URHO-KLUBI    

Arvoisat kansalaiset!

Kära medborgare!

HISTORIAOSASTO

Mikael Agricola

Mikael Agricola (1510 - 1557) on itsenäisyytemme yhden peruspilarin, suomen kielen perustaja. Tämän vuoksi Agricolan päivä on myös suomen kielen päivä. Lisäksi Agricola on kirjoittanut ensimmäisen suomenkielisen kirjan, ABC-kirjan, vuonna 1543. Mikael Agricola, uskonpuhdistaja, Uuden testamentin suomentaja ja suomen kirjakielen perustaja syntyi ja vaikutti Pernajassa 1500-luvun alkupuolella.

Agricolan syntyi varakkaaseen pernajalaiseen talonpoikaistaloon, joka oli yksi kotikylän Torsbyn viidestä verotilasta. Mikael oli säilyneen tiedon mukaan jo poikasena ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas. Perimätiedon mukaan Mikaelin ensimmäinen opettaja, joka sivumennen sanoen oli myös seurakunnan kirkkoherra, suostutteli vanhemmat lähettämään rakkaan taaperonsa Viipuriin latinalaiseen kouluun. Siellä hän sai sukunimekseen Agricola eli maanviljelijä  isänsä ammatin mukaan (tuolloinhan lapsilla ei ollut varsinaisesti sukunimeä).

Lopulta 18-vuotiaana nuorukaisena Mikael pääsi Suomen kirkon piispan lähipiiriin ja tuli tuntemaan luterilaisten uudistusten tuulet. Papiksi Mikael vihittiin herran vuonna 1531.

Viisi vuotta myöhemmin 1936 Agricola lähetettiin Wittenbergin yliopistoon Saksaan, jossa uskonpuhdistaja Martti Luther eleli ja vaikutti. Agricola sai valmiiksi maisterintutkinnon keväällä 1539; pian sen jälkeen hänet valittiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Hän hoitikin tätä virkaansa vuoteen 1548 asti tehden uutterasti kirjoitustöitä. Tämän tuloksina häneltä ilmestyivät suomenkielinen aapinen "ABC kiria" vuonna 1543, "Rucouskiria" vuonna 1544 ja Uusi testamentti "Se Wsi Testamenti" vuonna 1548. Muuten, ABC-kirja eli 16-sivuinen aapinen sisälsi aakkoset, kymmenen käskyä, Isä meidän -rukouksen ja muutamia muita uskonnollisia tekstejä. Kuvia siinä ei sen sijaan ei ollut lainkaan (niinpä niin, sanotaanhan muutamassa tätä juttua tehtäessä eteen tulleessa lähteessä myös, ettei Agricolasta ole säilynyt yhtään alkuperäistä ja aitoa valokuvaa! Milloinkahan se tuo valokuvaus siis oikein keksittiinkään!)

Yllä olevissa kuvissa ABC-kirjan alkuruno (vasen kuva) ja Albert Edelfeltin piirros

Silloisen Turun piispan päätettyä maallisen vaelluksensa Agricola hoiteli tämän tehtäviä, kunnes Kustaa Vaasa, jaettuaan Suomen kirkon kahteen hiippakuntaan, Turun ja Viipurin hiippakuntiin, nimitti Mikaelin Turun piispaksi. Koska suomalaisten ja venäläisten väliset rajariidat olivat jatkuvia Kustaa Vaasa yritti saada rauhan aikaan neuvotteluilla. Hän lähetti 1557 alussa Moskovaan rauhanneuvotteluvaltuuskunnan, johon Agricolakin kuului. Paluumatkalla hevoskyydissä hän sai ankaran sairaskohtauksen, johon sitten kuolikin juuri ja juuri Suomen rajan ylitettyään (paikka oli muuten Kuolemajärven alueella oleva Kyrönniemen kylä Karjalan kannaksella). Ei siis tarvinnut kuolla ryssäin maalla.

Ajattelun aihetta antoi perustajajäsen UJ

<-Paluu HISTORIA-osaston pääsivulle                            Sivusto © Juha Räty