi ollut oikea SOE:n agentti Christine Granvill. Kirjassa myös esitellyt martinit ja Morland Balkan -turkkilaissavukkeet olivat Flemingin omia suosikkeja ilman varsinaista esikuvaa.
James Bond, salainen agentti 007, on ehkä ensimmäinen ja ainoa, joka on pystynyt menestymään yli 20 elokuvan massiivisuorituksesta siten, että kaikki ne ovat olleet menestyksekkäitä kassamagneetteja. Tämä siitä huolimatta, että näyttelijä tässä pääosassa on vaihtunut nyt jo kuusi tai toisella tapaa laskien jo kahdeksan kertaa. Tässä roolissa, joka on viihdyttänyt meitä elokuvien ystäviä jo useiden sukupolvien ajan, viimeksi nähty näyttelijä oli Daniel Craig. Täältä lisätietoa tästä tarunhohtoisesta salaisesta agentista 007:stä
Kirjallisesta sankaristaan ja tämän teräksisestä terveydestä poiketen Ian Fleming kärsi itse heikosta terveydentilasta ja aivan erityisesti sydänsairaudesta. Hän kuoli 12. elokuuta 1964.
Ianin tarinasta enemmän kiinnostuneet, klikatkaapa tästä.
Terveydeksi, Ian...kohotamme martinilasin!
'The name's Bond, James Bond.'
UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 1.5.2008
Helatorstai 1.5.2008
Arvoisat Suomen kansalaiset! Tänään torstaina eli vappuna valtakunnassamme vietetään samanaikaisesti myös Helatorstaita! Näin käy itse asiassa aika harvoin, vain keskimäärin kerran vuosisadassa. Ensi viikollakin pienet ihmeellisyydet jatkuvat, sillä silloin Helluntai osuu samalle sunnuntaille kuin äitienpäivä. Muuten edellisen kerran helatorstai ja vappu olivat päällekkäin vuonna 1913, joten monikaan nyt sen kokeva ei liene kokenut vastaavaa aikaisemmin. Ja harva nyt sen kokeva kokee sitä enää toistamiseen, sillä seuraavan kerran näin käy vasta vuonna 2160! Vuonna 1761 Helatorstai on ollut tiettävästi aikaisimmassa koskaan vahvistetussa ajankohdassaan; tuolloin se oli vielä päivää aikaisemmassa eli 30.4.
|
Nyt oli taas joukkotempauksen aika! Kaikki klubilaiset pyydettiin joukolla luovuttamaan tätä tärkeätä elinnestettä niille, jotka ovat todella sen tarpeessa! Ajattele, jonkun elämä saattoi riippua juuri sinun antamastasi verestä. Esimerkiksi Raahessa, jossa ei ole kiinteää SPR:n verenluovutuspistettä, 10.3.2008 SPR:n veripalvelu tuli ja tempaisi! Koska verenluovutus järjestettiin Raahessa jo 60. kerran, niin sen kunniaksi tarjottiin mm. maukkaat täytekakkukahvit! Luovutuspaikkana oli Raahen Seurakuntatalo ja kellonaika 13.00 -18.00. |
|
Kaikki klubilaiset ja muutkin lähimmäisistämme välittävät pääsivät nyt luovuttamaan! Koska kaikki eivät luonnollisestikaan päässeet Raaheen, osa kävi luovuttamassa verta omilla paikkakunnillaan! Klubilaiset saivat luovutuksestaan ylenemispisteitä!
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Suomen ilmavoimat täyttää 90 vuotta 6.3.2008!
Suomen ilmavoimat täyttää torstaina 90 vuotta, koska maaliskuun 6. päivänä vuonna 1918 Suomen valkoinen armeija sai ensimmäisen lentokoneensa lahjoituksena ruotsalaiselta kreivi Eric von Rosenilta. Ilmavoimien vuosipäivän juhlallisuuksia vietetään Luonetjärven varuskunnassa Itärannalla Tikkakoskella. Paraatikatselmukseen sisältyy yhdeksän koneen osaston ylilento Hornet-hävittäjillä ja Hawk-suihkuharjoituskoneilla. Juhlapuheen tilaisuudessa pitää eduskunnan puhemies Sauli Niinistö. Vuosipäivänä jaetaan myös useita tunnustuspalkintoja ilmavoimien henkilöstölle.
|
Kuva: Morane-Saulnier Parasol Thulin Typ D
-lento- |
Suomen
ensimmäinen lentokone tuli naapurimaastamme Ruotsista, kun ruotsalainen kreivi
Eric von Rosen lahjoitti sisällissodan aikana Suomen valkoiselle
hallitukselle Morane-Saulnier Parasol -lentokoneen Thulinin
valmistaman muunnoksen Typ D. Luutnantti Nils Paul Kindberg lensi sen Vaasaan 6. maaliskuuta
1918, Rosenin ollessa matkustajana. Konetta pidetään Suomen ilmavoimien ensimmäisenä
lentokoneena, koska Ilmavoimilla ei katsota olevan historiallista jatkuvuutta
sisällissodan toisen osapuolen lentotoimintaan.
Itse asiassa yllä mainittu ja viereisessä kuvassa näkyvä Thulin oli vasta toinen Suomen ilmavoimien lentokone, sillä ensimmäinen toimitettiin Pietarsaareen Ruotsista 24.2.1918 tulleiden lentäjien mukana; tosin kaksi päivää myöhemmin (26.2.1918). Kone oli nimeltään Albatross, mutta se sai heti tuoreeltaan moottorivian. Sitä ennen ehdittiin ottaa käyttöön kreivi Eric von Rosenin lahjoittama Morane-Saulnier Parasol -kone, joka on täten saanut kunnian olla virallisesti Suomen ilmavoimien ensimmäinen lentokone. Päivämäärästä muodostui ilmavoimien vuosipäivä. Kone, jossa oli 90 hevosvoimainen moottori ja joka saavutti tuolloisen mittapuun mukaan mahtavan 100 -120 km/h nopeuden, sai tunnuksekseen merkinnän F1. |
|
Tiesittekö muuten, että ainoastaan Englannin Kuninkaalliset
Ilmavoimat eli paremminkin (korkeajännitysikäisten tuntemana) RAF,
on perustettu 13.5.1912 nimellä Royal Flying Corps, ja on
näin ollen vanhempi kuin omat Suomen ilmavoimamme! Suomen Ilmavoimien
syntysanat lausui ylipäällikkö kenraalimajuri C. G. E.
Mannerheim päiväkäskyssään N:o 10 maaliskuussa 1918:
”Kuuluisa ruotsalainen löytöretkeilijä, kreivi Eric von Rosen, joka on lahjoittanut armeijallemme sen ensimmäisen lentokoneen, on ilmoittautunut päämajaan saapuneeksi. Hänen kaunis lahjansa tulee vastaanotettavaksi kiitollisuudella ja merkittäväksi lentokoneena N:o 1, Kreivi von Rosen, Suomen armeijan ilmailutarhaan.” |
|
|
Kerrotaan myös, että kyseisen kreivin poika muodosti yksinään omalla pienkoneellaan Biafran ilmavoimat Biafran sodassa, hmm. Tässä sodassa vaikutti siis herra nimeltä Carl Gustav von Rosen. Hän toimi myös mm. KLM:n pilottina (ensimmäinen kaupallinen lentoyhtiö), punaisen ristin pilottina, lenteli Etiopian ilmavoimissa, Dag Hammarskjöldin ohjaajana ( sairaana alasampumisen aikana ) ja löylytti MiG-17:sia Saabin kevyillä urheilukoneilla. Von Rosen oli maalauttanut Uumajassa 2.3.1918 koneen siipiin onnenmerkkinsä, sinisen hakaristin, josta tuli Suomen ilmavoimien tunnus Mannerheimin määräyksestä samana vuonna. Natsiassosiaatioiden johdosta hakarististä luovuttiin koneissa ja lentomerkeissä jatkosodan jälkeen 1945 Valvontakomission määräyksestä (se korvattiin sinivalkoisella kokardilla). Lisää tietoa tästä aiheesta (yllättävääkin lisätietoa) löydät klubimme HISTORIA-osastolta tästä klikkaamalla. |
Kuva: Carl Gustav von Rosen |
|
90 v. -juhlavuoden kunniaksi ilmavoimamme on saanut
lainaan yhden omista historiallisista koneistamme toisen maailmansodan
ajalta, nimittäin maailman ainoan Brewster-hävittäjän,
Brewster 239 Buffalo -hävittäjäkoneen, jonka numero
on BW-372. Kone ei ole vielä täysin
esittelykuntoinen, vaan sitä restauroidaan parhaillaan. Se tulee
yleisön nähtäville Keski-Suomeen Ilmailumuseoon. Hävittäjä on
lainassa Yhdysvaltain ilmailumuseolta National Naval Aviation
Museumilta. Kone on yksi Suomelle talvisodan aikana hankituista hävittäjistä. Jatkosodan aikana juuri tällaiset Brewsterit muodostivat Suomen ilmavoimien hävittäjäkaluston rungon, ja niillä saavutettiin lähes viisisataa ilmataisteluvoittoa. Talvisodan aikana Suomen ilmavoimat osti 44 amerikkalaisvalmisteista Brewster-hävittäjää, mutta nuo koneet saatiin meille vasta kun välirauha oli jo solmittu. Juuri Brewstereillä taistelivat kuuluisat suomalaiset lentäjät Eino Ilmari Juutilainen (komeat 94 voittoa 437 ilmataistelussa) ja Hans Henrik Wind (kunnioitettavat 75 voittoa 302 taistelussa). Nyt näytteille tulevalla koneyksilöllä hävittäjälentäjä Lauri Pekuri teki pakkolaskun silloisen Neuvostoliiton puolelle 25. kesäkuuta 1942. Tuolloin luutnantti Pekurin |
Kuva: Pekurin kone Ison Kolejärven rannalle hilattuna 1998 (Kuva © 1998 Karjalan Tasavallan Sisäasiainministeriön tiedotusosasto) |
|
miehittämä hävittäjäkone BW-372 joutui muutamien muiden
suomalaiskoneiden kanssa vastakkain Seesjärven yläpuolella noin
kymmenen Neuvostoliiton Hurricane-koneen (brittikoneita) kanssa. Tässä
ilmataistelussa, jossa Pekuri pudotti kaksi Hurricane-konetta, hänen
koneensa syttyi tuleen sillä seurauksella, että hän yritti laskeutua
Isolle Kolejärvelle. Laskeutumisvauhti oli kuitenkin niin suuri, että
kone kaatui ja upposi. Luutnantti Pekuri pelastautui uponneesta koneesta
ja käveltyään 20 km (miinakenttäkin siinä piti talsia läpi) tuli
omien joukkojen luo.
Tämä nyt Suomeen saatu kone löydettiin vasta kesällä 1998 50 kilometrin päässä Sagezhan kaupungista Isosta Kolejärvestä. Yhtään ainoata muuta tällaista konetta ei ole säilynyt jälkipolvien ihailtavaksi!
|
|
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 19.9.2007 klo 19.15
SIBELIUKSEN KUOLEMASTA 50 VUOTTA 20.9.2007
Huomenna torstaina tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta yhden kansakuntamme perusikonin, Jean Sibeliuksen kuolemasta. Tämän merkkihenkilön historiasta voit lukea lisää HISTORIA-palstaltamme, mutta tässä pieni vinkki huomisen tapahtumista Ainolassa, Sibeliuksen Järvenpään kodissa:
Ainolassa pidetään muistohetki
Sibeliusten haudalla klo 10.00.
Mukana ovat Järvenpään Mieslaulajat sekä kukkatervehdyksin Ainolasäätiö
ja useita muita yhteisöjä.
Myös yksityiset henkilöt voivat päivän aikana laskea haudalle kukkia.
Klo 16.00 kuullaan haudalla Mieskuoro Viipurin Lauluveikkojen ja klo 16.30 Laulu-Miesten
tervehdys kunniajäsenelleen.
Ainolan päärakennus on avoinna klo 10.00-17.00 ja Ainolaan on päivän aikana
vapaa pääsy.
Portit ovat avoinna klo 7.00-20.00
Kahvila on 20.9.2007 avoinna klo 10.00-17.00
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 22.7.2007 klo 02.35
AJOKORTTI 100-VUOTIAS 22.7.
|
Ensimmäiset ajoluvat, tavallaan ajokortit, myönnettiin Helsingissä tasan sata vuotta sitten. Urholandiassa oli tuolloin autoja hiukan yli sata ja pääkaupungissa Helsingissä vain muutama kourallinen. Auton ohjaajaksi haluavan piti hankkia ajolupa, joksi sitä varsinaisesti nimitettiin, katsastusmieheltä. Tämä uusi virka oli perustettu samassa yhteydessä. Ajolupa perustui vuoden 1907 heinäkuun 22. päivänä annettuihin automobiililiikenteen järjestyssääntöihin. Niiden 8 §:ssä todettiin, että “Automobiilin kuljettajan, jolla ymmärretään jokaista, joka tilapäisestikin kuljettaa automobiilia, tulee olla poliisilaitoksen siksi hyväksymä, ja hyväksyttäköön kuljettajaksi ainoastaan sellainen henkilö, joka on 18 vuotta täyttänyt ja on tunnettu raittiiksi, säännölliseksi ja luotettavaksi sekä asiantuntevan henkilön antamalla todistuksella näyttää, että hän on täysin perehtynyt automobiilin rakenteeseen, hoitoon ja ohjaamiseen.” |
|
|
Autot yleistyivätkin sitten nopeasti maamme suurimmissa kaupungeissa. Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä maassamme oli jo tuhatkunta automobiiliä. Vastaavanlaisia järjestyssääntöjä ruvettiin antamaan myös muissa kaupungeissa. Lahti esimerkiksi sai omansa vuonna 1908, Turku vuonna 1910, Viipuri sai väliaikaiset määräykset vuonna 1911 ja vuotta myöhemmin pysyväiset määräykset. Myös Jyväskylä sai omat järjestyssääntönsä vuonna 1912. Tukholmassa vastaavanlaiset säännöt oli annettu vuonna 1906. |
|
|
Maamme ensimmäinen virallisesti nimitetty katsastusmies oli insinööri Fredrik Vilhelm Lindroos, jonka Helsingin Maistraatti nimitti tehtävään vuoden 1907 heinäkuussa. Maistraatin antamassa kuulutuksessa hänen ilmoitettiin olevan yleisön käytössä joka aamupäivä kello 9 ja 10 välillä. Tuo aika katsastusmiehellä oli siis käytettävissään tarkastaessaan sekä autot että ajolupaa hakemaan tulevat. Lindroosista ja hänen rinnalleen toiseksi katsastusmieheksi vuonna 1912 nimitetystä Orvar Osman Thermanista on sanottu, että “Nämä luonnollisestikaan eivät voineet olla mitään autoinsinöörejä enempää kuin ajotaidon erikoistuntijoitakaan, vaan he suhtautuivat alkuaikoina asianomaisen ajotaitoon terveen ymmärryksen mukaan: tarkastelivat ajokykyä ja jos ajo oli maallikon käsityksen mukaan hyvä, annettiin hakijalle ajokortti.” Vuonna 1913 Helsinkiin nimitettiin kolmanneksi katsastusmieheksi insinööri Pehr M. Blom. |
|
|
Ensimmäiset automobiilin ajoluvat kirjoitettiin kuukausi järjestyssääntöjen vahvistamisen jälkeen. Todistuksen n:o 1 sai filosofian maisteri, myös kaunokirjailijana ja kustantajana tunnettu Yrjö Weilin. Hän oli ollut mukana myös kaupungin valtuusmiesten nimeämässä valiokunnassa valmistelemassa lausuntoa automobiililiikenteen järjestyssäännöistä. Viime vuosiin asti Yrjö Weilin on saanut yksinään kantaa kunnian ensimmäisestä myönnetystä ajoluvasta - ja toki kunnia hänelle kuuluukin - mutta osan tästä maineesta voisi kantaa myös ajoluvan n:o 3 saanut Johan Leonard Oxén. Hän hankki oman ajolupansa samana päivänä kuin Weilin eli 21.8.1907. Ajoluvan n:o 2 saajasta ei ole tietoa. |
|
|
Kunnalliset järjestyssäännöt saattoivat antaa määräyksiä myös siitä, millaisin ehdoin oli lupa liikkua autolla oman paikkakunnan ulkopuolella. Esimerkiksi Helsingin vuoden 1911 ja Viipurin vuoden 1912 kunnalliset ohjesäännöt määräsivät, että muualta tulleet autot saivat liikkua näissä kaupungeissa vain tilapäisesti, ja silloinkin vain jos auton omalla kotipaikkakunnalla oli vahvistettu järjestyssäännöt ja kuljettajalla oli automobiilitarkastajan antama ajolupa. |
|
|
Parikkalaiselle Juho Anttoselle annettu ajolupa kertonee, minkälaisia ajokortteja pääkaupungin ulkopuolella saattoi olla käytössä. Anttonen oli saanut kuljettajatodistuksen Orvar Thermanilta Helsingissä vuonna 1912. Todistuksen saatuaan Anttonen palasi Savonlinnaan ja ajeli kolme vuotta ilman paikallista ajolupaa, koska Savonlinnassa ei sellaista tarvittu. Vuonna 1914 Kerimäen piirin nimismies vihdoin sitten kirjoitti Anttoselle ajoluvan, ja kirjoitti sen Anttosta esittävän kokovartalokuvan kääntöpuolelle. Teksti kuului seuraavasti: “Auton kuljettaja Juho Anttonen Parikkalan pitäjästä oikeutetaan täten kuljettamaan ravintoloitsija Albin Niirasen omistamaa Hansa-autoa kaiken aikaa kuin tässä suhteessa annettu pakollinen määräys voimassa pysyy, tarkoin huomioonottamalla, ettei tuntemattomia ja epäilyksen alaisia henkilöitä mukana kuljeteta. Kerimäen piirinnimismiehen konttorissa, syyskuun 19 pnä 1914.” Se oli toinen Kerimäen nimismiespiirissä annettu todistus. |
Miettimisen aihetta AKEn sivuilta ammentaen antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 23.5.2007
Eduskunnan 100-vuotisjuhlaistunto 23.5.2007
Tänä päivänä, oi Te korkeasti kunnioitetut kansalaiseni, tulee kuluneeksi tasan sata vuotta Urholandian ensimmäisestä oman eduskunnan täysistunnosta! Se on kuulkaas aika moinen merkkipaalu se! Perjantaina 15.3.1907 kellon lyötyä 9.00 alkoivat Suomen eduskuntavaalit ja tuota vaaliperjantaita jatkui aina klo kahteenkymmeneen saakka. Seuraavana aamuna, 16.3.1907 klo 9.00 alkoi toinen vaalipäivä kestäen sekin iltakahdeksaan asti.
Kyseisissä vaaleissa annetut äänet tuli ennalta määrätyn laskentatavan mukaan "laskea mahdollisimman nopeasti" ilman varsinaista määräaikaa. Kaikki valtakuntamme vaalipiirit kykenivät toimittamaan ääntenlaskentatuloksensa aikavälillä 2. - 5. 4 1907. Laskentaan siis kului vaalipiiristä riippuen lähes kolme viikkoa; varsin reaaliaikaista touhua siis. Vaalivalvojaiset nykyiseen tapaan olisivat siis kestäneet tuokion jos toisenkin!
Uusien kansanedustajien valtakirjat tarkastettiin sitten lopulta toukokuun 22. päivänä (samaa vuotta) ja oman eduskuntamme ensimmäinen ns. täysistunto pidettiin Helsingin kaupungin Vapaapalokunnan juhlasalissa nykyisen Keskuskadun varrella 23.5.1907! Myöhemmin eduskuntamme kokoontui nk. Heimolan talossa nyk.Yliopistokadun varrella. Suomalaisen kulttuuriperinteen mukaisesti molemmat historiallisesti maallemme erittäin merkittävät talot on siis toki purettu!
Tuolloin vuonna 1907 ei siis ollut nykyistä eduskuntataloa lisärakennuksista nyt puhumattakaan! Vasta vuonna 1924 järjestettiin arkkitehtikilpailu uudesta eduskuntatalosta, jonka paikasta oli kilpailtu jo edellisenä vuonna eli 1923. Valittua paikkaa kutsutaan monesti nykyisin nimellä Arkadian mäki, koska aikoinaan alueella sijaitsi Arkadian huvila-alue. Talon suunnittelukilpailun voitti lopulta arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg. Heidän ehdotuksensa oli nimeltään "Oratoribus" (tarkoittaa: Puhujille). Ehdotuksen laati pääosin arkkitehti J. S. Sirén. Hän saikin siis eduskuntatalon suunnittelun työkseen, ja talo rakennettiin pian sen jälkeen vuosina 1926-1931. Uutukaisen Arkadian mäen eduskuntatalon vihkiäisiä pidettiin lopulta 7.3.1931.
Näitä uusia vasta valittuja kansanedustajia oli 200 kpl (kuten nykyisinkin), ja heistä 181 oli miehiä ja naisia oli 19. Heidän muodostamansa eduskunta ehti istua tosin vain reilun vuoden, koska ensimmäinen eduskuntamme hajotettiin jo 6.4.1908!
Tämän kuluvan herran vuoden 2007 rahan arvossa mitattuna vuoden 1907 eduskuntavaalit maksoivat yhteiskunnalle noin 1 555 713 €. Mainittakoon, kun se nyt teitä kuitenkin kiinnostaa, oi te lööppien aikakauden lapsoset, että vastaavat menot laskettuna vuoden 2003 eduskuntavaalit maksoivat valtiolle noin 12 883 620 € myös vuoden 2007 rahana. Eli samoihin asioihin kulutettiin vuonna 2003 8,3 kertaa enemmän rahaa kuin sata vuotta sitten, vaikka rahan arvo olikin suhteutettu oikein! Kaikkea se tuo ahneus teettää!
Muuten, tuolloin noudatettiin tietenkin Suomen
Suuriruhtinaskunnan Valtiopäiväjärjestystä, kuinkas muutenkaan!
Muistakaapa, että tämä armoitettu isänmaamme itsenäistyi lopullisesti vasta
kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 1917! Noudatettava valtiopäiväjärjestys
oli siis 26/20.7.1906, josta ote seuraavassa:
2 §: Yksikamarinen eduskunta, johon kuuluu 200 edustajaa.
3 §: Vaalikausi on kolme vuotta. Keisarilla on oikeus hajottaa eduskunta.
4 §: Vaalit ovat välittömät ja suhteelliset. Vaalipiirejä pitää olla vähintään
12 ja enintään 18. Erityistapauksissa voi olla myös yhden hengen vaalipiirejä.
Kaikilla äänioikeutetuilla valitsijoilla on yhtäläinen äänioikeus. Äänioikeutta
ei voi käyttää asiamiehen välityksellä.
5 §: Äänioikeus eli vaalioikeus on jokaisella Suomen kansalaisella, joka on
ennen vaalivuotta täyttänyt 24 vuotta. Vaalioikeuden rajoitukset.
6 §: Jokainen vaalioikeutettu on vaalikelpoinen
7 §: Vaalivapauden häirinnästä aiheutuvat seuraamukset.
Nykyisin, esimerkiksi vuoden 2007 eduskuntavaalien yhteydessä (35. eduskuntavaalit, eli keskimäärin yhden eduskunnan ikä on meillä ollut 2,94 vuotta eli tarkemmin sanoen 2 vuotta, 11 kuukautta ja yhdeksän päivää), puhuttiin paljon ns. "loanheittokulttuurin" ilmestymisestä suomalaiseen vaalikilvoitteluun. Mutta voin kyllä aiheesta kysyä, miten niin "ilmestymisestä"? Kyllä sitä nimittäin osattiin jo sata vuotta sitten, vai mitäs mieltä olette seuraavista "vaalimainoksista" ko. ajalta? Klikkailkaapa tumppunauloja eli pienkuvakkeita, niin näette, mitä tarkoitan:
Kuva: Vaalipropagandaa sata vuotta sitten (Lähde: Museovirasto)
Kaikkia edellä olevissa kuvissa näkyviä vaalimainoksia ei kai voitane
pitää tyylipuhtaina edustajina sellaisista mainoksista, joissa keskitytään
vain oman puolueen sanomaan, mutta muita puolueita ei morkata!
Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ
Urho-klubin uutishuone 14.12.2006 klo 01.35
Presidentti J. K. Paasikiven kuolemasta 50 vuotta
Tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikiven kuolemasta tulee tänään kuluneeksi tasan 50 vuotta! Sytyttäkääpä oikein komia kyntteli tämän suurmiehemme poismenon muistoksi, oi te Urholandian kuuliaiset kansalaiset!
Tämä
kansakuntamme 7. presidentti ja itsenäisyytemme ajan 11. hallitsija syntyi
27.11.1870 savusaunassa Hämeen läänin Koskella kesken kiireisen
markkinamatkan. Hänen nimensä, vaikkakin perhe kuului Tampereen
teollisuustyöläisten luokkaan, oli aluksi Johan Gustaf Hellstén,
jonka hänen vanhempansa "suomensivat" jo hänen ollessaan 7-vuotias.
Hän tuli tunnetuksi mm. ulkopoliittisista "luistelutaidoistaan"
vuosien 1939 ja 1944 aikana sekä YYA-sopimuksen ehtojen onnistuneista Suomea
hyödyttäneistä "muokkauksistaan".
Kuva: Ylväs presidenttimme rouvansa Allin (os. Valve)
kanssa (klikkaamalla kuva suurenee)
Suomen itsenäistymisen aikoihin 1916-1917 Paasikivi kuului kuningaskunnan eli monarkkian kannattajiin ja liittyi Suomalaisen puolueen seuraajaksi vuonna 1918 perustettuun Kokoomukseen. Suomeen valittiinkin kuningas, mutta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan nimellä tunnetun kansainvälisen kädenvääntökisan, Paasikiven hallitus erosi ja Suomesta tuli pienten seikkailujen kautta (mm. kaksi valtionhoitajaa ja diktaattori valtakunnan hallitsijoina, katso Historia-palsta) tasavalta. Paasikivi toimi lisäksi rauhanneuvottelijana 1920-, 1930- ja 1940-luvuilla moneen otteeseen. Paasikivi oli myös kolmen hallituksen pääministeri.
Yksi merkittävä asia ja saavutus Paasikiven Suomelle oli ovien avautuminen YK:hon sekä Pohjoismaiden Neuvostoon. Suomen puolueettomuutta korostava ulkopolitiikka katsotaan monissa lähteissä alkaneen laajamittaisemmin varsinaisesti Paasikiven neuvottelumatkalla Moskovaan 1955 saavuttamasta strategisesta voitosta eli Porkkalan luovutuksesta takaisin meille. Palattuaan Moskovasta presidenttimme J. K. Paasikivi lausui radiopuheessaan 22.9.1955: "Olen palannut seitsemänneltä neuvottelumatkaltani Moskovaan. Tähän asti olen tullut sieltä tyytymättömänä. Ensi kertaa olen tyytyväinen."
Paasikiven kuolema seurasi pian vuoden 1956 presidentinvaaleja, joihin hän ei muuten omien sanojensa mukaan antanut koskaan suostumustaan ehdokkaaksi asettamista varten! Hänen kuolinpäivänsä oli 14.12.1956 ja hän nukkui rauhallisesti ikuiseen uneen. Paasikivi itse oli aikonut saattaa julkaisukuntoon vuosien mittaan suurella huolella ja sinnikkyydellä kootut muistelmansa. Kuten kaikki tiedämme, tuo työ jäi kesken...
Tämän sodanjälkeisen Suomen yhden merkittävimmistä presidenteistä, joka tunnetaan mm. ns. Paasikivi-Kekkosen linja -politiikastaan, muistoa kunnioitetaan lisäksi 18.12.2006 eli ensi maanantaina Paasikivi-Seuran ja Valtioneuvoston kanslian järjestämässä 50-vuotismuistoseminaarissa Säätytalolla. Ko. tilaisuutta kunnioittavat läsnäolollaan mm. nykyinen tasavallan presidentti Tarja Halonen ja puolustusministeri Seppo Kääriäinen.
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 31.5.2006 klo 23.59
Eduskunnan satavuotispäivä 1.6.2006
Arvoisat Urholandian kansalaiset! Huomenna, 1.6.2006 vietetään Urholandian
eduskunnan satavuotisjuhlaa. Itse asiassa sitä vietellään parikin vuotta eli vuosina 2006 ja 2007.
Kuitenkin kesäkuun 1 päivänä 2006 tulee kuluneeksi tasan tarkkaan sata vuotta siitä, kun
Suomen säädyt hyväksyivät uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain.
Tätä päivää suositellaan juhlistettavaksi peräti liputuksin!
Itse eduskunnan juhlan takana on paljon tärkeämpiä
uudistuksia, joista merkittävin lienee Suomen valtiollinen äänioikeus.
Se astui voimaan vuoden 1906 valtiopäiväuudistuksen mukaisesti YLEISEKSI, YHTÄLÄISEKSI JA
SALAISEKSI. Se tarkoittaa siis sitä, että jokaisella Urholandian kansalaisella on yksi ääni käytössään eikä kenenkään
tarvitse näyttää antamaansa ääntä ulkopuolisille, ei sitten edes vaalivirkailijoille.
Muistakaahan vielä, että meillä Urholandiassa äänioikeus annettiin samanaikaisesti sekä miehille että naisille.
Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiinkin sitten jo vuonna 1907.
Naisten täydelliset valtiolliset oikeudet - eli oikeus äänestää ja oikeus olla ehdokkaana - ovat toteutuneet eri puolilla maailmaa vähitellen. Suomessa vuonna 1906 hyväksytty vaalilaki oli aikanaan maailman edistyksellisin ja vuoden 1907 ensimmäisissä eduskuntavaaleissa valitut 19 naiskansanedustajaa
olivatkin maailman ensimmäisiä, kuinkas muuten!
Näistä itseään hyvinkin sivistyneinä pitävistä EU-naapureistamme mm.
Italia pääsi samaan vasta 1946 (järkyttävää, sivistysvaltio mukamas,
makuhermot siis kai ainoa kehittynyt elin päässä liukkaan kielen lisäksi) ja
toinen koheltaja Ranska vuonna 1944 (ottakaas Asterixin sukulaiset
meikäläisistä mallia). Mainitaan nyt sitten vielä, että jonkinlaisena
ihannemaana tunnettu käkikellokansa Sveitsi salli yleisen ja yhtäläisen
äänioikeuden vasta 1971 (tosi on)!
Miettimisen aihetta antoi jälleen kerran UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 21.5.2006 klo 00.55
Hard Rock Hallelujah voitti Euroviisut!
Kauan eläköön Suomi ja voittaja Lordi!!!! Pisteitä 292 pistettä, joka oli samalla myös koko Euroviisujen historian suurin äänimäärä ja taisipa siinä tulla kerralla enemmän pisteitä kuin Suomen aikaisemmat 39 vuotta ovat tuoneet yhteensä! Onnea Putaansuu ja koko bändi! Jos minä olisin se "asiantuntija", joka taannoin uhosi, että oli Suomen viisuhistorian suurin virhe, että kansa sai valita kaikista kappaleista ilman asiantuntijaraadin esivalintaa tällaisen häpeällisen kappaleen Suomen edustajaksi, harkitsisin ainakin nimeni vaihtoa, kasvoleikkausta ja muuttoa Etelä-Mongoliaan! Lisäksi sukupuolenvaihtoleikkauskin voisi olla tarpeen, mutta korostan samalla, että missään nimessä ei ajatustakaan itsemurhasta (vaikka sekin on kyllä yksi vaihtoehto)
Amen (kitara) - Kita (rummut) - Lordi (laulu) - Ox (basso) - Awa (kosketinsoittimet)
(Kuva: Drakkar GMBH)
Jokainen tosi-Urho onnittelee nyt aitoja Suomi-poikia ja tyttöjä tässä bändissä ja bändin takana! Tästä taisi tulla enemmän mannaa Suomelle kuin muutaman vuoden urheilu- ja poliittisilla saavutuksilla yhteensä. Kaikki muu pahan puhuminen paholaisen palvonnasta yms. (kuunnelkaapa biisin sanoja jos epäilette moista) osoittaa joko perisuomalaista kateutta tai ahdasmielisyyttä, jossa tuomitaan erilaiset ja -näköiset tutustumatta tarkemmin tuomittaviin ja heidän tuotoksiinsa. Jos haluat kuulla tuon voittoisan kipaleen, klikkaa tästä (voipi muuten olla ihan pikkuisen ruuhkaa, koska joku muukin kenties haluaa ladata saman)
Tässä Urho-klubin toimituksen jäseniä onnittelemassa (ovat ihan oikeasti siis klubin toimituksen jäseniä):
Niin, tulipa toimittajallemme mieleen ne useat kommentit ennen semifinaaleja, joissa kommentoijat lupasivat syödä hatullisen pas... öö sitä ihtiään, jos Lordi voittaa, hmmm. Nyt voin heidän ilokseen ilmoittaa, että he voivat toteuttaa lupauksensa vapaavalintaisesta (ja suurpiirteisesti myös vapaakokoisesta) hatusta. Ne, jotka lunastavat lupauksensa, pääsevät silmissäni arvoon korkeaan, muut taitavatkin sitten olla tulevia poliitikkoja vain.
UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 1.4.2006
1.4.2006
VTT eli Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus on käynnistänyt tutkimuksen digitaalisten suurkuvavastaanottimien vaikutuksesta kansalaisten uutisseurantaan. Jotta tutkimukseen saataisiin tieteelliset kriteerit täyttävä verrokkiryhmä, VTT jakaa 1.4.2006 klo 16.00 -20.00 peräti 2000 digitaalista 42" televisiovastaanotinta halukkaille kahdeksi vuodeksi tutkimuskäyttöön. Vastaanottimet jaetaan paikkakunnan pääkirjaston edessä. Tutkimuspaikkakuntia ovat kaikki vähintään 15.000 asukkaan kaupungit. Kannattaa kuulemma pitää kiirettä, esim. Oulussakin jaetaan vain 100 vastaanotinta ja Raahessa 18. Lieksassa tuo luku on 10, vaikka Lieksan asukasluku onkin "himpun verran" alle vaaditun rajan. Helsingissä määrä nousee asukasluvun takia 320 laitteeseen. Vastaanottimen koekäyttöön saadakseen täytyy todistaa henkilöllisyytensä, koska vastaanotinhan luovutetaan ainoastaan kahdeksi vuodeksi "lainaan", ei siis ikiomaksi. Oulussa merenrannassa, kirjaston edessä, voi siis olla illan mittaan pientä tunkua.
UJ eli Urho Juha
Urho-klubin uutishuone 24.2.2006
1.3.2006
Kunnianarvoisa hallituksemme jäsen UAT muistutti allekirjoittanutta tässä taannoin lähestyvästä historiallisesta päivämäärästä, nimittäin 15.2.2006. Kiitoksia hänelle siitä! Mitä silloin sitten tapahtui? Keskiviikkona 15.2.2006 tuli kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun 54-vuotias presidenttiehdokas, Urho Kaleva Kekkonen valittiin tasavaltamme 8. presidentiksi huikean jännitysnäytelmän jälkeen.
Presidentinvaalien lopputuloshan selvisi vasta kolmannen äänestyskierroksen jälkeen, kun Väinö Leskinen oli lukenut Kekkosen nimen 151 ja vastaehdokkaan, eduskunnan silloisen puhemiehen, K.A. Fagerholmin nimen 149 kertaa. Ratkaisevaa valitsijamiesten kokouksessa oli kommunistien peitejärjestön SKDL:n asettuminen Kekkosen taakse kolmannessa äänestyksessä. Vaalin tulos oli tuolloin pääministerinä toimineen Kekkosen mielestä varmaa vasta tarkistuslaskennan jälkeen, jolloin hän totesikin vaalitoimitusta pääministerinä johtaessaan tulleensa valituksi kansakunnan seuraavaksi presidentiksi.
Hänen toimikautensa alkoi 1.3.1956. Tästä hetkestä tulee kuluneeksi 50 vuotta keskiviikkona 1.3.2006.
Rauhallisesti Kekkonen ei kuitenkaan saanut virkakauttaan aloittaa, sillä pian presidentinvaalin jälkeen alkoi SAK:n julistama yleislakko keväällä 1956. Tästä aiheesta kerron kuitenkin myöhemmin Historia-palstalla lisää.
Tämän uutisen mukana on myös ääninäyte tuosta jännittävästä ääntenlaskennasta, ja siinä kuullaan pääministeri Kekkosen lisäksi myös radioselostaja Leo Melleriä ja Pontus Nordlingia sekä eduskunnan pääsihteeriä Olavi Salervoa. Kuulet ääninäytteen tästä.
Mikäli tarvitset kuunteluun Real Player -ohjelmaa, saat sen ilmaiseksi tästä.
UJ eli Urho Juha
